Tavoitteista tulokseksi - yhteiskehittelyllä uutta osaamista kuntoutumiseen

Omien tavoitteiden laatiminen – muutosten mahdollisuudet

Mira Lönnqvist
Toimintaterapeutti (ylempi AMK), valmistunut 2016
Lehtori
Metropolia Ammattikorkeakoulu
mira.lonnqvist [at] metropolia.fi (mira[dot]lonnqvist[at]metropolia[dot]fi)

Palattuani vanhempainvapaalta työhöni lasten kuntoutussuunnitelmien pariin tunsin olevani kuin Huotilaisen ja Saarikiven (1) kuvaama muurahainen omassa yhteisössään. Moniammatillinen yhteistyö oli tarkkaa ja sujuvaa, mutta jokainen meistä muurahaisista toimi ennalta määrätyssä roolissa, täsmällisellä ja muuttumattomalla tavalla. Vaikka asiakasperhe vaihtui, me jatkoimme tiettyä, samaa tehtäväämme. Ymmärsin, että työni ei toiminut ja että tällainen joustamattomuus ei sopinut ihmisten elämään. Havaitsin, että kuntoutussuunnitelmaprosessien ennalta määrätyt roolit ja joustamaton tapa eivät siis olleet mahdollisia työssäni lasten toimintaterapeuttina, koska toiminnan yksilöllisyys ja merkityksellisyys ovat oleellisen tärkeitä asioita muutoksen mahdollistumiseksi.

Kuva: Vlad Tchompalov (www.unsplash.com, CC0)

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä uudistuu jatkuvasti, mikä edellyttää kuntoutuksen toimintaympäristöjen muuttumista. Kuntoutusalan järjestöt ovat tehneet uusia linjauksia toiminnalleen, ja eri organisaatioissa luodaan esimerkiksi kuntoutumisprosessin arviointiin ja suunnitteluun suosituksia ja kriteerejä. Muutokset ja uudenlaiset linjaukset ovat tärkeitä kuntoutuksen uudistamisen kokonaisuudessa. Oman kokemukseni mukaan uudistukset näyttäytyvät kuitenkin valitettavan usein työntekijöiden arjessa mahdollisuuksien sijaan enemmänkin mahdottomuuksina. Kuntoutustyöntekijöillä on pääasiallisesti tahtoa ja motivaatiota muutokseen, tietoakin, mutta resurssit ja osaaminen oman työn kehittämiseen ovat usein hyvin vaihtelevia. Toimintatapojen muutos edellyttää myös kaikkien toimijoiden yhteistä näkemystä ja suunnitelmaa, mikä usein puuttuu.

Yhteistoiminnallisesti rakennettu osaaminen

Kuntoutuksen YAMK -opinnoissa minulla oli yhdessä osaavien kuntoutuksen asiantuntijoiden – opettajien ja moniammatillisen vertaisryhmän – kanssa mahdollisuus vahvistaa kuntoutuksen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvää yhteisöllistä palveluosaamista (2), joka koostui seuraavista:

• Asiakkuusosaaminen: toimijuus, kumppanuus ja mielekäs ja sujuva toiminta arjessa
• Eettinen osaaminen: ihmisten kohtaaminen ja arvojen merkityksellistäminen
• Yhdistelyosaaminen: toimintakokonaisuuksien ja muutosprosessien hallinta
• Järjestämisosaaminen: suunnittelu ja toimintaympäristöt
• Verkosto-osaaminen: verkostot ja rajapinnoilla toimiminen
• Kehittämisosaaminen: jatkuva yhteiskehittely, tuloksellisuus ja hyöty.

Kuntoutuksen YAMK -tutkinnon opetuksessa käytettävät yhteiskehittelyn pedagogiset menetelmät perustuvat uutta luovaan kehittämisotteeseen. Yhteiskehittelyllä tarkoitetaan yhteistoimintaa ja siihen liittyvää ymmärrystä, päämäärää palvelun, kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän välillä (3). Kuntoutuja nähdään tasavertaisena kumppanina (4). Menetelmät ovat suoraan hyödynnettävissä eri verkostoissa tapahtuvassa kehittämistyössä, joten kuntoutuskäytäntöjen konkreettiseen kehittämiseen tarvittavaa osaamista omaksuin oppimistilanteiden, oppimistehtävien ja erityisesti oman tutkimuksellisen kehittämistyöni kautta.

YAMK-tutkinnon opinnäytetyön – tutkimuksellisen kehittämistyön – kautta pyritään vastaamaan kuntoutuksen arjesta nouseviin ajankohtaisiin sekä tulevaisuuden konkreettisiin tarpeisiin. Kehittämisen kautta tuotettu tieto sekä uudistuneet, muuttuneet toimintatavat hyödyttävät siten parhaimmillaan sekä kuntoutujaa että kuntoutumisen prosessiin osallistuvia ammattilaisia. Opiskelijan panostus on mahdollisuus myös monille kuntoutusalan organisaatioille, yhteisöille ja työryhmille sekä yksittäisille toimijoille, mikäli se osataan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.

Osaamisen vahvistaminen työelämäyhteistyössä

Oma tutkimuksellinen kehittämistyöni (5) liittyi syksyllä 2015 Kansaneläkelaitos Kelalle tehtyyn kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena oli kehittää Goal Attainment Scale (GAS) -menetelmän käyttöön liittyvää lomaketta yhteistyössä kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa. GAS-menetelmä on kuntoutumisen tavoitteiden laatimisen ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin väline. Kelan kuntoutuksessa GAS-menetelmän käytöllä tähdätään tavoitteiden laatimisessa käytettävän välineistön yhtenäistämiseen sekä kuntoutuksen tavoitteellisuuden tukemiseen.

Kehittämistyön tuloksena syntyi ehdotus GAS-menetelmän lomakkeeksi sekä ohjeistus lomakkeen käyttöön. Lomake-ehdotuksen pohjalta Kela uudisti GAS-tavoitteet-lomakkeen, ja nykyiseltä nimeltään “Omat tavoitteeni -lomake” julkaistiin alkuvuonna 2016.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tekijänä osallistuin yhteiseen kehittämiseen ns. prosessikonsultin roolissa, fasilitoiden yhteistyötä tuottamani kirjallisuuskatsauksen ja kahdeksan GAS-käyttökokemusta omaavan kuntoutuksen asiantuntijan haastattelun kautta sekä tiivistämällä kehittämisen aikana tuotettua tietoa. Koettelin koulutuksen aikana kertynyttä osaamistani työelämälähtöisessä kontekstissa ja sain konkreettisen tuntuman kuntoutuksen alalla tehtävään kehittämiseen.

Uudenlaista osaamista muutoksen mahdollistamiseen

Parhaimmillaan GAS-menetelmä ja Omat tavoitteeni -lomake ohjaavat kuntoutujaa ja kuntoutustyöntekijää yhteiseen dialogiin kuntoutuksen suunnittelussa. Lisäksi yhtenä GAS-menetelmän hyötynä voidaan nähdä kuntoutuksen laadun mahdollinen parantuminen, kun tavoitellaan kuntoutujalle merkityksellistä toimintaa.

Samalla tavoin kuntoutuksen YAMK -opinnot mahdollistivat minulle merkityksellisemmän tavan toimia työssäni lasten ja perheiden kanssa. Vahvistin ymmärrystäni ja osaamistani siten, että ensisijaisena fokuksena kuntoutumisen suunnittelussa ja tavoitteen laatimisessa oli lapselle merkityksellinen toiminta. Tunne työn toimimattomuudesta vaihtui mielekkyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK) on mahdollistanut minulle paljon. Olen jakanut uudenlaisen osaamiseni lasten ja perheiden hyväksi niin toimintaterapeutin työssäni kuin erilaisissa hankkeissa ja projekteissa (esim. LOOK lapsen oikeus osallistua omaan kuntoutukseensa -lapsen edun arviointi, Läheisen ohjaus terapiatyössä). Hyödynnän uudenlaista osaamistani myös vapaaehtoistyössä edistämällä lasten hyvinvointia liikunnassa ja urheilussa. Opintojen myötä monivuotinen oma tavoitteeni toteutui, ja toimin nykyisin lehtorina sekä Metropoliassa toimintaterapian AMK- että kuntoutuksen YAMK -tutkinnoissa. Tällä hetkellä suoritan ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja ja koen jatkuvan oppimisen kiehtovana mahdollisuutena.

Oman tavoitteen tunnistaminen sekä tavoitteen laatimisen prosessi ovat muutoksen perusta. Merkityksellinen toiminta mahdollistaa muutoksen.

Lähteet:

1. Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Helsinki: Otava
2. Sipari, S. & Mäkinen, E. 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 6/2012. Helsinki.
3. Harra, T. & Mäkinen, E. & Sipari, S. 2012. Yhteiskehittelyllä hyvinvointia. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki.
4. Paalasmaa, P. 2014. Yhteiskehittely yhdessä oppimisena. Teoksessa Salla Sipari, Elisa Mäkinen & Pekka Paalasmaa (toim.): Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki.
5. Lönnqvist M. 2016. Goal Attainment Scale -lomakkeen kehittäminen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Kelan kuntoutuksessa. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Muutoksen tekijät tulevaisuuden hyvässä kuntoutuksessa

Salla Sipari
FT
Yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
salla.sipari [at] metropolia.fi (salla[dot]sipari[at]metropolia[dot]fi)

Työelämä muuttuu aikaisempaa nopeammilla sykleillä ja moninaistuu tarjoten paljon erilaisia vaihtoehtoja ja valinnan mahdollisuuksia (1). Sydänmaalakka kuvailee tulevaisuuden työtä kompleksisena ja yllätyksellisenä, vaikeasti ennakoitavana sekä pirstaleisena (2). Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu toimijoista riippumatta, vaan niihin voidaan vaikuttaa. Voimme yhdessä aktiivisesti rakentaa parempaa huomista ja hyvinvointia.

Talouden murros muuttaa työnteon kulttuuria. Ennakointiosaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi muutoksessa. Tulevaisuuden työssä korostuvat ainakin ajasta ja paikasta riippumattomuus, reaaliaikaisuus ja e-kohtaaminen sekä verkostot ja kumppanuudet. (3.) Miten tällaisessa näkymässä voidaan arvioida muutosta ja toiminnan vaikutuksia? Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma on tarttunut haasteeseen osoittaa muutosten vaikutuksia yhteiskunnassa, jossa yhtäältä korostuvat yksilöllisyys, mielekkyys ja elämykset ja toisaalta tietyille asiakassegmenteille suunnatut palveluvalikot ja näiden palveluiden tuottama vaikuttavuus väestössä.

Hyvä elämä ja hyvä palvelukäytäntö

Sosiaali- ja terveysala on jo pitkään perustunut asiakaslähtöisyyteen ja kulkee nyt kohti asiakkaiden valinnanvapautta meneillään olevan sote-uudistuksen myötä. Sote-uudistuksen uhka on kuitenkin se, että valinnanvapaus ilmenee rajattuna palveluvalikkona, josta asiakas voi itse valita hänen mielestään tarpeitaan parhaiten vastaavan valmiin palvelun. Toisaalta Sote-uudistus voi mahdollistaa ihmisten aktiivista toimijuutta ja parempia tapoja edistää omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan, hyvää elämää. Tällöin asiakas ja ammattilainen yhdessä kehittävät toimintaa, joka tähtää asiakkaan omien tavoitteiden saavuttamiseen hänen arjessaan (4, 5).

Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti (6) korostaa yhdessä tehtävää suunnittelua ja kuntoutuksen toteutumista ensisijaisesti lähellä kuntoutujan omaa toimintaympäristöä siten, että tavoitteena tulee olla omassa toimintaympäristössä pärjääminen (6). Hyvä kuntoutuskäytäntö onkin moniammatillista ja kuntoutujan kanssa yhdessä tehtävää suunnittelua, jossa laaditaan asiakkaan tavoitteet. Tavoitteet määritellään asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan yksilöllisesti. Tavoitteet ohjaavat kuntoutumista ja niiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti (7.)

Jatkuva ja nopea muutos yhteiskunnassa, työssä, kuntoutuksessa ja kuntoutujan elämässä tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä tavoitteen suuntaisesti. Käytännössä tämä edellyttää epävarmuuden, ristiriitaisuuden ja keskeneräisyyden sietokykyä, tulevaisuusorientoitunutta ratkaisutaitoa sekä elämänlaajuista oppimista. Nämä haastavat meidät kehittämään työtä ja osaamista uudella tavalla, jossa hyvänä lähtökohtana on yhdessä kehittäminen ja myönteinen asenne muutokseen. (Ks. 8.)

Parhaimmillaan tämä on asiakkaan ja ammattilaisten yhteiskehittelyä, jolloin toiminta on sidoksissa asiakkaan arkeen. Tällöin palveluja ei enää räätälöidä, kustomoida tai personoida, ne kehitetään yhdessä laaditun tavoitteen suunnassa. Yhteiskehittely rakentuu sosiaalisista verkostoista ja niissä syntyy luottamusta ja vastavuoroisuutta. (4, 5.) Tämän ajan megatrendejä ovatkin sosiaalinen pääoma ja ihmisen kokemus osallisuudesta ja merkityksellisyydestä hyvinvoinnin edistämisessä (9).

Tavoitteen suuntaisten muutosten arviointi

Suomalaisessa kuntoutuksessa on otettu laajalti käyttöön Goal Attainment Scaling -menetelmä (GAS), jonka käyttöön liittyvää lomaketta myös Mira Lönnqvist opinnäytetyössään (13) ansiokkaasti kehitti. GAS-menetelmää käytetään asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden laatimiseen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. GAS-menetelmässä asiakas ja tarpeen mukainen moniammatillinen ryhmä määrittelevät yhdessä asiakkaan omat realistiset ja arvioitavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista voidaan tarkastella myös ryhmätasolla tilastollisia menetelmiä hyödyntäen, ja GAS-menetelmään on siten käytetty myös vaikuttavuuden arvioinnissa.

GAS-menetelmä mahdollistaa asiakkaan tarpeista lähtevän, kuntoutusverkostossa tehtävän ja asiakkaan arkeen nivoutuvan kuntoutumisen tavoitteen määrittelyn ja arvioinnin. Kuntoutuksen tuloksellisuuden kannalta on todettu, että ihmisen motivaatio, sitoutuminen ja vastuunotto muutoksessa on huomattavasti parempi, jos hän kokee tavoitteen ja siihen liittyvän toiminnan itselleen merkityksellisenä ja ymmärtää hyödyt (10, 11.) Tällöin muutosta ei voi arvioida vakioiduilla mittareilla, saati osoittaa vaikuttavuutta koe- ja kontrolliasetelmiin perustuvalla tutkimusasetelmalla. Arvioinnin tulee kohdistua yksilön omien tavoitteiden saavuttamiseen.

Kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelman opettajat ovat olleet mukana Kelassa kouluttamassa GAS-menetelmän kouluttajia kansalliseen korkeakouluverkostoon. Edelleen opettajat toteuttavat GAS-menetelmän täydennyskoulutusta työelämän toimijoille ja GAS-menetelmän opetus on viety opetussuunnitelmiin. Kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelman opettajat ja opiskelijat ovat yhdessä toteuttaneet Kelan kanssa kehittämishankkeita, joissa on kehitetty GAS-menetelmän käyttöä edistäviä asioita, kuten ennakointivälineitä ja lomakkeita. (12, 13, 14, 15.)

Parhaillaan Metropolia on mukana Kelan toteuttamassa mittavassa Muutos-hankkeessa. Metropolian osatutkimuksessa selvitetään GAS-menetelmän käyttöä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa asiakaslähtöisyyden ja kuntoutujan osallisuuden vahvistamiseksi hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti (kuva 1, 18).

Muutosmyönteisyyden mahdollisuus

Myönteiseen muutokseen tarvitaan innostumista, houkuttelevuutta sekä sitoutumista kehittäjäkumppanien kanssa yhteiseen toimintaan. Mahdollisuus vaikuttaa ja tunteiden huomioiminen nousevat merkityksellisiksi tekijöiksi, kun tarkastellaan kuntoutuksen kehittämistä mielekkäällä ja muutosmyönteisyyttä edistävällä tavalla. (Ks. 16.)

GAS-menetelmää on käytetty paljon opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmä soveltuu vieläkin laaja-alaisempaan käyttöön tulevaisuudessa, kun kyseessä ovat ihmisen tavoitteellinen toiminta ja tarve arvioida tavoitteen saavuttamista. Kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelma kouluttaa muutosmyönteisiä muutosagentteja työelämään (17). Muutosagentit ovat rohkeita, muuntautumiskykyisiä, oma-aloitteisia moniosaajia, jotka rohkeasti ja taitavasti yhdistelevät ja soveltavat tietoa kehitellen uusia innovaatioita ja uudistaen käytäntöjä.

Lähteet:

1. Suonsivu, K. 2011. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Helsinki: UNIpress.
2. Sydänmaanlakka, P. 2014. Yllätyksellinen ja kompleksinen tulevaisuus; miten selvitä tulevaisuudesta. Teoksessa Sydänmaanlakka, P. (toim.): Tulevaisuuden johtaminen 2020. Älykkään johtamisen näkökulmia. Espoo: Pertec Consulting Oy.
3. Manka, M.-L. & Manka M. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
4. Sipari, S. Mäkinen, E. & Paalasmaa, P. (toim.) 2014. Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki.
5. Sipari, S. & Mäkinen, E. 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Helsinki.
6. Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti 2017. Helsinki.
7. Autti-Rämö, I. & Salminen A.-L. & Rajavaara, M. & Ylinen A. (toim.) 2016. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim.
8. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018. Opetussuunnitelma. Kuntoutus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Helsinki.
9. Sitra 2018. Megatrendit. Helsinki.
10. Lämsä, R. & Appelqvist-Schmidlechner, K. & Tuulio-Henriksson A. 2017. Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa. Arviointitutkimus. Kelan työpapereita 132. Helsinki.
11. Tuulio-Henriksson, A. & Härkäpää, K. 2015. GAS-menetelmä moniammatillisesti asiakkaan arjessa. Teoksessa Sukula, S. & Vainiemi, K. & Laukkala T. (toim.): GAS. Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto. Helsinki.
12. Sipari, S. & Vänskä, N. & Pollari, K. 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulun erillisjulkaisut.
13. Lönnqvist, M. 2016. Goal Attainment Scale -lomakkeen kehittäminen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Kelan kuntoutuksessa. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
14. Jeglinsky, I. & Sipari, S. 2015. GAS-menetelmä moniammatillisesti asiakkaan arjessa. Teoksessa Sukula, S. & Vainiemi, K. & Laukkala T. (toim.): GAS. Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto. Helsinki.
15. Sipari, S. & Lehtonen K. 2013. ICF ja GAS haastavat uuteen ajatteluun kliinisen käytön mahdollistumiseksi. Fysioterapia 60 (6). 40–41.
16. Honkanen, H. (toim.) 2016. Tehdään yhdessä ja opitaan toisilta – Osallisuus ja yhteistoiminta koulutuksen ja kuntoutuksen kehittämisessä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 34.
17. Jämsä, U. 2014. Kuntoutuksen muutosagentit. Tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa.
18. Sipari, S. 2018. Kuvio.

Metropolia Master´s - Keskusteluja työelämän kehittämisestä
© Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018

Metropolia Master´s - Discussions on the Development of Work Life
© Metropolia University of Applied Sciences 2018

Julkaisija (Publisher): Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki

Toimittanut (Ed.): Marjatta Kelo & Elina Ala-Nikkola
ISBN 978-952-328-130-1

Julkaisu saatavilla pdf-muotoisena täällä

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License.

www.metropolia.fi/julkaisut
www.metropolia.fi/publications