EU-viestit 2025
Metropolia Ammattikorkeakoulu edistää yhteistyössä kumppaneidensa kanssa kilpailukykyisempää Eurooppaa laadukkaan ja vaikuttavan tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin avulla. Eurooppalaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä tarjoamalla yhteiskunnan tarvitsemia taitoja ja osaamista luomme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Metropolia on yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa laatinut kannanoton, joka kokoaa yhteen Metropolian ehdotuksia EU:n tulevan rahoituskehyksen painotuksiin.
Yhteiskunnallisista haasteista kumpuavien TKI-yhteistyöhankkeiden rahoittamisen on oltava EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (FP10) kulmakivi. Horisontti Eurooppa -ohjelman toisesta pilarista rahoitetut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöhankkeet synnyttävät huippuosaamista tuomalla yhteen monenlaisia erilaisia kumppaneita eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa, mikä on osoitus eurooppalaisen puiteohjelman tuomasta lisäarvosta. Monien eri kumppanien välinen TKI-toiminta, joka yhdistää ammattikorkeakoulut, yliopistot, kaupungit, alueet, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut sidosryhmät, on osoittautunut olennaisen tärkeäksi Euroopan yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa ja sen kilpailukyvyn parantamisessa. Ekosysteemipohjaisen yhteistyön olisi oltava keskeisellä sijalla eurooppalaisessa TKI-toiminnassa, sillä se yhdistää asiantuntemusta ja resursseja, takaa vaikuttavia ja skaalattavissa olevia tuloksia sekä edistää tutkimuksen tehokasta muuntamista yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi hyödyiksi.
EU:n TKI-puiteohjelman määrärahoja olisi lisättävä, ja rahoitus olisi keskitettävä korkealaatuisiin ja vaikuttaviin hankkeisiin. Euroopan yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen sekä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistaminen edellyttää, että asetetaan etusijalle tutkimus- ja innovaatiotoiminta, jolla on mitattavissa olevia vaikutuksia ja konkreettisia hyötyjä eri sidosryhmille kansalaisista yrityksiin. Rahoitusta ja resursseja olisi myönnettävä laadullisesti erinomaisille hankkeille, joilla on selkeä potentiaali tuottaa merkittävää hyötyä Euroopan yhteisölle, taloudelle ja maailmanlaajuiselle asemalle. FP10 puiteohjelmasta olisi myönnettävä huomattavaa tukea korkeamman teknologiavalmiustason (TRL) hankkeille, jotka johtavat reaalimaailman sovelluksiin.
Eurooppalaisen TKI-toiminnan olisi oltava linjassa EU:n strategisten tavoitteiden kanssa, jotta voidaan maksimoida vaikutukset ja tukea EU:n laajempia politiikkatavoitteita. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman temaattiset painopisteet ovat enimmäkseen hyvin linjassa EU:n kriittisten haasteiden kanssa. FP10-puiteohjelmassa olisi säilytettävä samanlainen fokus ja painotettava vielä entistä enemmän TKI-toimia, jotka edistävät vihreää ja digitaalista siirtymää, lisäävät terveyttä ja hyvinvointia sekä parantavat kokonaisvaltaista turvallisuutta, resilienssiä ja osallisuutta. Nämä alat ovat keskeisiä, kun halutaan varmistaa Euroopan kestävyyttä ja kilpailukykyä tulevina vuosina.
EU:n on integroitava koulutus, tutkimus ja innovointi paremmin sekä politiikan että rahoituksen tasolla, sillä nämä alat eivät voi toimia tehokkaasti erillään toisistaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää yhdenmukaistaa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), Eurooppalaisen koulutusalueen (EEA) ja uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman suunnittelu, toimenpiteet ja tavoitteet. Strategisen ja poliittisen koordinoinnin lisäksi näitä yhteyksiä olisi myös vahvistettava EU-rahoituksella. Perustavanlaatuinen muutos edellyttää nopeita investointeja uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, joissa keskitytään tutkimuksen, innovoinnin, teknologian ja niiden implementointiin tarvittavien taitojen yhteiseen kehittämiseen teollisuuden kanssa. Tulevan ohjelman kannalta olisi tärkeää puuttua nykyisiin puutteisiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rajallisiin mahdollisuuksiin tukea Euroopan osaamisohjelman tavoitteita. FP10-puiteohjelmassa olisi nimenomaisesti tuettava eurooppalaisten yliopistoyhteenliittymien TKI-yhteistyötä ja varmistettava, että niiden tutkimus- ja innovaatiotoimet sisällytetään tehokkaasti puiteohjelman painopisteisiin ja rahoitukseen.
Tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja osaamisen (TKIO) yhdistämisellä ammattikorkeakoulut yhdistävät saumattomasti teorian ja käytännön soveltamisen. Tämä lähestymistapa parantaa opiskelijoiden reaalimaailman ongelmanratkaisukykyä ja varmistaa samalla, että opetus ja oppiminen ovat tiiviisti linjassa jatkuvasti kehittyvän työelämän tarpeiden kanssa. Edistämällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja käsittelemällä reaalimaailman haasteita nämä oppilaitokset luovat taitavia ammattilaisia, jotka ovat valmiita edistämään Euroopan strategisia painopisteitä. Tämän tukemiseksi EU:n olisi lisättävä rahoitusta TKIO-aloitteille, joilla koulutus ja innovointi yhdistetään työmarkkinoiden tarpeisiin ja autetaan näin ammattikorkeakouluja hyödyntämään koko potentiaalinsa Euroopan kilpailukyvyn hyväksi. Lukuisista EU:n nykyisistä ja tulevista rahoitusohjelmista, kuten Erasmus+, Horisontti Eurooppa, EAKR, ESR ja niiden seuraajat, olisi osoitettava resursseja ammattikorkeakoulujen, teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, kaupunkien ja muiden ekosysteemitoimijoiden välisiin kumppanuuksiin. TKIO-hankkeille osoitettava EU-rahoitus sujuvoittaisi Euroopan kriittisiin osaamisvajeisiin puuttumista, ja hankkeissa huomioitaisiin mm. uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutustarpeet sekä työelämäkumppaneiden kanssa toteutettava harjoittelu- ja oppisopimuskoulutus.
Koulutus on eurooppalaisten arvojen ja demokratian kulmakivi sekä paremman tulevaisuuden perusta. Tulevaisuuden ammattilaiset, joilla on yhteiskunnan kehittyviä tarpeita vastaavat taidot, ovat olennaisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvylle. Siksi Erasmus+ -ohjelman seuraavan ohjelmakauden määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti ja kohdennettava strategisesti, jotta Euroopan korkeakoulusektorin koko potentiaali voidaan hyödyntää. Eurooppalaisille yliopistoyhteenliittymille, korkeakoulutuksen liikkuvuusohjelmille ja kansainvälistymispyrkimyksille on turvattava ennakoitavissa oleva pitkän aikavälin rahoitus. EU:n on tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tuettava korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittämistä tavalla, joka vastaa Euroopan kehittyviä työmarkkinavaatimuksia ja strategisia tavoitteita. Eurooppalaiset korkeakoulujen yhteenliittymät hyötyisivät eri rahoitusohjelmien välisen synergian lisäämisestä, ja erityisesti FP10-puiteohjelman olisi tuettava yhteenliittymien TKI-toimintaa.
Koheesiopolitiikan vaikuttavuuden maksimointi edellyttää EU:n vahvempaa tukea kehittyneille alueille seuraavalla ohjelmakaudella. Nämä alueet edistävät innovointia, kilpailukykyä ja resilienssiä sekä tuottavat heijastusvaikutuksia, jotka hyödyttävät koko EU:ta. EAKR ja ESR ovat avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan innovointia älykkään erikoistumisen edistämiseksi, nopeuttamaan ilmastoneutraaliuden saavuttamista ja edistämään tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistyötä alueellisten sidosryhmien, kuten kaupunkien, yritysten ja ammattikorkeakoulujen välillä. Tällaisia rahoitusmahdollisuuksia on tarjottava enemmän myös kehittyneille alueille, joissa alueellisesti kilpailtu rahoitus kanavoituu erittäin vaikuttaviin kohteisiin.
Tulevassa koheesiopolitiikassa olisi kehitettävä alueellisia innovaatioekosysteemejä ja edistettävä niiden välisiä yhteyksiä alueellisiin älykkään erikoistumisen painoaloihin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Interreg-ohjelmiin, sillä näitä valtioiden välisiä ja rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita tarvitaan kipeästi edistämään alueellista yhteistyötä ilmastoneutraaliuden, talouskehityksen, innovoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta geopoliittisesti herkillä alueilla, kuten Itämeren alueella.
EU:n mission ilmastoneutraaleista ja älykkäistä kaupungeista on hyvä esimerkki kaupunkipainotteisesta lähestymistavasta. Koheesiorahoituksella olisi saatava aikaan synergiaetuja nopeuttamalla uusien ilmastoneutraalien ratkaisujen käyttöönottoa. Osa koheesiorahoituksesta olisi varattava kestävään kaupunkikehitykseen, ja kannatamme eurooppalaisen kaupunkialoitteen jatkamista seuraavalla ohjelmakaudella.
Ota yhteyttä
Mona Roman
Tutkimusjohtaja, EU-vaikuttaminen ja KV-hanketoiminto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
+ 358 40 555 1044
mona.roman [at] metropolia.fi (mona[dot]roman[at]metropolia[dot]fi)