Sejoku - 15 vuotta kulttuurituotannon ammattilaisia
Pia Strandman, Johanna Tirronen (toim.)
Kulttuurituotannon ammattilaisia on Metropoliassa ja sen edeltäjä Stadiassa koulutettu jo 15 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kulttuurituotannon lehtorit ja opiskelijat tekivät tämän julkaisun, joka valottaa koulutuksen historiaa ja suuntaviivoja, mutta katsoo myös rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.
Arts - Health - Entrepreneurship? (2012)
Pia Strandman (Ed.)
Working in the context of Arts and Health demands understanding of a wider paradigm where art is seen both at individual, community and societal level. Starting point of the projects is often cooperation of an artist and mediators understanding both sectors. However, the central challenge remains: How to turn the projects into sustainable practices and stable employment? This publication, based on the Conference presentations, aims at looking into these questions.
What do Arts and Health have to do with Entrepreneurship? Would there be sustainable practices without entrepreneurial approaches and skills? In service development, there is a trend to be seen: fragmented consumer groups demand that the role of practitioners will be changed from mediating between the artist and audience to co-creation. The other topic is curricula development. There is a challenge to improve arts management competencies aimed at professionals working in mediating positions between the artists and health sector.
Read Arts - Health - Entrepreneurship? publication (pdf)
Kulttuurituottaja -koulutuksen suuntaviivoja. Tuottaja2020 -hankkeen loppuraportti. (2012)
Katri Halonen (toim.)
Minkälainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Minkälaisia haasteita tuottaja kohtaa
tulevaisuudessa? Minkälaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee? Tuottaja2020 -hankkeen tavoitteena oli ennakoida kulttuuritapahtumien tuotannon muutosta ja muutoksen myötä tulevia haasteita tuottajan osaamiseen. Näkökulmina hankkeessa korostuivat sekä tuottajien että tuottajia ympäröivän toimijakunnan näkemykset. Hankkeen keskeinen rikkaus oli koko kulttuurituotannon alan ammattikorkeakoulusektorin yhteistyö. Projektin toteutti Metropolia Ammattikorkeakoulu 2009–2012 välisenä aikana. Tämä Tuottaja2020 -loppujulkaisu pyrkii summaamaan ne koulutusta kehittävät toimenpide-ehdotukset, joiden juurruttamiseksi hankkeen kumppanit ovat halukkaita työskentelemään myös jatkossa. Tässä julkaisussa olemme myös halunneet antaa sidosryhmiemme edustajille puheenvuoroja.
Lue Kulttuurituottaja -koulutuksen suuntaviivoja -julkaisu (pdf)
Kollektiivinen kulttuuri. Wiki avoimen projektihallinnon välineenä. (2012)
Laura-Maija Hero
Kuinka wiki pärjää avoimen projektinhallinnon ja tutkijaklubin työkaluna? Kuinka se edistää kehitysprojektin kollektiivista ja avointa kulttuuria? Voiko avoin wiki olla pakollinen nykymarkkinoinnin kanava? Tässä raportissa wiki nähdään paitsi avoimen hankehallinnon välineenä, myös yrityksenä luoda yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa joukkoistamalla kehityshankkeen aineistojen keräystä. Wikiä koetellaan myös viestinnän ja markkinoinnin näkökulmista: voiko wiki olla tärkeä osa nykymarkkinointia? Voiko wikillä luoda kysyntää tutkimustuotteille tai palveluille? Riittääkö kuratoidun vakoilun tarjoaminen? Tuottaja2020 oli kolmevuotinen tulevaisuudentutkimusprojekti, joka pyrki jakamaan avoimesti tuottamansa tiedon ja rakentamaan tulevaisuutta yhdessä kohderyhmänsä kanssa reaaliaikaisesti projektin kuluessa.
Lue Kollektiivinen kulttuuri -julkaisu (pdf)
Näkökulmia tuottajakoulutuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. (2011)
Ritva Mitchell (toim.)
Miten paljon ja minkälaista kulttuurituottajuuteen johtavaa koulutusta maassamme annetaan? Mitä ovat keskeiset opetussisällöt ja kuinka yhtäläiset/erilaiset ne ovat eri koulutusmuodoissa? Millaisena kouluttajat näkevät koulutuksen tulevaisuuden? Minkälaisia kompetensseja tulevaisuuden tuottajilla tulisi olla? Tämä selvitys luotaa maamme kulttuurituottajakoulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Maassamme selkeä pätevöittämissuhde on viiden ammattikorkeakoulun kohdalla, jotka antavat koulutusta kulttuurituottajuuteen tarjoamalla tutkintoon johtavaa kulttuurituottajan AMK-tutkintoa, ja sen tai vastaavan tutkinnon jatkeeksi alan ylempää AMK-tutkintoa. Lisäksi kulttuurituottajuuteen on maassamme tarjolla joukko muita koulutusväyliä, joita tässä selvityksessä kartoitetaan ja arvioidaan osana tuottajakoulutuksen kenttää.
Lue Näkökulmia tuottajakoulutuksen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen -julkaisu (pdf)
Cultural Manager 2020. Visions of Future. (2011)
Katri Halonen & Laura-Maija Hero (Eds.)
Will everything change for the Future Cultural Managers in Event Production? What is the production
network like for event producers in 2020? What kinds of challenges do cultural managers face in the future? What kind of education do cultural managers need? What are the pedagogical challenges in futures thinking? Cultural manager 2020 -project predicts the state of event production network in 2020 and aims to recognize future challenges with respect to competence. The highlighted viewpoints consist of both cultural managers’ insights as well as the views of the surrounding professionals. The project is carried out by Metropolia University of Applied Sciences and is co-financed by the European Social Fund. This report summarizes the work done in Cultural Manager 2020 during first two years of the project. It is an evolving document: it was first published in October 2011 and it will be published again in 2012. We hope these articles give you an impulse to proactively search for your own future and envolve your colleagues and students in futures thinking.
Read Cultural Manager 2020 report (pdf)
Kulttuuri kokeilee. Ennakoinnin menetelmien arviointi. (2011)
Laura-Maija Hero
Miksi tulevaisuuden ennakointi taitona on niin tärkeää?Kuinka ennakointitoimintaa voisi integroida osaksi työelämää ketterämmin?Minkälaiset menetelmät toisivat uutta pontta ennakointiin? Tässä raportissa ennakointi nähdään yhteistoimintana, jonka avulla voidaan vähentää tulevaisuuden epävarmuustekijöitä käytännön jokapäiväisessä työelämässä. Tulevaisuusajattelu nähdään välttämättömänä taitona ja asenteena, jota voidaan kehittää koulutuksessa ja työelämän käytänteissä. Ennakoinnin menetelmällinen avaruus asettuu testiympäristöksi, kun tulevaisuuteen kurkotetaan yhdessä. Kulttuuri ja luovat alat nähdään tämän kehittämistyön keskiössä ulottumassa rajapinnoille ja toisiin, toisten todellisuuksiin. Yhteisiin tulevaisuuden todellisuuksiin. Kirjasta voi myös leikellä mukaan pienen menetelmämuistikirjan.
Lue Kulttuuri kokeilee -julkaisu (pdf)
Kulttuuri kyydittää. Kulttuuriekosysteemi ja matkailu. (2011)
Pekka Uotila
Tässä kulttuuria ja matkailua käsittelevässä puheenvuorossa kulttuuri on kyydittäjä, se mikä pitää yllä liikettä ja vie eteenpäin. Suuntana on varmasti tulevaisuus, mutta se mitä perillä odottaa, on jokaisen omien valintojen ja monien sattumien seurausta.
Lue Kulttuuri kyydittää-julkaisu (pdf)
Kulttuuri kutsuu. Vapaaehtoiset tapahtumien voimavarana ja hengenluojina. (2011)
Juha Iso-Aho
Kulttuuri kutsuu on puheenvuoro vapaaehtoistyön näkymistä kulttuuritapahtumissa nyt ja tulevaisuudessa. Vuoden 2011 eurooppalaisena vapaaehtoistyön teemavuonna talkoohenkeä nostatettiin juhlapuheissa, mutta jo pitkään verotuskäytännöt ja viranomaismääräykset ovat kaventaneet vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksia. Kulttuuritapahtumissa tehtävässä talkootyössä korostuvat erilaiset motiivit ja toimintatavat kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistyössä, mutta onko se yhteiskunnan kannalta vähemmän tärkeää toimintaa? Vaikka tapahtumatuotanto ammattimaistuu, festivaalit ovat edelleen vahvasti riippuvaisia talkootyövoimasta. Millaisia haasteita niillä on edessään? Millainen on tulevaisuuden festivaalitalkoolainen? Sivuilta kuuluu niin tapahtumajärjestäjien, talkoolaisten, tutkijoiden ja viranomaisten kuin fiktiivisten henkilöidenkin ääni.
Lue Kulttuuri kutsuu -julkaisu (pdf)
Kulttuuri kipinöi. Tulevaisuusajattelu pedagogisena haasteena. (2011)
Laura-Maija Hero
Tässä tulevaisuusajattelua käsittelevässä puheenvuorossa tarkastellaan tulevaisuusverstastyöskentelyn pedagogista ulottuvuutta, verstaita asiantuntijatyöskentelynä sekä luovana toimintana. Kuinka tulevaisuusajattelua voisi juurruttaa kulttuurituotannon toimialalle laajemminkin?
Voisiko tulevaisuusajattelu kipinöidä ammattikorkeakouluopetuksessa systemaattisemminkin?
Lue Kulttuuri kipinöi -julkaisu (pdf)
Kulttuuri kutoo. Yhteistyö ja verkostot vapaan kulttuurikentän tukena ja innostajana. (2011)
Leena Björkqvist
Yksi 2000-luvun kulttuuripoliittisista painopisteistä Suomessa on ollut luovan alan kehittäminen. Monissa selvityksissä ja toimenpide-esityksissä on tullut esiin, että luovien sisältöjen tuottaminen osataan, mutta ammattimainen tuotteistaminen, jakelu ja markkinointi pitäisi saada kuntoon. Tämä raportti kertoo yhteistyön ja verkostojen merkitystä vapaan kulttuurikentän toimijoille sekä tuottajien roolista toiminnan kehittäjinä. Tarkastelun kohteena on Produforum-hanke, joka perustettiin vuonna 2007 Euroopan sosiaalirahaston tuella tukemaan vapaan kulttuurikentän ruotsinkielisiä toimijoita. Produforumin tavoitteena on parantaa toimintaedellytyksiä tukemalla yhteistyön ja verkostojen rakentamista sekä kehittämällä tuottajaosaamista. Luovan alan kehittämistoiminta on hajanaista. Tässä osaraportissa ehdotetaan, että Suomeen perustettaisi kulttuuriosaamisen keskus, joka toimisi erityisesti kulttuurituottamisen osaamiskeskuksena. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi siihen olisi liitettävä kulttuurialan osaamista välittäviä agentuureja.
Lue Kulttuuri kutoo -julkaisu (pdf)
Kulttuuri kannattelee. Takulaisten näkemyksiä kulttuurituotannon tulevaisuudesta. (2011)
Katri Halonen & Outi Teye
Mistä tulevaisuuden tuottaja tunnistetaan? Kenen kanssa tuottaja tulevaisuudessa solmii yhteistyökumppanuuksia?
Onko tulevaisuuden tuottaja globaali nomadi vai paikallistason puurtaja? Tässä raportissa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenistö arvioi ja rakentaa todennäköisen ja toivotun tulevaisuuden suuntaviivoja. Monenkirjavalla tuottajajoukolla on selkeä näkemys tahtotilasta, jossa kulttuuritoiminta on yhteiskunnan kehittämisen ytimessä. Raportissa eritellään millaisten keskustelujen ja valintojen tuloksena tätä tahtotilaa kohden pyritään.
Lue Kulttuuri kannattelee -julkaisu (pdf)
Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen kulttuurituotannon kenttään. (2011)
Katri Halonen
Mitä kuluttaja haluaa ylihuomenna? Miten tulevaisuuden trendit tärähtävät kulttuurituottajan työhön? Tämä kartoitus keskittyy kymmenen aikalaiskirjoittelussamme keskeiseksi määrittyvän megatrendin pohdintaan. Päämääränä on eritellä sitä, miten ne näyttäytyvät tämän hetkisessä kulttuurituotannon kentässä signaaleina ja tulevaisuuden trendeinä. Taustalla on kulttuurituotannon opettajien ja opiskelijoiden huomioita ajassamme liikkuvista ilmiöistä. Tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, vaan useana mahdollisuutena.
Lue Kulttuuri katalysoi -julkaisu (pdf)
Kulttuuri kokoaa. Kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot. (2010)
Katri Halonen (Toim.)
Tapahtumatuotantojen ympärille on rakentunut Suomessa sidossuhteiltaan monisäikeisiä ja -tasoisia toimijaverkostoja, joiden toimijakunnassa ja toimijoiden tavoitteissa on suuria tapahtumakohtaisia eroja. Kartoituksen päämääränä on ollut paikantaa tapahtumatuotantotoiminnan kanssa risteäviä muita toimialoja ja niiden osia, joiden näkemykset otetaan huomioon tulevaisuuden suuntaviivoja piirrettäessä. Muutosta tarkastellaan esimerkkitapausten kautta. Keskeisenä tuloksena rakennetaan malli tapahtumatuotannon ekosysteemistä ja nimetään sen keskeisiä toimijatahoja. Tulevaisuustrendeistä kartoituksessa tarkastellaan etenkin tuotantomallien, vapaaehtoistyön sekä alihankkijaverkostojen näkökulmia. Tuottaja2020 -hankkeen päämääränä on ennakoida kulttuuritapahtumien tuotannon muutosta ja muutoksen myötä tulevia haasteita kulttuurituottajan osaamiseen. Tuottaja2020 -ennakointihanke tähtäsi kotimaisen kulttuurituottajien ammattikorkeakoulupohjaisen koulutuksen kehittämiseen. Julkaisu on ensimmäinen raportti 2009–2012 toimineesta hankkeesta. Sen on työstänyt hankkeen tutkijaklubi, jossa on edustettuna suurin osa kulttuurituottajia kouluttavista ammattikorkeakouluista sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Työelämän näkökulmaa on vahvistanut Taide ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry.
Lue Kulttuuri kokoaa -julkaisu (pdf)
Konserttitoimistojen tulevaisuus (2010)
Katri Halonen
Suomalainen klassinen musiikki on arvostettua maailmalla. Se on tuhansien muusikoiden ja heidän työtään tukevien musiikkialan eri ammattiryhmien leipäpuu. Musiikkialan muutosten keskiöön on medioissa nostettu äänilevyteollisuus, joka hakee uutta muotoa jakeluformaattien ja -kanavien kehityksen vanavedessä. Esiintymisiin pohjautuva liiketoiminta on jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Tämä kartoitus keskittyy selvittämään miltä konserttitoimistojen tulevaisuus muusikkojen työllistäjän näyttää.
Kartoituksessa analysoidaan kotimaista konserttitoimistotoimintaa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainväliseen toimintaan ja sen kasvupotentiaaliin ja kehityksen kipupisteisiin. Lisäksi kootaan yhteen millaisia osaamistarpeita konserttitoimistoissa työskentelevät ammattilaiset nostava esille kauttaan työllistyvän muusikon elinehtona.
Musiikki hyvinvoinnin edistäjänä - Kolme tapausesimerkkiä musiikin innovatiivisesta käytöstä (2010)
Katri Halonen
Luovan talouden esiinmarssin myötä musiikille on annettu yhä keskeisempi rooli hyvinvoinnin lisääjänä ja pahoinvoinnin ehkäisijänä. Musiikkitaustaisen osaamisen käyttäminen sosiaali- ja terveysalan kontekstissa osana yritysten toimintaa nojaa kuitenkin pitkälti yksittäisten projektien ja muutamien toimijoiden varaan. Tässä kartoituksessa pohditaan esimerkkitapausten valossa hyvinvointisektoria palvelevan musiikkitaustaisen osaamisen liiketoiminnallisia reunaehtoja.
Kartoituksessa esiteltävät kolme esimerkkitapausta pursuvat intoa, luovuutta, pioneerihenkeä, riskinottoa ja hullaantumista työhön. Liiketaloudellinen toimintaympäristö on kuitenkin haastava ja monessa mutkassa karikkoinen. Kartoituksessa pohditaan, millaisilla edellytyksillä toiminta voisi tarjota elannon yhä useammalle musiikkialan ammattilaisille.
Menestystä maailmalta. Musiikkialan pienyritysten vientivalmiuksien kehittäminen (2009)
Pia Strandman (toim.)
Musiikkialan elää kiinnostavaa murrosvaihetta. Julkaisun mielenkiinnon keskiössä on yrittäjä: pohdimme millaista osaamista tai tukitoimia yrittäjä tarvitsisi musiikkivientitoimintansa kehittämiseen? Minkälaista muuta osaamista ala tarvitsee? Kirja on kokoelma neljän vuoden aikana syntyneitä artikkeleita, joissa näyttäytyy kulttuurituotannon koulutusohjelman opettajakunnan, opiskelijoiden ja yhteistyötahojen näkökulmia. Keskiössä on halu ymmärtää musiikkialan yrittäjän asemaa ja työkenttää sekä muuntuvia ansaintalogiikoita.
Lue Menestystä maailmalta -julkaisu (pdf)
Visioita ja valintoja. Tapahtumatuotannon tulevaisuus helsinkiläisten tuottajien arvioimana (Cuporen julkaisuja 10/2005)
Katri Halonen
Selvityksessä rakennetaan kuvaa tapahtumatuotantotoiminnan tulevaisuudesta helsinkiläisten tuottajien arvioimana. Mielenkiinnon kohteena on hahmottaa millaisena tiedon ja taidon lähteenä ammatissa toimivat haluavat nähdä kulttuurituottajien koulutuksen. Lisäksi rakennetaan kuvaa niistä jännitteistä, joissa tuottajat toimivat tasapainoillessaan eri toimintasektorien rajapinnoilla nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Huomisen rientoja tuottamassa. Tapahtumatuottajien ammatin kehitystrendejä tuottajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta (Cuporen julkaisuja 5/2004)
Katri Halonen
Tuottaja toimii liike-elämän ja taiteen välimaastossa, ymmärtää molempien sektorien toimintalogiikkaa ja kykenee löytämään uusia toimintatapoja. Tuottajien tarve onkin nostettu esille useissa kulttuuripoliittisissa ja -strategisissa papereissa. Mutta mitä tuottajan osaamiskarttaan kuuluu? Miltä näyttää tuottajakentän tulevaisuus heitä kouluttavien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta?
Tässä kartoituksessa on tarkasteltu kulttuurituotannon koulutuksen volyymia ja sisältöjä nykyisessä ammattikorkeakoulujärjestelmässä sekä koottu ammattikorkeakoulujen tuottajakoulutuksen suunnittelun avainhenkilöiden näkemyksiä tuottajan työnkuvan ja toimikentän muutoksista lähitulevaisuudessa. Selvityksen taustalla toimivat eri tietokannoista poimitut tilastotiedot, ammattikorkeakoulujen tuotannon opetussuunnitelmat sekä avainhenkilöiden haastattelut.