Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus

Sisällys – Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus

TKI-kumppanuus kestävän tulevaisuuden vaikuttajana
Osallistuva TKI-kumppanuus -viitekehys
Osallistuva TKI-kumppanuus -arviointi
Osallistuva TKI-kumppanuus -malli
Osallistuvan TKI-kumppanuuden tuloksia ja vaikuttavuus
Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittäminen
Tulevaisuuspolkuja
Kiitokset

TKI-kumppanuus kestävän tulevaisuuden vaikuttajana

Tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisut tehdään nyt. Vaikuttavat ratkaisut rakentuvat TKI:n eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja yhdessä oppimisen integraatiolla. Ilmiölähtöisissä TKI-ekosysteemeissä on mahdollista luoda merkittävää myönteistä muutosta kestävää kehitystä edistäen. Tulevaisuusvaikuttavuus syntyy monien toimijoiden, tekijöiden ja TKI-prosessien ja niiden tulosten yhteisvaikutuksesta. Ratkaisevan tärkeää tässä konseptissa on monimuotoinen yhteistoiminta, joka perustuu vaikuttavaan kumppanuuteen.

TKI-kumppanuutta on pitkäjänteisesti kehitetty monivaiheisessa sekä tutkimusperustaisessa prosessissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja sen verkostoissa. Vaikuttava TKI-kumppanuus on avointa, vastavuoroista ja yhteistoiminnallista oppimista, jonka tavoitteena on edistää hyvää ja kestävää tulevaisuutta tuottaen innovatiivisia ratkaisuja. Näin muodostuu tulevaisuuteen vaikuttava TKI-kumppanuuden ja yhdessä oppimisen kokonaisuus.

Osallistuva TKI-kumppanuus -viitekehys

Osallistuva TKI-kumppanuus on orientaatio TKI-toimintakulttuuriin. Se kuvaa suhdetta ja tapaa ymmärtää sekä toteuttaa TKI-yhteistoimintaa. Osallistuvaa TKI-kumppanuutta voi hyödyntää ja soveltaa erilaisissa TKI:n lähestymistavoissa, asetelmissa ja menetelmissä, joissa tarvitaan yhteistoimintaa. TKI-toimintakulttuuri muotoillaan yhteistoiminnassa ja suhteessa toimintaympäristöön.

Yhdenvertainen osallistuminen

– Kunnioittava kohtaaminen ja vastavuoroinen vuorovaikutus

Yhdenvertainen osallistuminen mahdollistetaan joustavasti kunkin toimijan yksilöllisen toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan. Toimijat arvostavat toisiaan ja kohtaaminen on reilua, oikeudenmukaista ja myönteistä. Yhdenvertainen osallistuminen perustuu vastavuoroisuudelle, kun toimijat ovat aktiivisesti mukana toiminnassa ja antavat luottamuksellisessa vuorovaikutussuhteessa panoksensa yhteistoimintaan ja ovat avoimia vaikuttumaan toisistaan.

Systeeminen kehkeytyminen

– Vaikuttava kokonaisuus ja jaettu hyöty

Systeeminen kehkeytyminen syntyy monen eri tekijän vuorovaikutuksessa, kun ratkotaan kompleksisia ilmiöitä ja tuotetaan uusia tarpeita vastaavia merkityksellisiä vaikutuksia. Kehkeytymisessä hyödynnetään keskeneräisyyttä voimavarana ja annetaan tilaa odottamattomille ja uusille ratkaisuille. Yhteistoiminta myötävaikuttaa vastuulliseen muutokseen. Siinä varmistetaan kehittämisen jatkuvuutta laajenevissa verkostoissa tulevaisuutta ennakoiden sekä yhteistoiminnan tuottamia hyötyjä kaikille toimijoille. Yhteistoiminta tuottaa toimijoilleen voimaantumista, iloa ja hyvinvointia. Systeeminen kehkeytyminen edistää jatkuvaa uuden oppimista reflektiivisen vuorovaikutuksen myötä.

Moninaisuuden hyödyntäminen

– Voimavarojen yhdistäminen ja yhteistoimijuuden rakentaminen

Kumppanuusperustaisessa yhteistoiminnassa tunnistetaan toimijoiden vahvuudet yhteisen asian äärellä. Siinä rakennetaan verkostoja sekä tuotetaan synergiaa, uutta yhdessä rakentuvaa osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kumppanit luovat yhteistoimijuutta sitoutumalla yhteistoimintaan keskinäisen uuden ymmärryksen vahvistamisella ja jaetulla päätöksenteolla. Kumppanit sopivat keskenään tulosten jaetusta omistajuudesta, rooleista, tehtävistä ja toimintatavoista tarpeenmukaisesti. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Osallistuvan TKI-kumppanuuden ydintekijöiden kuvaus.

Osallistuva TKI-kumppanuus edellyttää otollisten olosuhteiden luomista, ja sitä voidaan vahvistaa kehittävän arvioinnin avulla.

Otollisten olosuhteiden luominen

– Kontekstisidonnainen tilanneherkkyys

Osallistuvan TKI-kumppanuuden toteuttaminen edellyttää sitä, että tunnistetaan yhdessä tilannekohtainen erityisyys. Osallistuva TKI-kumppanuus ei rakennu samanlaisena eri toimintaympäristöissä, ja tämän takia toimijoiden on yhdessä puntaroitava ja harkittava erityisesti seuraavia rakenne- ja resurssitekijöitä:

Aika: Vaatii ajallista panostusta. Voidaanko hyödyntää olemassa olevissa tehtävissä vai tarvitaanko erillinen aikaresurssi?

Rahoitus: Vaatii taloudellista panostusta, erityisesti toiminnan käynnistymisvaiheessa. Sisältyykö toiminnan perusrahoitukseen, vai tarvitaanko erillinen rahallinen resurssi, ja mistä sitä haetaan?

Kohtaamispaikat: On tarkasteltava paikkojen saatavuutta, saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä mahdollistettava säännölliset tapaamiset. Ovatko tilat toimivia kaikille osallistujille, vai tarvitaanko niiden kehittämistä tai kenties kokonaan uusia tiloja tai etä- ja digiosallistumismahdollisuuksia?

Johtaminen: Jokaisen toimijan aktiivinen johtajuus – jaettu päätöksenteko ja vastuu – on tärkeää. Johtamisen tehtävänä on yhteistoiminnan järjestäminen ja edistäminen sekä johdonmukaisen etenemisen turvaaminen. Onko tarvittavaa johtamisosaamista ja -kyvykkyyttä, yhteisjohtajuutta, vai tarvitaanko tähän yhdessä oppimista tai uusia toimijoita?

Kehittävä arviointi

Arviointi toteutuu koko prosessin ajan monitahoisesti ja -menetelmällisesti vaikuttavuutta tunnistaen. Osallistuvaa TKI-kumppanuutta voidaan arvioida hyödyntämällä siihen kehitettyä arviointivälinettä (Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittävä arviointi, Theseus).

Käsitteen osallistuva merkitys korostaa sitä, että osallistuminen yhteistoimintaan mahdollistetaan kunkin toimijan voimavarojen mukaan ja edistäen toimijoiden aktiivista osallistumista muutosprosessin eri toiminnoissa ja vaiheissa. Osallistujat eivät ole tällöin osallistettavina kohderyhmäläisinä (vrt. käsite osallistava), joita fasilitoidaan tuottamaan tietoa tietyillä ehdoilla. Osallistuva TKI-kumppanuus ymmärretään myös toisessa merkityksessä niin, että TKI-kumppanuus osallistuu tarkoituksenmukaisesti vaikuttamiseen mikro-, meso- ja makrotasoilla. Käsite kumppanuus kuvailee, millaisesta yhteisteistoiminnasta on kyse. Se määrittelee konkreettisen yhteistoiminnan piirteitä, ominaisuuksia ja luonnetta (ks. kuvio 3).

Tutustu lisää osallistuvaan TKI-kumppanuuteen

Esimerkkejä kirjallisuudesta ja lähteistä:

Arto O. Salonen: Mikä elämästä tekee hyvän? Hyvinvointi tulevaisuuskestävässä yhteiskunnassa (YouTube)

Salla Sipari: Oletko kohde vai kumppani tieteellisessä tutkimuksessa? TEDxMetropoliaUniversity (YouTube)

Tulevaisuusareena-podcast 1: Osallistuva TKI-kumppanuus kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi (Metropodia)

Tulevaisuusareena-podcast 2: Osallistuvan TKI-kumppanuuden onnistumisia ja haasteita (Metropodia)

Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R. & Salonen, A. O. 2023. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 10–27 (journal.fi)

Keränen, P. 2023. Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa (Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi)

Pitkänen, A., Vänskä, N. & Hietala, O. 2023. Merkityksellistä yhteistoimintaa osallistuvassa TKI-kumppanuudessa (Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi)

Katso lisää julkaisuja osallistuvasta TKI-kumppanuudesta osiossa Osallistuvan TKI-kumppanuuden tuloksia ja vaikuttavuus.

Osallistuva TKI-kumppanuus -arviointi

Arvioinnin tarkoitus on kehittää osallistumista mahdollistavaa ja kumppanuusperustaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-yhteistoimintaa. Arviointi ohjaa kuvaamaan osallistuvan TKI-kumppanuuden ydintekijöiden toteutumista. Kuvausten perusteella tunnistetaan onnistumisen tekijät sekä vahvistamista vaativat tekijät. Arviointituloksia voidaan hyödyntää, kun edistetään hyviä käytäntöjä ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia yhteistoimintaa kehitettäessä. Arvioinnin avulla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteistoiminnan kehitykseen ja vahvistaa sitoutumistaan siihen.

Osallistuva TKI-kumppanuus -malli

Osallistuva TKI-kumppanuus -malli kuvaa kumppanuusperustaista yhteistoimintaa TKI-prosessin toisiinsa kytkeytyvissä vaiheissa. Malli on sovellettavissa erilaisissa TKI-projekteissa ja -toiminnassa.

Osallistuvan TKI-kumppanuuden tuloksia ja vaikuttavuus

Osallistuvan TKI-kumppanuuden toimintakulttuurin kehittämisen tulokset ja vaikutukset ovat olleet monimuotoisia. Niiden hyödyntäminen on levinnyt laajalti tuottaen tulevaisuusvaikuttavuutta monilla eri ulottuvuuksilla (kuvio 6).

Erilaisia tapahtumia ja työpajoja kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toteutui vuosina 2021–2023 liki 80. Osallistujia niissä oli yli 1700. Tilaisuuksista 11 oli tieteellisiä kongresseja sekä Suomessa että maailmalla. Tilaisuuksissa painottui vuorovaikutteisuus ja työpajat, jotka mahdollistivat yhteiskehittämisen ja osaamisen rikastamisen. Esimerkiksi Metropolian neljän hankkeen kumppanuudessa toteutettu Futures Arena (5/2023) osoittautui erinomaiseksi konseptiksi. Futures Arena (hytke.metropolia.fi) on tapahtuma, jossa hyvää tulevaisuutta rakennetaan yhdessä ja vahvistetaan kumppanuuksia verkostoissa (katso lisää Vänskä, N. & Sipari, S. 2024. Tulevaisuusareena kutsuu osallistuvaan TKI-kumppanuuteen (Theseus)).

Julkaisutoiminta oli laajaa ja monimuotoista:

Tulevaisuusareena-podcastsarja, videoita, tutkimusartikkeleja ja muita kirjallisia julkaisuja saatettiin valmiiksi yli 40. Julkaisut on koottu alle akatemialuokittelun mukaisesti.
Innovatiivisia TKIO-käytänteitä kehitettiin useita, esimerkiksi kehittävä koulutusprosessi uutena ja ilmiölähtöisenä TKIO-konseptina.
Julkaisutoimintaa tehtiin tutkimusyhteistyössä Demos Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston kanssa, ja Metropolian alumni kiinnittyi hankkeeseen väitöskirjatutkijana.

Osallistuvaa TKI-kumppanuutta on onnistuneesti viety TKI-toimintaan liittyvään opetukseen muun muassa tutkimusosaamista vahvistavien opintojaksojen sisällöksi. TKI-osaamista ja -toiminnan vahvistumista edisti opinnollistettu kehittämistoiminta eri tutkinto-ohjelmissa, yhteisjulkaisut opiskelijoiden kanssa sekä kansainvälinen osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittävä koulutusprosessi. Yksi hankkeen keskeinen tulos on uusi 5 opintopisteen moduulirakenteinen opintojakso.

Metropoliasta 13 eri hanketta ja hankeideaa pilotoi osallistuvaa TKI-kumppanuutta. Pilotointiprosessi implementoi osallistuvaa TKI-kumppanuutta käytännössä. Pilotit tuottivat arviointitietoa kumppanuusperustaisen TKI-toiminnan hyödyistä ja haasteista.

Kehittämistoiminnan aikana tuotettiin hankehakemuksia, joista osa sai myönteisen rahoituspäätöksen ja implementoi siten osallistuvaa TKI-kumppanuutta uusissa projekteissa. Osallistuvan TKI-kumppanuuden tuloksia ja mallia on hyödynnetty ja sovellettu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja verkostojen tuottamissa julkaisuissa. Monimuotoisissa TKI-kumppanuuksissa vaikuttavuus edelleen vahvistuu ja tulokset leviävät uusiin verkostoihin.

Osallistuvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuuden kehittäminen Metropoliassa ja sen verkostoissa on tuottanut vaikuttavuutta monella ulottuvuudella ja ne on jäsennetty seitsemään osa-alueeseen: Julkaisut, Some-kanavat, Podcastit ja videot, Uudet TKIO-käytänteet, Jatkuva oppiminen ja osaamisen vahvistuminen, Hankehakemukset, Tulosten soveltaminen verkostoissa, Tapahtumat, esitykset, työpajat ja webinaarit. Kuvaan on koottu myös esimerkkejä kaikilta osa-alueilta. Lisäksi vaikuttavuutta ovat edistäneet pilotit, jotka ovat olleet 13 hanketta Metropoliassa sekä Metropolian alumni väitöskirjatutkijana UEF:llä.

Kuvio 6. Osallistuva TKI-kumppanuus Metropoliassa ja verkostoissa.

Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittäminen

Osallistuva TKI-kumppanuus yhteiskehitettiin monialaisesti Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja sen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa vuosien 2021–2024 aikana. Tutkimusperustainen kehittämisen prosessi oli monivaiheinen, ja se sisälsi hyvien käytäntöjen ja työkalujen määrittelyä ja tunnistamista niin kirjallisuudesta kuin TKI-toimijoiden arjesta.

Kehittämisprosessissa osallistuvaa TKI-kumppanuutta sovellettiin käytäntöön ja arvioitiin. Tutkimusyhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Demos Helsingin kanssa vahvisti osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämistä. (Kuvio 7.)

Osallistuvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus on kehitetty tutkimusnäyttöön perustuen kumulatiivisena ja iteratiivisena prosessina kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Prosessissa on ollut neljä vaihetta ja monia yhteistyökumppaneita. Vaiheet, keskeinen kehittämistä ohjaavat kysymykset ja kumppanit vaiheittain ovat olleet: 1. osallistuva tki-kumppanuus, mitä on osallistuva TKI-kumppanuus, UEF kestävän hyvinvoinnin tutkimusryhmä. 2. osallistuvan TKI-kumppanuuden arvioinnin viitekehys, miten arvioidaan tki-kumppanuuden vaikuttavuutta, UEF vaikuttavuuden talo. 3. osallistuva tki-kumppanuus arjessa teknologiaa hyödyntäen, miten toteutetaan osallistuvaa tki-kumppanuutta ja mitä uutta osaamista tarvitaan, Demos Helsinki. 4. osallistuvan tki-kumppanuuden pilotointi, miten osallistuva tki-kumppanuus toimii käytännössä, hankkeet.

Kuvio 7. Näyttöön perustuva kumulatiivinen ja iteratiivinen TKI-prosessi.

Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämisen tutkimusaineistonkeruu toteutui yksilö- ja ryhmähaastatteluina, joiden kautta tunnistettiin osallistuvan TKI-kumppanuuden ydintekijät sekä luotiin kehittävän arvioinnin viitekehys. Tapahtumien ja yhteiskehittämistilaisuuksien yhteiskehittelyaineistot ja yhteenvedot hyödynnettiin kehittämisessä. Tapahtumat ja osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittävä koulutusprosessi mahdollistivat kehittämisen laajenevissa verkostoissa myös kansainvälisesti.

Eri alojen asiantuntijoita, tutkijoita, kehittäjiä, opiskelijoita, kokemustoimijoita sekä muita sidosryhmiä yhteen keränneet tapahtumat ja tilaisuudet ilmensivät osallistuvaa TKI-kumppanuutta käytännössä moninäkökulmaisuuden, yhteisen tiedonrakentamisen ja yhdessä oppimisen muodossa. Tuotettujen aineistojen tulosten synteesi hioi ja tuotti uutta käsitemaailmaa osallistuvaan TKI-kumppanuuteen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistyi tiiviisti oppimiseen (TKIO), kun opiskelijat osallistuivat monialaisesti osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämiseen. Samalla he sovelsivat sitä käytäntöön omissa yhteisöissään ja verkostoissaan edistäen osallistuvaa TKI-toimintakulttuuria.

Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittäminen liittyi Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan profilointiin. Kehittäminen oli monitasoista, kun uutta TKI-yhteistoimintaa rakennettiin yhdessä Metropolian innovaatiokeskittymien johtotiimin, johtoryhmän sekä hankkeen ulkoisen ohjausryhmän kanssa. Yhteisen ymmärryksen rakentamisessa oli tärkeää hanketiimin yhteistoiminta ja toteutettu kehittävä arviointi hankkeen käynnistymisestä päätökseen.

Ymmärrys osallistuvasta TKI-kumppanuudesta kehkeytyi ja syveni vuosien 2021–2024 aikana. Moninäkökulmainen ja monitasoinen arviointi viitoitti kehittämisen suuntaa. Tutkimusperustaisen kehittämisen tulokset kiteytyivät osallistuvan TKI-kumppanuuden muotoon hyödynnettäväksi tulevaisuusvaikuttavassa TKI-kumppanuustoiminnassa. (Kuvio 8.)

Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittäminen kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi vuosina 2021-2024 on sisältänyt: tutkimushaastatteluja, yhteiskehittämistilaisuuksia, kehittävän koulutusprosessin ja pilotointia. Hankkeen alussa keskeistä oli yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja lopussa tulosten yhteenveto. Hankkeen kehittäminen on sisältänyt kokouksia ohjausryhmän ja innovaatiokeskittymien johtotiimin kanssa vuosittain, useita kokouksia johdon kanssa ja kaksi kertaa vuodessa kehittävän arvioinnin hankeverkostossa.

Kuvio 8. Yhteenveto osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämisprosessista, aineistonkeruusta ja osallistujista 2021–2024.

Osallistuva TKI-kumppanuus -konseptia kehitettiin Metropoliassa ja sen monialaisissa verkostoissa kolmen vuoden ajan. Arvioinnissa sovellettiin Metropolian 3x3 arviointia (Theseus.fi), joka tarkoittaa arviointia kehittämisen 1) alussa, 2) keskellä ja 3) lopussa sekä kolmea eri näkökulmaa: 1) hanketiimi, 2) ulkoinen ohjausryhmä ja Metropolian TKI-johto sekä 3) osallistujaverkosto.

Arvioinnin jokaiseen vaiheeseen laadittiin arvioinnin tavoite ja arviointikysymykset (kuvio 9). Kolmevaiheinen arviointi ja eri vaiheisiin muotoiltujen arviointikysymysten tuottamat tulokset ohjasivat osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämistä ja implementointia. Tämä varmisti moninaisen ja kattavan arviointiaineiston kehittämisprosessin aikana.

Kuvio 9. Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittämisen arviointi.

Arviointiaineisto kerättiin reflektiivisinä ryhmäkeskusteluina ja tallennettiin kirjallisina tuotoksina, jotka osallistujat yhdessä hyväksyivät. Ryhmäkeskustelujen toteutuksessa hyödynnettiin ’vertaisfasilitointia’. Tämä tarkoitti sitä, että Metropolian toisesta hankkeesta tai tiimistä kutsuttiin vetäjät suunnittelemaan ja ohjaamaan arviointikeskustelujen toteutukset, jotta hanketoimijat pystyivät itse osallistumaan arviointiin. Keskusteluiden jäsentämisessä käytettiin erilaisia keinoja, kuten SWOT-menetelmän sovellusta ja tulevaisuusmuistelua.

Arviointiaineistot analysoitiin nelikentän avulla ja tuloksia hyödynnettiin ohjaamaan kehittämisprosessin etenemistä seuraavassa vaiheessa ja hankkeen jälkeen (kuvio 10).

Analyysikehikko

Arviointiaineistot analysoitiin nelikentän avulla, jossa kuvataan kehittämisen voimavaroja ja haasteita suhteessa kehittämisen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tulokseksi saadaan kehittämisen mahdollisuuksia ja onnistumisia sekä esteitä ja ratkottavia asioita.

Kuvio 10. Analyysikehikko.

Arviointitulosten yhteenvetoa

Kehittämistoiminnan käynnistymisvaiheessa kehittämisen voimavaroja tunnistettiin 13. Kehittämisen voimavaroja oli esimerkiksi innostunut ja osaava porukka, vahvat verkostot ja yhdessä kehittäminen. Kehittämistä haastavia ja vahvistettavia tekijöitä nimettiin samoin 13. Ne liittyivät yhteiseen kokonaiskuvan luomiseen kompleksisesta aiheesta ja prosessista, vaikuttavaan viestintään sekä olemassa olevan hyvän hyödyntämiseen.

Kehittämistoiminnan toteutusvaiheessa tunnistettiin 17 teemaa liittyen kehittämisen voimavaroihin. Niissä painottuivat tulevaisuuden ennakointi, moninaiset ja laajat verkostot sekä olemassa olevan hyvään suuntavan muutoksen ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen. Kehittämisen haasteita ilmeni 11. Haasteita olivat esimerkiksi monien eri intressien yhteensovitus, toiminnan konkretisoituminen sekä yhteisen ymmärryksen ja näkymän rakentaminen.

Kehittämistoiminnan tulosvaiheessa tunnistettiin 14 kattavaa kokonaisuutta voimavarana. Nämä kiteytyivät tulevaisuuteen suuntaviin toimintakäytäntöihin, yhteisen ymmärryksen ja TKI-toimintakulttuurin rakentumiseen sekä odottamattomiin tuloksiin, jotka avasivat uusia kehittämisideoita, hankkeita ja TKI-toiminnan painpisteitä. Haasteita kuvattiin kahdeksan. Niissä konkretisoituivat digitaalisen kehittämisen hankaluus kompleksisissa ilmiöissä, organisaation rakenteiden siilot sekä kehittämisen jatkuvuus hankkeen jälkeen.

Päätelmiä arvioinnista

Arvioinnin tulokset osoittavat vaiheittain kehkeytyvän ja iteratiivisen prosessin etenemisen ja vaiheiden kytköksen toisiinsa. Toimintaa ohjaavan 3x3-prosessiarvioinnin hyödyt ovat tunnistettavissa arviointituloksissa.

Arvioinnista käytiin hankkeen päättyessä yhteenveto- ja reflektiokeskustelu ohjausryhmässä. Keskustelusta tuotettiin yhteinen kokonaisnäkymä suhteessa siihen, mitä hankkeen arvioinnista opittiin tavoitteen suunnassa. Arvioinnin yhteenveto- ja reflektiokeskustelu on kuvattuna kuviossa 11.

Arvioinnin yhteenveto- ja reflektiokeskustelussa tunnistettiin, miksi osallistuva TKI-kumppanuus on tärkeää ja miksi siihen kannattaa panostaa ja sitä kannattaa edelleen kehittää ja levittää. Osallistuva TKI-kumppanuus mallintaa yhdessä tekemistä: 1. maadoittaa tässä ajassa ja murroksessa haastavien asioiden ja tarpeiden äärelle, 2. tuottaa yhteistä ymmärrystä, oppimista ja yhteistoimijuutta, 3. tuottaa positiivista suuntaan muutokselle ja edistää merkityksellisyyden kokemusta, toimijuutta ja sitoutumista, 4. kiinnittyy arkeen ja mahdollisuuksiin rakentaa hyvää huomista ja eettisesti kestävää tulevaisuutta yhdessä. Osallistuva TKI-kumppanuus tarvitsee yhdessä tekemisen tilanteita, tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa tulevasuuteen ja luo uusia yhdyspintoja. Osallistumisella tulee olla lisäarvoa ja uusia toimijoita tulee kutsua mukaan yhdessä tekemiseen.

Kuvio 11. Arvioinnin yhteenveto- ja reflektiokeskustelu.

Hankkeen tarkoituksena oli rakentaa osallistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja sen verkostoissa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyviä käytäntöjä jaettavaksi:

Projektit voivat tukea toinen toistaan ja vauhdittaa projektien toteutusta vertaisfasilitoitujen arviointipajojen avulla. Kahden hankkeen vertaisfasilitoitujen arviointipajojen suunnittelusta ja toteutuksesta voi lukea blogista:

Helenius, S & Kaipainen, A 2023. Vuoroin vieraissa – vertaisista vauhtia hankearviointiin (Metropolia Ammattikorkeakoulun Tikissä-blogi)

Tulevaisuuspolkuja

Osallistuvan TKI-kumppanuuden kehittäminen ja konseptointi loi uutta näkymää tulevaisuuteen. Monivaiheinen ja monimuotoinen kehittäminen avasi niitä tekijöitä, joita tulevaisuuteen suuntautuva, kestävää muutosta edistävä ja vaikuttava TKI-kumppanuus edellyttää. Kumppanuudet ja jaettu tahtotila eivät synny itsestään, eivätkä ne myöskään pysy yllä ilman vetovoimaista ja jatkuvassa muutoksessa muotoiltavaa yhteistoimintaa. Yhteistoiminta vaatii aikaa, tilaa ja tarmoa mutta tuottaa yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumista, kollektiivista osaamista ja transformatiivista oppimista. Tämä on se hyöty, jossa kiteytyy yhteistoiminnan potentiaali aikaansaada merkittävää ja merkityksellistä muutosta.

Tulevaisuusvaikuttavan TKI-kumppanuuden kulmakiviksi tunnistettiin hankkeessa kolme tekijää: yhteinen missio (joint mission), jonka suunnassa yhteistoimintaa muotoillaan, oikeudenmukaisuus (justice), joka ilmenee yhdenvertaisena mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa, sekä ilo (joy), joka syntyy yhteisöllisestä ponnistelusta merkityksellisen tavoitteen saavuttamiseksi. Nämä tekijät mahdollistavat vuorovaikutuksessa uteliasta yhdessä tutkimista, kehittämistä ja oppimista (co-curiosity) hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kuviossa 12 on koottu englanninkielisistä käsitteistä kehys globaaleille tulevaisuuspoluille.

Tutustu uteliaaseen yhdessä tutkimiseen ja kehittämiseen lisää julkaisussa Ritvos, R., Sipari, S., Vilkuna, A-M. & Vänskä, N. 2024. Co-curiosity – building justice, joy and joint mission into RDI partnerships (Theseus).

Tulevaisuudessa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoiminta muodostuu kolmesta kulmakivestä. Näiden vuorovaikutus ilmentää yhteistoiminnan kolmea ulottuvuutta. Keskiössä yhteinen kiinnostus ja uteliaisuus jaettuun missioon.

Kuvio 12. Yhteinen uteliaisuus ja kestävä muutos rakentavat hyvää tulevaisuutta.

Kehittävän arvioinnin kehikko (Theseus.fi) tarjoaa mahdollisuuden edistää yhteistoimintaa, joka vahvistaa yhdenvertaista osallistumista, moninaisen osaamisen yhdistelyä ja systeemistä kehkeytymistä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa arvioinnin tutkimukseen ja implementointiin erilaisissa konteksteissa sekä arvioinnin digitaalisiin sovelluksiin.

Systeemisiin ja kompleksisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan uudenlaisia TKI-kumppanuuksia, jotka eivät poissulje vaan kutsuvat mukaan. Jotta jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa hyvän tulevaisuuden rakentamiseen, vastuullamme on tunnistaa myös osapuolet ja tahot, joiden näkökulmat eivät vielä vaikuta yhteistoiminnassa. Yhdessä ratkottavana haasteena on muun muassa se, miten voimme vahvistaa esimerkiksi pienten lasten, tulevien sukupolvien tai luontokappaleiden osallistumista hyvän tulevaisuuden ja mahdollisten tulevaisuuksien kehityskulkuihin. Edelleen tarvitaan innovatiivisia toimintatapoja ja inklusiivisia yhteiskehittämisen muotoja, jotka mahdollistavat uusien kumppaneiden kiinnittymisen yhteistoimintaan ja näkökulmien moninaistumisen.

Kehittämistoiminta toi näkyviin myös uudenlaisen TKI-osaamistarpeen. Tulevaisuusvaikuttavat TKI-kumppanuudet edellyttävät ymmärrystä systeemisyydestä ja planetaarisesta ulottuvuudesta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasojen yhteydessä. Moninaisuuden yhdistelyosaaminen kulminoituu uudistavassa yhteistoiminnan johtamisessa TKI-ekosysteemeissä.

TKI-kumppanuuksien ja -prosessien johtamisen ja kehittämisen osaamista on mielekästä tulevaisuudessa tarjota sekä osana tutkintokokonaisuuksia että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksina.

Julkaisut: Osallistuvaan TKI-kumppanuuteen liittyvät julkaisut on koottu osioon Osallistuvan TKI-kumppanuuden tuloksia ja vaikuttavuus.

Kiitokset

Tämä julkaisu on syntynyt monivaiheisen ja -näkökulmaisen yhteiskehittämisen tuloksista ja yhteisestä ponnistelusta rakentaa inklusiivista ja tulevaisuusvaikuttavaa TKI-toimintaa Metropoliassa ja verkostoissa. Yhteistyökumppaneita kehittämisessä on ollut useita ja haluamme lämpimästi kiittää kaikkia osallistujia:

Ohjausryhmän jäsenet
Hytke-hankkeen projektitiimi
Metropolian TKI-johtaja ja innovaatiokeskittymien johtajat
Itä-Suomen yliopisto: Kestävän hyvinvoinnin tutkimusryhmä ja Vaikuttavuuden talo
Demos Helsinki
Pilottihankkeet ja osallistujat
Yhteistyöhankkeet ja kehittäjäkumppanit TKI-verkostoissa

Kirjoittajat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Sari Helenius
Tekninen toteutus: Jussi Linkola
Kuvitus: Tanja Kallio, Muotografia
Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu

ISBN 978-952-328-434-0
ISSN 2669-8021

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
TAITO-sarja 142
Helsinki 2024

Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä pois lukien siinä oleva kuvitus.

Julkaisu on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan profilointihanketta, jota rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021–2024). Hankkeessa kehitettiin osallistuvaan TKI-kumppanuuteen perustuvaa toimintakulttuuria kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus

TKI-kumppanuus kestävän tulevaisuuden vaikuttajana

Tulevaisuusvaikuttava TKI-kumppanuus Metropoliassa