Perustiedot

Tutkintonimike
Laboratorioanalyytikko (AMK)
Kesto / Ajankohta
3,5 vuotta
Laajuus
210 opintopistettä
Opetuspaikka
Seuraava haku- tai ilmoittautumisaika:
  • 16. - 30.3.2022
Aloituspaikat
40
Hinta
Maksuton

Kiinnostaako ympäristö- ja rikosanalytiikka?

Laboratorioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa opiskelet kemiallisten ja biologisten tutkimusten asiantuntijaksi. Opinnoissa teoria kytketään vahvasti käytännön laboratoriotyöhön. Yli puolet opintoajasta työskenteletkin Metropolian ja tutkimuslaitosten sekä yritysten laboratorioissa.

Opinnoissasi yhdistyvät biologia ja kemia

Alla poimintoja kurssitarjonnasta:

  • Vesianalytiikka
  • Geenitekniikka
  • Orgaanisten yhdisteiden maailma
  • Bakteerin identifiointiprojekti
  • Elintarvike- ja kulutustavara-analytiikka
  • Environmental and Forensic Analysis
  • Proteiinien biotekninen tuotto ja puhdistus

Opintojen rakenne

Opinnoissasi tutustut monipuolisesti kemian ja biologian eri aloihin. Ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä  opiskelet matemaattis-luonnontieteellisiä perusaineita ja tämän rinnalla harjoittelet työskentelyä laboratoriossa. Pääset myös toteuttamaan oman projektin, jossa tutkitaan ruoka-aineita kemiallisin ja mikrobiologisin analyysitekniikoin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelet myös laiteanalytiikkaa, vesitutkimusta sekä perehdyt bakteerien, virusten sekä sienten kasvattamiseen ja tutkimiseen.

Toisena opiskeluvuotena laajennetaan osaamista biotieteissä, perehdytään orgaanisten yhdisteiden kemiaan sekä laboratorioanalyysien laadunvarmistukseen ja laboratoriolaitteiden huoltoon ja ylläpitoon. Ensimmäinen harjoittelu yrityksen tai tutkimuslaitoksen laboratoriossa on mahdollista suorittaa toisena opiskeluvuotena.

Kolmantena opiskeluvuotena opiskelet koko syksyn ympäristö- ja rikosanalytiikkaa ja osallistut innovaatioprojektiin. Innovaatioprojektissa työskentelet yrityksen, tutkimuslaitoksen tai kampuksella toimivan innovaatiokeskittymän antaman aiheen parissa. Innovaatioprojekteissa on tutkittu muun muassa antimikrobisten pintojen ja antimikrobisten suojamaskien tehokkuutta, kierrätettävien tekstiilikuitujen turvallisuutta sekä kehitetty uusia analyysimenetelmiä. Lisäksi opit, miten proteiineja voidaan tuottaa isäntäsoluissa, kuinka viljellään eläinsoluja ja miten molekyylejä ja niiden rakenteita voidaan tutkia. Kolmannen opiskeluvuoden lopuksi suoritat myös toisen harjoittelujakson.

Neljännen opiskeluvuoden syksyllä teet opinnäytetyön, joka tehdään yritysten ja tutkimuslaitosten laboratorioissa. Opintoihin kuuluu myös 15 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, jotka voivat olla esimerkiksi kiertotaloutta, kieliopintoja, esimiesvalmiuksia tai laboratorioprojekti.

Harjoittelu ja opinnäytetyö

Opintoihisi kuuluvat harjoittelujaksot kestävät yhteensä viisi kuukautta. Harjoittelun ja opinnäytetyön teet yrityksen tai tutkimuslaitoksen laboratoriossa. Osaavilla laboratorioanalyytikko-opiskelijoilla ei ole harjoittelupaikoista pulaa pääkaupunkiseudulla, ja harjoittelupaikaksi kannattaakin valita juuri sinua kiinnostava aihe.

Kansainvälisyys

Osan opinnoista ja harjoittelun sekä opinnäytetyön voit tehdä ulkomailla. Laboratorioanalytiikan tutkinto-ohjelmaan kuuluu kansainvälinen lukukausi ”Environmental and Forensic Analysis” kolmannen opiskeluvuoden syksyllä, jolloin opetus on englanniksi. Vilkkainta kansainvälinen yhteistyö on ollut hollantilaisen Avans Hogeschoolin ja skotlantilaisen Glasgow Caledonian Universityn forensiikan tutkinto-ohjelman kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoululla on laaja partnerikouluverkosto ympäri maailman ja opiskelijat ovatkin suorittaneet osan opinnoistaan Euroopan maiden lisäksi esimerkiksi Kanadassa, Malesiassa ja Etelä-Koreassa.

Opiskeluympäristö ja opetuksen laatu

Laboratorioanalyytikoksi voit valmistua Suomessa vain Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Tutkinto-ohjelman opiskelijat ja opettajat tuntevat hyvin toisensa, sillä opiskelusta suuri osa tapahtuu erilaisten käytännön harjoitusten ja analyysien parissa laboratoriossa. Opetuslaboratoriomme ovat monipuoliset ja analysointilaitteemme ovat nykyaikaisia. Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat opiskelijat ovat vuosi vuodelta arvioineet opetuksemme tason ja oppimisympäristön korkealaatuiseksi.

Laboratorioanalyytikoiden työkenttä

Laboratorioanalyytikot työskentelevät pääosin erilaisten yritysten ja tutkimuslaitosten laboratorioissa.

Työnimikkeitä ovat muun muassa laboratorioanalyytikko, laboratoriokoordinaattori, tutkimusavustaja, tekninen tutkija, laboratorioinsinööri ja laatuasiantuntija.

Osaavien laboratorioanalyytikoiden työtilanne on erittäin hyvä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Opintoja on mahdollista jatkaa yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen erilaisissa maisteriohjelmissa. Tutkinnon suorittaneilla on myös hakukelpoisuus tiettyihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, kun on työskennellyt alalla vähintään kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokemuksia

Teija, laboratoriotutkija, ryhmänvetäjä. THL Oikeuskemiayksikkö

Milloin valmistuit laboratorioanalytiikoksi ja mikä sai sinut hakeutumaan koulutukseen? 

Valmistuin vuonna 2020. Halusin päivittää aikaisemman opistotason laborantin koulutukseni AMK-tutkinnksi. Opistotason laborantin koulutus muutettiin aikoinaan AMK-koulutukseksi ja nykypäivänä kukaan ei enää tunnu ymmärtävän, että mikä tuo opistotason koulutus oli. Aikaisemman tutkintoni ja työkokemukseni perustelella sain pienillä lisäopinnoilla päivitettyä tutkintoni AMK-tutkinnoksi. 

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 

Analysoin oikeuskemiallisia analyyseja, sekä toimin ryhmäni ryhmänvetäjänä. Ryhmänvetäjän tehtäviin kuuluu yksikönpäällikön delegoimia hallinnollisia tehtäviä mm rekrytoinnit, poissaolojen hyväksyntä sekä päivittäisten töiden ja lomien organisointi. 

Mikä oli keskeisin anti opinnoissa? 

Sain kerrata vanhaa ja oppia uutta. 20 vuotta laboratoriotyötä tehneenä monesti asioiden teoriapuoli unohtuu. Juuri tuo teorian pänttääminen oli suuri anti. Erityisesti yhdistelmätekniikat sekä analyysin laadunvarmistus ja tilastomatematiikka olivat varsin hyödylliset 

Pystytkö hyödyntämään oppimaasi nykyisissä työtehtävissäsi? 

Jokainen laboratorioanalyytikko pääsee jossain vaiheessa uraansa tekemään laitteiden ja menetelmien validointeja, joten analyysin laadunvarmistus ja tilastomatematiikka olivat mainioita. Myös esimiestyö- kurssi oli minulle hyödyllinen toimiessani ryhmänvetäjänä.  

Oliko laboratorioanalyytikko-tutkinnolla vaikutusta nykyisiin työtehtäviisi? 

Toimin jo laboratoriohenkilöstön ryhmänvetäjänä jo koulutukseni aikana, eikä tutkinnolla suoraan tässä mielessä ollut vaikutusta. Tutkinto on kuitenkin parantanut valmiuksiani toimia esimiehenä sekä lisännyt teoreettisia valmiuksiani analytiikan suhteen. 

Koetko, että laboratorioanalyytikkokoulutus sopii hyvin laborantin jatkokoulutukseksi?  

Sopii mielestäni erittäin hyvin laajentamaan laborantin koulutusta.  

Mitä haluaisit sanoa laboratorioanalytiikon opintoja suunnittelevalle? 

Kouluttautuminen kannattaa aina. Nykyään moni laboratorio toivoo henkilökunnalta mahdollisimman monipuolista koulutusta. Tarkkuus, huolellisuus ja kyky työskennellä ryhmässä, ovat tärkeitä ominaisuuksia. Työharjoittelujaksoihin kannattaa panostaa, sillä sieltä voi monesti poikia kesätöitä tai jopa työpaikka valmistumisen jälkeen.  

Sampo, tekninen tutkija, Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio

Laboratorioalan koulutusohjelmasta valmistunut Sampo työskentelee Keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa teknisenä tutkijana.

Laboratorioalan opinnoissa yhdistyvät teoria, käytäntö ja valinnanvapaus

Laboratorioanalytiikan ammattikorkeakouluopinnoissa teoria kytketään vahvasti käytännön laboratoriotyöhön.

Laboratorioanalyytikoksi valmistunut Sampo arvosti opinnoissaan juuri tätä teoriaopintojen ja harjoittelun tasapainoista suhdetta, mutta myös mahdollisuutta suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

− Opinnoissa kaiken pohjana olivat teoriaopinnot, joita havainnollistettiin laboratoriotöillä. Asioihin pureuduttiin opetuksen alussa perusasioita painottaen, mikä oli mielestäni tärkeää. Perusopintoja oli koulutuksen edetessä helppoa soveltaa uuteen. Opintojen edetessä vastaan tuli myös valintoja aineiden ja opintojen painotuksen suhteen. Tästä valinnanvapaudesta pidin kovasti. Oli hienoa, ettei koko porukkaa tarvinnut niputtaa samaan muottiin, vaan jokainen pystyi valitsemaan yksilöllisesti sellaisia opintoja, joihin halusi syventyä tarkemmin. Antoisinta olivat mielestäni ”labrat” eli käytännön harjoittelu opetuslaboratorioissa. Labroissa työskenneltiin pääasiassa työpareittain tai monimutkaisempien töiden kohdalla pienryhmissä.

Työharjoittelu toi varmuutta omasta osaamisesta ja alan valinnasta

Kun kemiasta kiinnostunut Sampo aloitti opintonsa laboratorioalan koulutusohjelmassa, hänellä oli takanaan jo kaksi muun alan ammatillista tutkintoa ja jonkin verran työkokemusta. Sampo uskoo, että lyhytkin kokemus työelämästä muutti hänen suhtautumistaan opiskeluun ja auttoi häntä niin opintojen aikana kuin työelämässäkin.

− Uskon, että opinnot eivät opeta sinua suoraan ammattiin, vaan antavat sinulle tarvittavan pohjan ja mahdollisuuden kehittyä ammattilaiseksi työtä tehdessäsi.

− Lähtiessäni työharjoitteluun tunsin olevani ammatillisesti vielä pelkkä raakile. Työharjoittelun aikana huomasin kuitenkin oppivani paljon uutta ja ymmärtäväni opintojen aikana käsiteltyjä asioita tarkemmin. Työharjoittelussa varmistuin myös siitä, että nyt olen todella löytänyt oman alani.

Työharjoittelun Sampo suoritti Helsingin yliopistolla, jonne hän myöhemmin teki myös opinnäytetyönsä. Työharjoittelun päätyttyä Sampo sai harjoittelupaikastaan työpaikan määräaikaisena tutkimusavustajana ja pääsi sitä kautta nopeasti kiinni työelämään. Helsingin yliopistossa Sampo työskentelikin lopulta yhteensä kolme vuotta.

DNA-osaston kautta tekniseksi tutkijaksi

− Työskentely yliopiston tutkimusmaailmassa kasvatti ammatillisessa mielessä valtavasti. Viihdyin työssäni hirveän hyvin, mutta tiesin, että vakinaisen työpaikan saaminen olisi siellä kiven takana. Kun kuulin avoinna olevasta äitiyslomasijaisuudesta Keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa, päätin lähettää hakemuksen. Hakuprosessin tultua päätökseensä sain työpaikan Rikosteknisen laboratorion DNA-osastolta.

Ensimmäiset 1,5 vuotta Sampo työskenteli Rikosteknisessä laboratoriossa määräaikaisena tutkimusavustajana. Hänen työtehtäviinsä kuului muun muassa näytteenottoa poliisin toimittamista näytteistä, DNA:n eristämistä ja monistamista näytteistä sekä näytteiden analysointia.

Myöhemmin Sampo siirtyi DNA-osastolla teknisen tutkijan tehtäviin. Samalla myös työnkuva muuttui ja osa päivittäisistä laboratoriotöistä vaihtui käsittämään tulosten tulkintaa, lausunnonantoa, laadunvarmistusta ja rikostekniseen tutkimukseen liittyviä kehitystehtäviä. Teknisen tutkijan työtehtävät muuttuvat jatkuvasti ja kehittyvät edelleen koko ajan haastavimmaksi.

Rikosteknisessä laboratoriossa rikoksia ratkaistaan laboratorioanalyysien keinoin

Keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa tutkitaan ja analysoidaan muun muassa poliisin rikospaikoilta toimittamia näytteitä. Laboratoriotutkimuksissa saadut tulokset toimitetaan poliisille, joka rakentaa niiden perusteella teknistä näyttöä. Tekninen näyttö voi puoltaa epäiltyjen syyllisyyttä tai syyttömyyttä, tai mahdollisesti tuoda esiin tutkimuksissa kokonaan uusia huomionarvoisia seikkoja. Tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset poliisi liittää osaksi esitutkintapöytäkirjaa, joka toimitetaan edelleen syyttäjälle oikeusprosessia varten.

Rikosteknisessä laboratoriossa on useita erilaisia tutkimusalueita, joissa voidaan tehdä yhteensä noin 150 erilaista tutkimusta. Päätutkimusalueina Rikosteknisessä laboratoriossa ovat kemia (esim. huume-, lääkeaine-, liikennejuopumus-, räjähde-, myrkky-, palonsyy- ja ympäristörikostutkimukset), biologia (DNA- ja kuitututkimukset), sormenjälkitutkimukset, tekniikka (muotojälki-, ase- ja tekniset palonsyytutkimukset, tietotekniset tutkimukset, ruutisavu- ja muut hiukkastutkimukset), sekä asiakirja- ja digitekniikka (esim. asiakirja-, raha-, käsiala-, video-, ääni- ja tietotekniset tutkimukset sekä biometria).

Rikostutkinnan todellisuus on toista kuin televisiossa

Todellisuus Rikosteknisessä laboratoriossa ei Sampon mukaan kuitenkaan ole aivan sellaista kuin CSI ja monet muut televisiossa pyörivät rikossarjat antavat ymmärtää.

− Ei täällä ajella työsuhdehummereilla, eivätkä tulokset valmistu hetkessä nappia painamalla. Ehkä epärealistisin kuva, jonka televisio rikostutkijan työstä antaa on se, että rikos ratkeaa aina 45 minuutissa. Todellisuudessa tutkinta vie aikaa, eikä laboratoriossa tapahtuva työ yksistään ratkaise yhtään rikosta, vaikkakin se on usein tärkeä osa tutkintaprosessissa. Rikospaikan tekninen tutkinta on poliisin vastuulla, ja itse rikospaikoilla laboratorion työntekijät käyvät hyvin harvoin. Tietysti laboratoriotutkimukset ovat usein tärkeässä osassa näytön rakentamisessa, mutta lopullisen tutkinnan hoitaa loppuun poliisi.

Mielenkiintoisella työllä Rikosteknisessä laboratoriossa on myös kääntöpuolensa, joka alasta haaveilevien kannattaa pitää mielessä.

−Työni haastavuus tulee hyvin pitkälti työpaineista, kiireestä ja ajan hallinnasta. Töitä on aivan valtavasti, eivätkä ne valitettavasti koskaan lopu. Lisäksi työssäni on piirteitä, jotka voivat osoittautua raskaiksi myös henkisesti. Tällaisia saattaa ilmetä esimerkiksi seksuaali- tai väkivaltarikosten tutkinnassa.

Koulutus, työkokemus ja oikea asenne auttavat saavuttamaan tavoitteesi

Laboratorioalan koulutus ja työ Rikosteknisessä laboratoriossa kiinnostavat monia. Mitä Sampo kertoisi alasta kiinnostuneille?

− Mielestäni laboratorioanalyytikon koulutus antaa erittäin hyvän pohjan kehittymiseen työelämässä. Kannattaa pitää mielessä, että ammattikorkeakoulutus ei valmenna sinua hautautumaan tutkijakammioon tiiliskiven paksuisten kirjojen seuraan, vaan enemmän käytännönläheisempään työskentelyyn. Itse arvostin koulutuksessa juuri tätä käytännönläheisyyttä. Myös jatko-opinnot ammattikorkeakouluopintojen jälkeen ovat mahdollisia. Joillakin vanhoilla opiskelukavereillani on jo tohtorin väitöskirja kansissa.

− Rikostekniseen laboratorioon on vaikea päästä täysin pystymetsästä. Kuten kaikkialla, täällä arvostetaan tiettyä työkokemusta ja elämää nähnyttä asennetta. Työharjoittelu on kuitenkin hyvä tapa päästä kurkistamaan julkisivun taakse Rikosteknisen laboratorion työkuvioihin. Samalla saat mahdollisuuden markkinoida itseäsi, asennettasi ja osaamistasi.

Marjut, analyytikko, Yliopiston Apteekki

Työtehtävänäni on lääkevalmisteiden ja valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden laadun varmistaminen erilaisilla analyysimenetelmillä.

Laboratorioanalyytikko-opinnot olivat hyvin monipuoliset. Käytännön harjoitustyöt ja teoria kulkivat hyvin rinnakkain mikä teki oppimisesta helpompaa ja mielekkäämpää. Opinnoissa vaadittiin asioihin perehtymistä ja jo kouluaikana meidät opetettiin laadukkaaseen työskentelyyn. Tämän avulla on ollut helppo siirtyä työelämään.

Työelämässä koulutuksemme on saanut paljon kiitosta. On helppo tarttua uusiin haasteisiin ja työtehtäviin kun taustalla on monipuoliset käytännön harjoitustyöt koulun laboratoriojaksoilta. Kun perusanalytiikka on valmiiksi hallussa, on helppo siirtyä uusien menetelmien kehitykseen ja muuhun soveltamiseen. Lisäksi kiitosta on tullut opintojemme sisällön monipuolisuudesta.

Markku, laboratoriokoordinaattori, Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Työtehtäviini kuuluu diabetekseen liittyvien vasta-aineiden analysointi, näytteiden rekisteröinti ja yleinen hallinnointi sekä laboratorion lähiesimiehenä oleminen ja siihen liittyvät työtehtävät.

Koulutus antoi pohjan hakea laboratorioalan töitä ja perustietoa alalta, lisätieto on opittu työelämän kautta. Viihdyn hyvin työssäni ja laboratorion kymmenestä työntekijästä seitsemän on valmistunut Onnentieltä.

Kaisa, laboratorioanalyytikko, Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos

Työssäni kehitän ja testaan molekyylibiologian (DNA/RNA) menetelmiä sekä analysoin näytteitä. Opintojen käytännön harjoitukset laboratoriossa ja teoriatunnit tuovat vaihtelua opiskeluun. Opettajat ovat motivoituneita.

Työtehtävien perusteista suurin osa on koulussa opittuja eli koulutus on vastannut hyvin työelämän tarpeita.

Elina ja Eija työskentelevät Keskusrikospoliisin laboratoriossa

Elina ja Eija opiskelivat Metropoliassa laboratorioanalytiikan koulutusohjelmassa ja valmistuivat vuonna 2008.

Eija on kotoisin Kuhmosta. Hän opiskeli paperialan perustutkinnon Kajaanissa ja siellä opettaja vinkkasi hakemaan jatkokoulutuksiin, laboratorioanalytiikan koulutuksen Eija kertoo hakeneensa puolivahingossa.

Elina kierteli Studia-messuilla abivuonna ja tutustui siellä erityisesti kemian ja biologian opintotarjontaan. Stadian (nyk. Metropolia) tutor esitteli laboratorioanalytiikan koulutusalan ja Elina päätti hakea koulutukseen.

Opiskelu Metropoliassa

Elinalla ei ollut opiskeluista mitään erityisiä odotuksia. Mukavaa oli, että jo ensimmäisinä viikkoina opiskelijat pääsivät mukaan laboratoriotyöskentelyyn. Opiskelu oli käytännönläheistä, ei pelkästään luennointia ja kalvosulkeisia. Yhteisöllisyys opiskelijoiden ja opettajien kanssa syntyi nopeasti. Elina pääsi työharjoitteluun Keskusrikospoliisin kemian osastolle ja jäi sen jälkeen sinne töihin. Erityisesti työharjoittelu on jäänyt Elinan mieleen mukavana aikana, siellä huomasi, että kaikki opiskeluissa opittu valmensi käytännön työhön.

Myös Eijan mielestä opiskelu oli todella käytännönläheistä ja monipuolista. Opiskelut eivät sisältäneet pelkästään kemiaa tai biotekniikkaa, vaan asioita käytiin laaja-alaisesti läpi. Ensin opittiin perusasiat, sitten erikoistuttiin omien vahvuuksien ja mielenkiinnon mukaan.

Kenelle suosittelisit alaa?

Positiivista on, että jatkokoulutusmahdollisuuksia on hyvin tarjolla. Eija ja Elina ovat suorittaneet erikoistumisopintoja ja suunnitelmissa saattaa olla jatkossa myös haku opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa. Jatkokoulutus avaa mahdollisuuksia laajentaa työtä esim. markkinointiin tai laitehuoltoon.

Eijan ja Elinan mukaan alalla menestyy oma-aloitteinen ja tunnollinen, jopa pikkutarkkakin henkilö, joka on kiinnostunut erityisesti kemiasta ja matematiikasta. Hyvät ryhmätyöskentelytaidot ovat myös plussaa.

Työ KRP:ssä Vantaalla on kiinnostavaa ja haastavaa

Elinan työ on vaihtelevaa, toki rutiinejakin riittää. Päivisin valmistellaan ja analysoidaan erilaisia näytteitä. Hän osallistuu työssään myös menetelmäkehitykseen.

Eija seuraa analysointien tuloksia, muokkaa työohjeita, perehdyttää, tekee tilauksia ja hankintoja laboratorioihin. Hän myös hoitaa erilaisia koulutuksia tarvittaessa.  

Töitä riittää, sillä Vantaalla tutkitaan koko Suomen rikospaikkanäytteet. Työmotivaatiota pitävät yllä erityisesti jatkuva laadun tarkkailu sekä uusien menetelmien tutkailu ja käyttöönotto.