Osaaminen käyttöön Suomessa

Hanke on päättynyt 31.12.2020.

Hanke

Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa luodaan pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemi, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle.

Osaaminen käyttöön Suomessa – hankkeessa toimivat koordinaattori Metropolia ammattikorkeakoulun lisäksi Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Helsingin yliopisto, Helsingin-, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto.

Hankkeessa rakennettavalla palvelukonseptilla ja kumppanuuskoulutusmallilla pyritään vahvan toimijaverkoston avulla vastaamaan hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan ja eri ministeriöiden selvityksissä esiintuotuihin tarpeisiin: osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen ja mallien levittäminen, nopeampien koulutussiirtymien rakentaminen korkeakoulukontekstissa hyödyntäen jo aiemmissa hankkeissa kehitettyjä koulutusmalleja ja rakentamalla uusia työelämäyhteistyössä toteutettavia osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä koulutusrakenteita.

Hankkeen tausta

Maahanmuuttajien osaamisen haaskaaminen koulutusta vastaamattomissa töissä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on tunnistettu haaste vaikka väestön huoltosuhteen heikentyessä on jo nyt nähtävissä työvoiman kohtaanto-ongelma, johon toivotaan helpotusta kansainvälisistä osaajista.

Pääkaupunkiseudulla on tunnistettu erityinen tarve rakentaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista edistävä ekosysteemi, jossa asuu 47 % koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä ja, jossa Helsingin, Espoon ja Vantaan vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa yli 11 000 hengellä vuodessa ylittäen 200 000 asukkaan rajan vuonna 2019.

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnassa SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland)- Metropolian palveluissa on myös tunnistettu tarkoituksenmukaisille koulutus-ja urapoluille ohjaamisessa haasteita erityisesti, kun kyseessä ovat olleet jo korkeakoulututkinnon suorittaneet maahanmuuttajat, jotka ensisijaisesti hyötyisivät lyhyistä osaamista täydentävistä koulutuspoluista.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudulle korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen poikkihallinnollinen ekosysteemi, joka mahdollistaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle.

Hankkeen tavoitteisiin vastataan neljän eri toimenpiteen kautta

Toimenpide 1: Ekosysteemin rakentaminen

Kuvataan pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin rakenne ja ohjausprosessit, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien nopean siirtymisen henkilökohtaiselle kotoutumista edistävälle koulutus- ja urapolulle

Toimenpide 2: Kaupunkiyhteistyössä kumppanuuskoulutusmallin rakentaminen säädeltyjen ammattien osalta

Kehitetään kaupunkiyhteistyössä pääkaupunkiseudulle rekrytointi- ja koulutuskumppanuusmalli

maahanmuuttaja sairaanhoitajille (EU- ja Eta-maat) osaamista täydentävä, ja työllistymistä edistävä täydennyskoulutuspolku/ koulutus- ja rekrytointimalli
maahanmuuttaja varhaiskasvatuksen opettajille osaamista täydentävä ja työllistymistä edistävä koulutus-ja rekrytointimalli

Toimenpide 3: 3AMK yhteistyössä työllistymistä edistävien täydennyskoulutusmallien kehittäminen

Tuotetaan 3AMK yhteistyössä 1-3 työllistymistä edistävää täydennyskoulutuspilottia.

Toimenpide 4: Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille osaamista täydentävien opintojen helppo löydettävyys

Kootaan korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille soveltuva avoimen opintojen - ja täydennyskoulutustarjonta ja tehdään se helposti löydettäväksi.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmä on korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pääkaupunkiseudulla.

Tulokset

Hanke edistää maahanmuuton SIMHE vastuukorkeakouluverkoston ja uusien kumppanien mukaantulon kautta tietoisuutta kotoutumista edistävistä osaamisen tunnistamisen käytänteistä ja koulutusmalleista kaikille kotoutumisen edistämisen parissa toimiville ja koulutuksen asiantuntijoille.

Kotoutuminen on jatkuva maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehitys, joka edellyttää sitoutumista kaikilta osapuolilta. Siihen osallistuvat tässä hankkeessa maahanmuuttajat, kantaväestö, kaupungit ja oppilaitokset. Samalla, kun maahanmuuttaja kotoutuu, pääkaupunkiseutu muuttuu monikulttuurisemmaksi.

Hanke vahvistaa pääkaupunkiseudun monikulttuurisen väestön osallisuutta, yhdenvertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa kuin myös edistää heidän työllistymistään ja integroitumistaan yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina.

Hankekumppanit

Oppilaitokset

Metropolia

Metropolia koordinoi hankekokonaisuutta ja tavoitteisiin pääsemistä: kotoutumisen edistämisen ekosysteemin ja koulutusorganisaatioiden palveluverkostokokonaisuuden rakentuminen, SIMHE-hankkeessa kehitettyjen palvelukonseptien edelleen kehittäminen ja laajentaminen, koulutuspalveluiden tuottaminen yhdessä muiden korkeakoulu ja kaupunki toimijoiden kanssa.

Metropolian kliiniset hoitotyön ja ensihoidon palvelut osaamisalue koordinoi Koulutuskumppanuusmallin rakentamista EU/ETA-maissa sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden työllistymisen edistämiseksi vastaten koulutuksen pedagogisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.

Metropolia toteuttaa myös Osaaminen käyttöön rakennusalalla -pilotin, jonka aikana osallistujien osaaminen tunnistetaan ja heille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma sen täydentämisestä siten, että he pystyvät aloittamaan työt rakennusalan toimihenkilötehtävissä. Tehtävät voivat liittyä suunnitteluun, urakointiin tai kiinteistönpitoon.

Koulutuksen 1. vaihe keväällä 2019 on kaikille osallistujille yhteinen ja siinä yhdistetään suomen kielen opiskelu kiinteistö- ja rakennusalan suomalaisiin erityispiirteisiin tutustumiseen. Tavoitteena on riittävä suomen kielen taito ja perustiedot myöhempiin opintoihin osallistumiseksi. Syksyllä 2019 ja keväällä 2020 opiskellaan HOPSin mukaisia opintoja tutkinto-opiskelijoiden ryhmien mukana suomen kielellä. Keväällä 2020 opinnot ovat osittain työssäoppimista tavoitteena työllistyminen.

Haaga-Helia

Haaga-Helia kehittää korkeakoulutetuille maahanmuuttajille vaativan henkilökohtaisen myynnin tehtäviin tähtäävän koulutuskokonaisuuden. Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri aloja edustavien kumppaniyritysten kanssa, jossa osallistujien osaaminen kehittyy seuraavilla kolmella osaamisalueella:

Tavoitteelliseen kohtaamiseen liittyvät tiedot, taidot ja asenne
Myyntityöhön liittyvä, riittävä suomen kielen taito
Vahva henkilökohtainen uraohjaus

Laurea

Laurea kehittää ja mallintaa prosessin matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksen täydentämiseksi korkeakoulutetuille maahanmuuttajille. Koulutus toteutetaan eri aloja edustavien yhteistyöyritysten kanssa. Osallistujien osaaminen kehittyy seuraavilla osaamisalueilla:

Asiakasymmärrys, palveluprosessi, palvelutuotteiden ja –konseptien kehittäminen ja ideoiminen
Suomalainen organisaatio- ja työskentelykulttuuri
Suomen kielen taito, erityisesti oman alan

Mahdollisia yhteistyöyrityksiä ovat ravintolat, hotellit, suurkeittiöt tai toimitilapalveja tarjoavat yritykset. Laurea toteuttaa pilotin, jonka aikana osallistujien osaaminen tunnistetaan ja heille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Tavoitteena on, että osallistuja pystyy aloittamaan työt asiantuntija- tai esimiestehtävissä.

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (HY) kehittää hankkeessa varhaiskasvatuksen opettajien osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana olemassa olevaa SIMHE-toimintaansa ja toteuttaa siihen liittyvän pilotin. Hankkeen aikana selvitetään yhdessä kaupunkien ja TE-keskusten kanssa varhaiskasvatuksen parissa epäpätevinä toimivien henkilöiden määrää sekä sitä, millaista koulutusta he tarvitsevat täydentääkseen osaamistaan ja pätevöityäkseen varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Hankkeen aikana pyritään kartoittamaan ja kuvaamaan millaisia opintomoduuleja ja työssäoppimisjaksoja eri ryhmille tarvitaan ja millaista tukea he tarvitsevat. Kartoituksen perusteella luodaan malli ja toteutetaan pilottikoulutus maahanmuuttajataustaisille suunnatusta pätevöittäväksi valmentavasta koulutuksesta.

Kaupungit

Hankkeessa luodaan toimintatavat, jossa yhdistyvät kaupunkien palvelutoiminnan tarpeet sekä harjoittelu- ja sisääntulotyöpaikkoja koskevien linjausten määrittely. Hankkeessa arvioidaan myös esimiesten ja työyhteisöjen tuen tarvetta.

Espoon kaupunki

Espoon kaupunki osallistuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnin ja urakehityksen tukemiseen, mm. osaamistarpeiden, harjoittelu- ja sisääntulotyöpaikkojen linjausten määrittely sekä harjoittelu- ja työpaikkojen etsiminen, vastaanottavien esimiesten ja työyhteisöjen tuki.

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki osallistuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnin ja urakehityksen tukemiseen, mm. osaamistarpeiden, harjoittelu- ja sisääntulotyöpaikkojen linjausten määrittely sekä harjoittelu- ja työpaikkojen etsiminen, vastaanottavien esimiesten ja työyhteisöjen tuki. Kumppanuuskoulutusmallin kehittämisen ja pilotoinnin lisäksi Helsinki osallistuu hankkeessa mukana olevien kuntien ja maahanmuuton vastuukorkeakoulujen väliseen yhteistyöprosessin kehittämiseen.

Vantaan kaupunki

Vantaan kaupunki osallistuu korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen ekosysteemin rakentamiseen sekä maahanmuuttajien rekrytoinnin ja urakehityksen laaja-alaiseen tukemiseen. Tarkastelu liittyy henkilöstösuunnittelun, rekrytoinnin ja perehdyttämisen prosesseihin. Erityisesti rekrytointiprosessi ja rekrytoinnin ns. työkalut vaativat hiontaa, koska maahanmuuttajien kynnys hakeutua kaupungille tulee saada matalammaksi. Hankkeessa luodaan toimintatavat, jossa yhdistyvät kaupungin palvelutoiminnan tarpeet sekä harjoittelu- ja sisääntulotyöpaikkoja koskevien linjausten määrittely. Hankkeessa arvioidaan Vantaalla myös esimiesten ja työyhteisöjen tuen tarvetta.

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto ohjaa korkeakoulututkinnon ulkomailla suorittaneita työnhakija- asiakkaita hankkeen palveluihin. Uudenmaan TE-toimisto on hankekumppanina uusien palvelumallien ja prosessien suunnittelussa ja antaa hankkeen käyttöön asiantuntijatyöpanosta, jotta hankkeessa varmistetaan sujuvat palvelupolut, kotoutumissuunnitelmien päivitykset sekä asiakkaan toimeentuloasiat palveluiden aikana.

Uutiset

Maanantaina 21.9.2020 järjestetty Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen (2018-2020) päätösseminaari keräsi yhteen hankkeessa mukana olleita toimijoita esittelemään hankkeessa aikaansaatuja tuloksia. Päätösseminaari järjestettiin hybridimallina; osallistumaan pääsi sekä paikan päällä Clarion Hotel Helsingissä että verkkoyhteyden välityksellä. Tapahtuman juonsi itsekin maahanmuuttajataustainen André Noël Chaker.

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan vastaaviin ammatteihin suomalaisilla työmarkkinoilla, ja tätä kautta kotoutua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa toimivat koordinaattori Metropolian lisäksi Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Helsingin yliopisto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto.

Hankkeen tavoitteisiin vastattiin monen eri toimenpiteen kautta, esimerkiksi luomalla osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä täydennyskoulutusmalleja.

Seminaarin avasivat puheenvuoroillaan Metropolian TKI-toiminnan johtaja Anna-Maria Vilkuna ja Opetushallituksen kansainvälinen korkeakouluyhteistyön päällikkö Maija Airas. Molemmat kiittelivät hankkeen monialaista, yhteistyössä tehtyä toteutusta ja tuloksena syntynyttä mallia.

"Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke onnistui vastaamaan laajasti OPH:n rahoitusohjelman tavoitteisiin. Sen vuoksi myös odotukset tulosten, tuotosten ja vaikutusten suhteet ovat olleet korkealla. Olemme seuranneet ilolla hankkeen tuloksia. Tätä työtä, mitä hankkeessa on tehty, tarvitaan myös jatkossa", kertoi Airas puheenvuorossaan.

Anna-Maria Vilkuna ja Maija Airas avasivat seminaarin

Yhteisen tekemisen kautta eteenpäin

Hankkeessa luotiin yhdessä kumppaneiden kanssa mm. korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista täydentäviä ja työllistymistä edistäviä täydennyskoulutusmalleja.

Säädeltyjen ammattien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten, täydennyskoulutusmallit rakennettiin yhteistyössä kaupunkien, Metropolian ja Helsingin yliopiston välillä. 3AMK-yhteistyössä työllistymistä edistäviä täydennyskoulutuksia kehitettiin Metropolian osalta kiinteistö- ja rakennusalalle, Haaga-Heliassa myyntiosaamiseen ja Laurean osalta matkailu- ja ravitsemisalalle.

Projektipäällikkö Outi Lemettinen kokee, että muun muassa 3AMK-yhteistyö oli hankkeessa tärkeää ja isossa roolissa.

"Yhteinen tekeminen nousi hankkeessa erittäin tärkeäksi asiaksi", Lemettinen summaa.

Täydennyskoulutukset polkuna työelämään

Seminaarissa kunkin koulutuspolun opinnot ja tulokset esiteltiin opettajien toimesta. Vaikka täydennyskoulutusten osallistujamäärät pysyivät melko pieninä, opiskelijat olivat pääsääntöisesti kokeneet koulutukset hyödyllisiksi. Kehityskohteiksi nousivat esiin koulutuspoluista viestiminen ja niiden markkinointi kohderyhmälle.

Hankkeessa sairaanhoitajan koulutuspolulla opettajana toiminut Metropolian asiantuntijalehtori Aino Ezeonodo kertoo, että erityisesti suomen kielen ja ammatillisen sanaston oppimisen tärkeys nousi vahvasti esiin koulutuksessa. Hänen mukaansa hanke on ollut hyödyllinen ja myös jatkossa olisi tarvetta vastaavalle toiminnalle.

"On tärkeää saada jokainen alan koulutuksen saanut henkilö työllistymään Suomessa, jotta heidän osaamisensa ei mene hukkaan".

Päätösseminaariin osallistunut ja hankkeen avulla työllistynyt sairaanhoitaja Isabel De La Corten mukaan hankkeen avulla saatu koulutus oli hänelle erittäin hyödyllistä.

"Tämän hankkeen kautta saatu koulutus oli minulle tärkeää, sillä tarvitsin tukea suomen kielen ja ammatillisen sanaston opetteluun".

Inspiraatiota tulevaan

Tulosten esittelyn ja arvioinnin lisäksi hankkeen päätösseminaarissa kuultiin monia tärkeitä ja inspiroivia puheenvuoroja. Muun muassa monimuotoisuuden asiantuntija Sara Salmani muistutti seminaarissa puheenvuorossaan inklusiivisuuden tärkeydestä ja monimuotoisuuden merkityksestä työelämässä. Salmani loi esimerkeillään pohdittavaa työnantajille sekä inspiraatiota tulevaisuuden vastaaville hankkeille.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Anna Bruun esitteli maahanmuuton ja maahanmuuttoperäisen työllisyyden dataa sekä tilannekatsausta ministeriön osalta.

”Kotoutuminen on laaja teema, jonka palveluiden kehittäminen vaatii yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, niin ministeriöiden välillä, ELY-keskuksissa, kunnissa kuin oppilaitoksissa”, summasi Bruun.

Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Outi Lemettisen mukaan seminaarissa saatiin koottua hankkeen tulokset hyvin yhteen sekä tuotua esiin tarpeellisia kehityskohteita. Erityisesti hän koki, että hankkeessa iso onnistuminen oli yhteisopettajuus, jossa aineenopettaja ja suomen kielen opettaja antavat opetusta yhdessä.

"Toivottavasti seuraavissa hankkeissa pystytään hyödyntämään tässä hankkeessa kehitettyjä hyviä asioita", Lemettinen lisää.

Myös Metropolian SIMHE-vastuukorkeakoulutoiminnan projektijohtaja Heidi Stenberg iloitsi SIMHE-toiminnan menestyksekkäästä matkasta ja hankkeiden tuomista tuloksista.

”Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen jatkuu kumppanuudessa osaamiskeskuskonseptissa”, muistutti Stenberg.

Valokuvat: Hannika Photography

Get Together -aamupäivässä 10.3.2020 Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen toimijat tapasivat toisiaan ja vaihtoivat ideoita ja parhaita käytäntöjä. Tilaisuuteen osallistui hankkeessa mukana olevia yrityksiä ja pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajia sekä koulutuspolkujen opettajia ja opiskelijoita.

Ryhmä ihmisiä keskustelemassa työpajassa.

”Suomen kielen oppii parhaiten töissä”

Get Together -tilaisuudessa kuultiin opiskelijoiden kokemuksia eri koulutuspoluista. Sairaanhoitaja-koulutuspolulla opiskelevan Isabel De la Corte Molinan mielestä opinnoissa hyödyllisintä ovat olleet simulaatiopäivät. ”Joskus tunsin, että tiesin miten toimia, mutten osannut kertoa sitä suomeksi. Olen oppinut paljon, ja uskon, että tämä koulutus voi avata ovet työelämään Suomessa”, De la Corte Molina toteaa.

Venäläinen Elena Simeonova on käynyt hotelli- ja ravintola-alan koulutuspolun. Hänen mielestään etenkin harjoittelut ovat olleet hyödyllisiä. ”Suoritin työharjoitteluni Clarion-hotellissa. Siellä pääsin puhumaan suomea joka päivä. Lisäksi ymmärsin, miten järjestelmä Suomessa toimii”, Simeonova kertoo.

”Hanketoimijat voivat oppia toisistaan”

Vantaan kaupunki on ollut mukana sairaanhoitajapolussa ja varhaiskasvatuksen opettajan koulutuspolussa. Henkilöstöasiantuntija Sirpa Mikkolan mukaan tarkoituksena on ollut luoda uusia malleja ja edistää yhdenvertaisuutta. Kaupunki on kehittänyt esimerkiksi esimiesten rekrytointiosaamista.

”Ohjeistusta tarjottiin etenkin kieliharjoitteluun, palkkatukeen ja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen liittyen. Lisäksi halusimme vaikuttaa työpaikkojen asenneilmapiireihin”, Mikkola kertoo.

Mikkolan mielestä koulutuspolkuihin voisi lisätä vierailut eri työnantajien yksiköihin heti koulutuksen alussa, jotta työnantajat ja opiskelijat tutustuisivat toisiinsa.

Lotta Myyry on projektisuunnittelija Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Hän näkee hyötyjä siinä, että erilaisten koulutuspolkujen järjestäjät tapaavat. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneilla on väylä pätevöityä ammattiinsa, sillä etenkin Helsingissä on pula varhaiskasvatuksen opettajista.

”Moni opiskelija on perheellinen ja työssäkäyvä. Siksi jatkuva haku ja moduulityyppinen opiskelu voisivat toimia koulutuspoluilla”, Myyry miettii.

ihmisiä keskustelemassa pöydän ääressä Tapahtumassa kuultiin myös yritysten edustajia. Myynnillinen tapahtumatoimisto Promotion Point on ollut mukana myyntiosaamisella työhön -koulutuspolussa. Promotion Pointin operatiivinen johtaja Sara Sadikin mukaan työharjoittelijasta on ollut hyötyä myös heille. ”Harjoittelijamme luomasta mystery shopping-raportista otimme käyttöön kehityskohteita. Lisäksi harjoittelija on osallistunut rekrytointeihin”, Sadik sanoo.

Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen päätösseminaarissa syyskuussa 2020.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen (2018-2020) tarkoituksena on edistää pääkaupunkiseudun koulutettujen maahanmuuttajien siirtymistä kotoutumista ja osaamista edistävälle koulutus- ja urapolulle. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa toimivat koordinaattori Metropolian lisäksi Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Helsingin yliopisto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto.

Hankkeen ensimmäisessä Ekosysteemin rakentaminen -työpajassa lokakuussa 2019 keskusteltiin kotoutumisen edistämisen ekosysteemistä, sen toimijoista ja keskeisistä palveluista. Toisessa työpajassa 22. tammikuuta 2020 luotiin eri asiakasprofiileille palvelupolun kuvaukset ja vahvistettiin yhteistä ymmärrystä ekosysteemin luonteesta.

Ali Giray pitämässä esitelmää. Tammikuun työpajaan Metropoliaan kokoontui edustajia oppilaitoksista, yrityksistä ja kaupungilta. Tapahtumassa puhuivat Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä yrittäjä ja vuoden 2016 pakolainen Ali Giray. Puheessaan Giray toi esille omaan kotoutumiseensa vaikuttaneita tekijöitä ja kokemuksia maahanmuuttajataustaisena yrittäjänä toimimisesta.

”Maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen ryhmä. Kaikki eivät pysty kulkemaan kotouttamispolkua haluamallamme tavalla, ja silloin meidän tulee tarjota heille keinoja ja neuvoja,” Giray muistuttaa.

Giray korostaa, että Suomi on mahdollisuuksien maa. Hän tunnistaa kuitenkin maahanmuuttajien kohtaamat ongelmat. Esimerkiksi verotukseen liittyvät vaikeudet lannistavat potentiaalisen yrittäjän helposti. Monimutkainen virkakieli ja hankalasti saavutettavat neuvontapalvelut ovat yleinen ongelma. Lupaavasti alkanut polku saattaa tyssätä jo virkailijan tekemään laskelmointivirheeseen.

”Jos virastossa käsketään menemään työ- ja elinkeinotoimistoon, eikä maahanmuuttaja ole koskaan kuullutkaan sanaa, siitä tulee heti ensimmäinen ongelma,” hän sanoo.

Ministeriö pyrkii vastaamaan kielitaitohaasteeseen erilaisilla piloteilla. Esimerkkinä Ulla Mäkeläinen mainitsee Jobs in Finland -työpaikkaportaalin. Sinne kerätään työpaikkoja, joissa hakijalta ei vaadita suomen tai ruotsin kielen osaamista. Portaali kerääkin työpajan osallistujilta kiitosta.

”Vastuu prosessin onnistumisesta on yhteinen”

Työpajan osallistujilla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, kenellä on vastuu kotouttamisprosessin sujuvuudesta. Monet peräänkuuluttavat vastuunjakoa.

”Maahanmuuttajien palvelupolun on oltava sujuva. Siksi meidän on tiedettävä, minne ihminen voidaan ohjata, jos ensimmäisessä paikassa ei ole tarjolla sitä palvelua, jota hän tarvitsee. Suomi on hankemaa. Meillä on paljon kaikkea tarjolla, mutta usein sirpaleisesti”, sanoo Talent Boost -koordinaattori Regina Ainla Business Finlandilta.

Ainla korostaa, että sekä verkostot että fyysiset ohjauskeskukset ovat tärkeitä. On oltava paikka, jonne voi ohjata ne, jotka hyötyvät ihmiskontaktista tai tarvitsevat apua esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä.

”Ihmiskontaktin lisäksi pitää olla tarjolla myös puhelinpalvelua tai sähköisiä ohjeita. Maahanmuuttajat tulevat erilaisista taustoista ja heidän koulutustasonsa ja kielitaitonsa vaihtelevat. Tarvitaan siis muutakin kuin pelkkä sähköinen palvelu,” hän sanoo.

Uudenmaan TE-toimiston maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen on samaa mieltä siitä, että verkostot toimivat, jos ne ovat yhtenäiset. Sekä asiakkaan että ohjaavan tason on tiedettävä, mistä palvelut saa. Hajanaiset palvelut eivät ole kenenkään etu.

Työryhmä jatkaa materiaalin työstämistä ja laatii ohjauksellista ekosysteemiä koskevat suositukset, jotka käsitellään hankkeen ohjausryhmässä. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen päätösseminaari on syyskuussa 2020.