Toimintaterapian tutkinto-ohjelman julkaisemat arviointimenetelmien käsikirjat on koottu tälle sivulle. Voit tilata julkaisuja sähköpostitse: toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi). Ilmoita tilausviestissäsi myös toimitusosoite sekä laskutustiedot.
Julkaisun hinta sisältää alv 10% ( alv on 1.1.2025 alkaen 14%) ja postikulut.
Tutustu arviointimenetelmiin:
- Kouluympäristön arviointi – Oppilaan käsitys kouluympäristöstä, BAS-FI (2022): Janett Halonen
- Työsuorituksen arviointi AWP-FI (2020): Janett Halonen, Jari Pihlava
- Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi AWC-FI (2020): Janett Halonen, Jari Pihlava
- Työroolin arviointi WRI-FI (2019): Jennie Nyman, Riitta Keponen ja Sanna Nisula
- Työympäristön arviointi WEIS-FI (2019): Riitta Keponen, Jennie Nyman ja Virve Viljanen
- Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen arviointi ACIS-FI (2016): Riitta Keponen ja Sanna Piikki
- Toimintaan motivoitumisen arviointi VQ-FI (2016): Riitta Keponen ja Sanna Piikki
Kouluympäristön arviointi – Oppilaan käsitys kouluympäristöstä, BAS-FI (2022): Janett Halonen
Suomen olosuhteisiin sovellettu suomenkielinen laitos käsikirjasta ja käännös arviointivälineestä Bedömning av anpassningar i skolmiljön, 2020 (1.1)
Kouluympäristön arviointimenetelmä on oppilaskeskeinen haastattelumenetelmä, jolla arvioidaan, kuinka hyvin oppilaan edellytykset toimia vastaavat tietyn koulun olosuhteita. Arviointimenetelmän taustalla vaikuttavat inhimillisen toiminnan malli ja asiakaslähtöiset viitekehykset. Menetelmä soveltuu käytettäväksi noin seitsemännestä ikävuodesta alkaen. Kouluympäristön arviointimenetelmää on helppo käyttää, ja haastattelu vie noin 20–40 minuuttia riippuen siitä, kuinka monessa osiossa tunnistetaan tarve muutokselle ja yksilöllisille ratkaisuille. Kouluympäristön arviointimenetelmä käsittää 16 osiota, jotka koskevat koulun tavanomaisia tehtäviä ja toimintoja. Osiot liittyvät sekä luokassa tapahtuvaan toimintaan että luokan ulkopuolisiin tilanteisiin.
Kouluympäristön arvioinnin lähtökohtana on oppilaan oma näkemys ja kokemus hänelle tarpeellisista ja hyödyllisistä tuen muodoista ja ratkaisuista osallistumisen mahdollistamiseksi koulun eri toiminnoissa. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, miltä osin kouluympäristöä on mahdollista muuttaa, mukauttaa ja muotoilla tietyn oppilaan osallistumisen vahvistamiseksi koulussa. Jotta oppilaat, joilla on erilaisia toimintakyvyn haasteita ja oppimisvaikeuksia, voisivat osallistua kouluun tasavertaisesti, voi olla tarve tukea niin oppilasta kuin koulun henkilöstöä sekä mukauttaa kouluympäristöä siten, että kouluympäristö paremmin vastaa oppilaan edellytyksiä osallistua ja toimia.
Tämän käsikirjan sisällöt ovat alkuperäisen käsikirjan mukaisia, mutta niitä on pyritty soveltamaan suomalaiselle toimintaterapeutille käytettävämpään muotoon esimerkiksi vaihtamalla lukujen järjestyksiä, muuttamalla otsikointia ja lisäämällä/muuttamalla tietoja suomalaisen kouluympäristön mukaiseksi.
Kouluympäristön arviointimenetelmä tuottaa sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa tukea ja yksilöllisiä ratkaisuja kouluun. Tuloksia voidaan myös hyödyntää koulun lisäresurssien perustelemiseksi tai priorisoimisen perustana. Seuranta-arvioinnilla voidaan saada tietoa sellaisten toimenpiteiden vaikutuksista, jotka on suunniteltu kouluympäristön arvioinnin mukaan.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 54
Helsinki 2022
ISBN 978-952-328-340-4 (nid.)
ISSN 2490-2047 (nid.)
Hinta
180€
Arviointimenetelmän käsikirja on jaettu kolmeen osaan sisältäen mm. menetelmän teoreettisen taustan, käyttöohjeet, arviointiasteikon esimerkkeineen ja arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse osoitteesta toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi).
Ilmoita tilausviestissäsi myös toimitusosoite sekä laskutustiedot.
Työsuorituksen arviointi AWP-FI (2020): Janett Halonen, Jari Pihlava
Suomenkielinen laitos arviointimenetelmästä Assessment of Work Performance. Alkuteos on Jan Sanqvist: Assessment of Work Performance 2.0, 2008. AWP 2.0 -menetelmä on uudempi versio BaFiaA – Bedömning av Färdigheter i Arbete -menetelmästä (AWP 1.1)
Työsuorituksen arviointi (AWP-FI) on toimintaterapeuttien työvälineeksi tarkoitettu, inhimillisen toiminnan malliin perustuva havainnointimenetelmä. Inhimillisen toiminnan malliin tuntemus on edellytys tämän menetelmän käytölle.
Työsuorituksen arviointi keskittyy kolmeen taitoalueeseen: motorisiin taitoihin, prosessuaalisiin taitoihin sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin. Kukin kolmesta taitoalueesta sisältää keskeisiä käsitteitä, joita on yhteensä 14. Nämä 14 käsitettä, osa-alueet, kuvaavat niitä havainnoitavissa olevia taitoja, joita henkilö käyttää työsuorituksen aikana.
AWP-menetelmää voidaan käyttää henkilön arvioinnissa, jos henkilöllä näyttäytyy vaikeuksia yhdellä tai useammalla edellä mainituista taitoalueista. AWP-menetelmä ei ole sairaus-, vamma-, tai diagnoosisidonnainen, vaan sitä voidaan käyttää monipuolisesti henkilöiden kanssa, joilla on työn suorittamiseen liittyviä haasteita. Arvioinnissa voidaan käyttää hyvin erityyppisiä työtehtäviä, ja arviointi voi tapahtua joko aidossa tai simuloidussa työtilanteessa. Menetelmä ei siis ole tehtävä- tai kontekstisidonnainen.
Arvioijan on tärkeää tiedostaa, että AWP-menetelmän avulla saadaan käsitys vain henkilön pätevyydestä suorittaa jokin työtehtävä. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi on tärkeää tarvittaessa täydentää arviointia myös muilla inhimillisen toiminnan malliin pohjautuvilla työkyvyn arviointimenetelmillä. Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi AWC-FI on havainnointiin perustuva arviointimenetelmä, jonka avulla kuvataan työtehtävien ominaispiirteitä. Työroolin arviointiin keskittyvällä WRI-FI-haastattelulla kerätään tietoa työn merkityksestä henkilölle ja siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin työllistyä, jatkaa työssä tai palata työhön. Työympäristön arviointiin keskittyvä WEIS-FI-menetelmä korostaa arvioitavan henkilön omaa subjektiivista käsitystä tietyn työympäristön edistävistä ja estävistä tekijöistä ja näiden vaikutuksista henkilön työsuoritukseen, tyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.
AWP-FI-menetelmän suomenkielinen laitos on kehitetty ja tutkitaan kansainvälisessä yhteistyössä Linköpingin Yliopiston tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää tietoa työkyvyn arvioinnista, menetelmän käyttöohjeet, sekä arviointi- ja yhteenveto lomakkeet.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 16
Helsinki 2020
ISBN 978-952-328-161-5 (nid.)
ISSN 2490-2047 (nid.)
Hinta
160 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, arviointiasteikon ja ohjeet sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse osoitteesta toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi).
Ilmoita tilausviestissäsi myös toimitusosoite sekä laskutustiedot.
Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi AWC-FI (2020): Janett Halonen, Jari Pihlava
Suomenkielinen laitos arviointimenetelmästä Assessment of Work Characteristics. Alkuteos on Jan Sanqvist: Assessment of Work Characteristics, AWC Version 1.1 (2008)
Assessment of Work Characteristics (AWC) on Ruotsissa kehitetty arviointimenetelmä, jonka avulla arvioidaan työtehtävän ominaispiirteitä. Menetelmän taustalla on inhimillisen toiminnan malli (MOHO) AWC on kehitetty Assessment of Work Performance (AWP 2.0) -menetelmästä. Taustateorian, inhimillisen toiminnan mallin, ja AWP - menetelmän tunteminen on tärkeää, AWC- menetelmää käytettäessä. Käsitteet ovat identtiset molemmissa menetelmissä, ja niiden käyttö on suunniteltu täydentämään toinen toistaan.
Työtehtävän ominaispiirteiden arviointimenetelmällä, AWC:llä, arvioidaan työtehtävän vaatimia taitoja MOHO-mallin taitokäsitteiden mukaisesti, ja tuloksena saadaan visuaalinen kuva tehtävän vaateista vaatimusprofiilin muodossa. Kun verrataan AWC: n vaatimusprofiilia AWP-menetelmän henkilön suoriutumista kuvaavaan taitoprofiiliin nähdään helpommin, kohtaavatko työn vaatimukset ja tekijän taidot. On tärkeä muistaa, että AWC-menetelmä ei ainoana menetelmänä kerro henkilön kyvyistä tai taidoista mitään.
Arvioijan on siis tärkeää tiedostaa, että AWC-menetelmän avulla saadaan käsitys vain työtehtävän ominaispirteiden vaatimuksista. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi on tärkeää tarvittaessa täydentää arviointia myös muilla inhimillisen toiminnan malliin pohjautuvilla työkyvyn arviointimenetelmillä, kuten työsuorituksen arviointi AWP-FI. Työroolin arviointiin keskittyvällä WRI-FI-haastattelulla kerätään tietoa työn merkityksestä henkilölle ja siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin työllistyä, jatkaa työssä tai palata työhön. Työympäristön arviointiin keskittyvä WEIS-FI-menetelmä korostaa arvioitavan henkilön omaa subjektiivista käsitystä tietyn työympäristön edistävistä ja estävistä tekijöistä ja näiden vaikutuksista henkilön työsuoritukseen, tyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.
AWC-FI-menetelmän suomenkielinen laitos on kehitetty ja tutkitaan kansainvälisessä yhteistyössä Linköpingin Yliopiston tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää tietoa työkyvyn arvioinnista, menetelmän käyttöohjeet, sekä arviointi- ja yhteenveto lomakkeet.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 17
Helsinki 2020
ISBN 978-952-328-162-2 (nid.)
ISSN 2490-2047 (nid.)
Hinta
160 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, arviointiasteikon ja ohjeet sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse osoitteesta toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi).
Ilmoita tilausviestissäsi myös toimitusosoite sekä laskutustiedot.
Työroolin arviointi WRI-FI (2019): Jennie Nyman, Riitta Keponen ja Sanna Nisula
Suomenkielinen laitos Worker Role Interview (WRI) -menetelmästä. Alkuteos on Brent Braveman, Mick Robson, Craig Velozo, Gary Kielhofner, Gail Fisher, Kirsty Forsyth, Jennifer Kerschbaum: Worker Role Interview, WRI, Version 10.0, 2005. MOHO Clearinghouse, University of Illinois at Chicago (UIC).
WRI-FI on toimintaterapeuteille suunniteltu puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jonka avulla saadaan käsitys haastateltavan psykososiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat hänen mahdollisuuksiin työllistyä, jatkaa työssä tai palata työhön. WRI-menetelmän taustalla on inhimillisen toiminnan malli (Gary Kielhofner’s Model Of Human Occupation) (Taylor 2017). Tämän taustateorian tuntemus on edellytys menetelmän käytölle.
Alkuperäinen WRI syntyi, kun huomattiin, että biomekaaninen näkökulma ei yksinään ole riittävä näkökulma vammautuneen työntekijän kuntoutumisprosessissa (Braveman et al. 2005). WRI-FI sisältää kolme puolistrukturoitua haastattelurunkoa, eri tilanteissa oleville henkilöille, joiden avulla kerätään tietoa. Yksi on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat haasteita työssä tai joilla on jokin vamma tai sairaus, jonka vuoksi on tullut poissaoloja työstä. Toinen haastattelurunko on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähäinen työkokemus tai jotka ovat olleet pitkään pois työelämästä ja joilla ei ole työpaikkaa, johon palata. Kolmas haastattelurunko on suunniteltu käytettäväksi yhdessä MOHOST-arviointimenetelmän kanssa, kun sairaus tai oireilu on ollut pitkäkestoista eikä haastatteluhetkellä ole selkeää, keskitytäänkö henkilön toimintakyvyn ja/vai työkyvyn tutkimukseen.
WRI-FI-menetelmässä on 16 osiota, jotka on ryhmitelty kuuteen inhimillisen toiminnan malliin perustuvaan osa-alueeseen. Osiot ovat kuvauksia tekijöistä, jotka vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin jatkaa työssä, palata töihin tai työllistyä. Haastattelun jälkeen jokainen yksittäinen osio arvioidaan 4-portaisella asteikolla.
Menetelmän käyttö ei ole sidoksissa mihinkään diagnoosiryhmään ja sitä kannattaa käyttää muiden inhimillisen toiminnan malliin perustuvien työkyvyn arviointimenetelmien kanssa. WRI-FI voi yhdistää WEIS-FI haastattelumenetelmän kanssa, jolloin saadaan kattavampi kuva haastateltavan työympäristöstä. AWP-FI ja AWC-FI havainnointimenetelmien avulla kerätään tietoa työn suorituksesta ja työtehtävän vaatimuksista.
WRI-FI-menetelmän suomenkielinen laitos tutkitaan kansainvälisessä yhteistyössä Linköpingin Yliopiston tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää tietoa työkyvyn arvioinnista, menetelmän käyttöohjeet, haastattelurungot sekä arviointi- ja yhteenveto lomakkeet.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 6
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-159-2 (nid.)
ISSN 2490-2047 (nid.)
Hinta
180 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, pisteytyskriteerit ja ohjeet esimerkkeineen sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse: toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi)
Työympäristön arviointi (WEIS-FI) 2019: Riitta Keponen, Jennie Nyman ja Virve Viljanen
Suomenkielinen laitos Work Environment Impact Scale (WEIS) -menetelmästä. Alkuteos on Renee A. Moore-Corner, Gary Kielhofner, Linda Olson: Work Environment Impact Scale, WEIS, Version 2.0, 1998. MOHO Clearinghouse, University of Illinois at Chicago (UIC).
WEIS-FI on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, joka auttaa toimintaterapeuttia tekemään yksilöllisen työympäristön arvioinnin ja tunnistamaan työhön paluuseen liittyvää kuntoutustarvetta sekä miten työympäristö vaikuttaa arvioitavan henkilön työkykyyn. Menetelmä sisältää haastattelurungon, seitsemän arvioitavaa osiota, jotka arvioidaan neliportaista asteikkoa käyttäen.
Haastattelun aikana kerätään tietoa työympäristön psykososiaalisista ja fyysisistä tekijöistä ja miten haastateltava kokee näiden tekijöiden vaikuttavan hänen työtyytyväisyyteensä ja työhyvinvointiinsa.
Työpaikka ja/tai työympäristö jota arvioidaan voi olla se, johon henkilö on palkattu tai työharjoittelupaikka. On tärkeää, että henkilö on ollut työ- tai harjoittelupaikassa riittävän pitkään, jotta hänelle on kertynyt kokemuksia ja syntynyt käsitys juuri tästä työympäristöstä. Poissaolo työelämästä ei saa olla niin pitkä, että henkilö ei kykene muistamaan ja tarkastelemaan työympäristöään.
Menetelmän käyttö ei ole sidoksissa mihinkään diagnoosiryhmään ja sitä kannattaa käyttää muiden inhimillisen toiminnan malliin perustuvien työkyvyn arviointimenetelmien kanssa. WEIS-FI-menetelmän voi yhdistää WRI-FI haastattelun kanssa, jolloin saadaan kattavampi kuva haastateltavan työhön paluuseen vaikuttavista tekijöistä. Työsuorituksen ja työtehtävän vaatimuksia voidaan arvioida AWP-FI ja AWC-FI havainnointimenetelmien avulla.
WEIS-FI-menetelmän suomenkielinen laitos tutkitaan kansainvälisessä yhteistyössä Linköpingin Yliopiston tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää tietoa työkyvyn arvioinnista, menetelmän käyttöohjeet, haastattelurungon sekä arviointi- ja yhteenveto lomakkeet.
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 7
Helsinki 2019
ISBN 978-952-328-160-8 (nid.)
ISSN 2490-2047 (nid.)
Hinta
180 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, pisteytyskriteerit ja ohjeet esimerkkeineen sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse osoitteesta toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi).
Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen arviointi ACIS-FI (2016): Riitta Keponen ja Sanna Piikki
Suomenkielinen laitos Assessment of Communication and Interaction Skills (ACIS) -menetelmästä. Alkuteos on Forsyth Kristy, Salamy Marcelle, Simon Sandy, Kielhofner Gary: A User´s Guide to The Assessment of Communication and interaction Skills, ACIS (4.0), 1998. University of Illinois at Chicago.
ACIS-FI-menetelmä on suunniteltu toimintaterapeuttien käyttöön tilanteissa, joissa asiakkaalla on ongelmia selviytyä sosiaalisissa tilanteissa ja hänen viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan tulee arvioida. Menetelmä auttaa toimintaterapeuttia ymmärtämään henkilön viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä auttaa kohdentamaan interventiota kyseisiin taitoihin. Menetelmän taustateoriana on inhimillisen toiminnan malli (Kielhofner G. 2008). Tämän taustateorian tuntemus on edellytys menetelmän käytölle.
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot tulevat esiin toiminnassa joko kahdenkeskisissä tai ryhmätilanteissa. ACIS-FI-menetelmää käytettäessä toimintaterapeutti kerää tietoa havainnoimalla. Menetelmä auttaa kohdistamaan havainnot oleellisiin taitoihin. Menetelmä rakentuu kahdestakymmenestä yksittäisestä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja kuvaavasta osiosta, jotka muodostavat fyysisen, tiedonvaihdon ja vastavuoroisuuden osa-alueen. Menetelmän käyttö ei ole sidoksissa mihinkään diagnoosiryhmään, vaan soveltuu asiakkaille 14 vuoden iästä ylöspäin.
ACIS-FI-menetelmässä jokainen yksittäinen taito pisteytetään 4-portaisella asteikolla. Arviointimenetelmä ei selitä taidon puutteen syytä, vaan sen avulla on mahdollista ymmärtää taidon vaikutusta henkilön vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen tilanteen ja meneillään olevan toiminnan sujumiseen. ACIS-FI on käytännön työväline, jota voidaan hyödyntää osana toimintamahdollisuuksien arviointia.
ACIS-FI-menetelmän suomenkielinen laitos on kehitetty ja tutkittu kansainvälisessä yhteistyössä Illinoisin yliopiston The Model of Human Occupation Clearinghousen tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää käsikirjan lisäksi menetelmän käyttöohjeet sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa tarvittavan pisteytyslomakkeen.
Hinta
180 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, pisteytyskriteerit ja ohjeet esimerkkeineen sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaus
Tilaa julkaisu sähköpostitse: toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi)
Toimintaan motivoitumisen arviointi VQ-FI (2016): Riitta Keponen ja Sanna Piikki
Suomenkielinen laitos Volitional Questonnaire (VQ) -menetelmästä. Alkuteos on De las Heras, Carmen Gloria, Geist, Rebecca, Kielhofner, Gary & Li, Yanling: A User’s Manual for The Volitional Questionnaire (4.1). 1998, 2007. University of Illinois at Chicago.
VQ-FI on havainnointimenetelmä, jonka avulla voidaan tutkia ja ymmärtää ihmisen toimintaan motivoitumista. Menetelmän taustateoriana on inhimillisen toiminnan malli (Kielhofner G. 2008). Tämän taustateorian tuntemus on edellytys menetelmän käytölle.
Inhimillisen toiminnan mallissa tahto / toimintaan motivoituminen määritellään ajatuksia ja tunteita sisältäväksi toimintatavaksi, joka mahdollistaa toiminnan ennakoimisen, valintojen tekemisen, toimintatilanteen kokemisen sekä tilanteen tulkitsemisen, ja sen mukaisen käyttäytymisen. Kokemukset omasta toiminnasta kertyvät siis toiminnan valintojen ja tilanteen sekä oman käytöksen tulkinnan kautta.
Tahdon käsitteen avulla voidaan ymmärtää, mitä henkilö pitää itselleen tärkeänä (values), millaisena hän kokee suorituskykynsä ja tehokkuutensa (personal causation) ja millaisesta toiminnasta hän nauttii (interests). Toimintaterapeutti tunnistaa asiakkaan toiminnan aikana ilmenevät toiveet, itseluottamuksen määrän sekä tilanteessa ilmenevät tyytyväisyyden tunteet.
Menetelmän avulla terapeutti havainnoi strukturoidusti asiakkaan toimintaa ja tilanteeseen vaikuttavia ympäristötekijöitä. Koska toimintaterapeutti kerää tietoa toimintaan motivoitumisesta havainnoimalla, on menetelmä erityisen sopiva silloin, kun asiakas ei kykene sanallisesti ilmaisemaan omia tarpeitaan ja toiveitaan. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi kommunikaation tai kognition ongelmia tai sosiaaliset tilanteet ovat hänelle vaikeita.
VQ-FI-menetelmän avulla kertyy tietoa henkilön suhtautumisesta tarjolla olevaan toimintaan sekä siitä, millaisesta toiminnasta hän kiinnostuu ja mihin hän rohkenee osallistua. Arvioinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää asetettaessa terapian tavoitteita ja harkittaessa asiakkaalle sopivaa toimintaa ja ympäristöstä saatavan tuen laatua sekä määrää.
VQ-FI jaottelee asiakkaan tahdon kolmeen tasoon, joiden avulla voidaan tarkastella, millä tasolla asiakkaan tahto on ja mikä olisi seuraava tahdon taso, johon yhteistyössä voitaisiin pyrkiä. Menetelmän pisteytysasteikko on neliportainen. Arvioitavat osiot on määritelty, ja määritelmien yhteydessä on esimerkkejä pisteytyksen tueksi.
VQ-FI soveltuu yli 7-vuotiaiden lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden toimintaan motivoitumisen arviointiin. Menetelmää käytetään silloin, kun henkilön on vaikea ilmaista omia tarpeitaan tai toiveitaan ja kun henkilön osallistuminen toimintaan näyttäytyy vähäisenä.
VQ-FI on käytännön työväline, jota voidaan hyödyntää osana toimintamahdollisuuksien arviointia.
VQ-FI-menetelmän suomenkielinen laitos on kehitetty, ja niitä on tutkittu kansainvälisessä yhteistyössä Illinoin yliopiston The Model of Human Occupation Clearinghousen tutkijoiden kanssa. Julkaisu sisältää käsikirjan lisäksi menetelmän käyttöohjeet sekä arvioinnissa tarvittavan pisteytyslomakkeen.
Hinta
180 €/kpl
Arviointimenetelmän käsikirja sisältää taustateorian esittelyn, käyttöohjeet, pisteytyskriteerit ja ohjeet esimerkkeineen sekä arviointiin tarvittavat lomakkeet sekä lomakkeiden kopiointioikeuden omaan arviointityöhön.
Tilaukset
Tilaa julkaisu sähköpostitse: toimintaterapianjulkaisut [at] metropolia.fi (toimintaterapianjulkaisut[at]metropolia[dot]fi)