Ylempi AMK – elämää mullistava kokemus?

Elina Ala-Nikkola
Kulttuurituottaja (ylempi AMK), valmistunut 2015
Julkaisukoordinaattori
Metropolia Ammattikorkeakoulu
elina.ala-nikkola [at] metropolia.fi (elina[dot]ala-nikkola[at]metropolia[dot]fi)
LinkedIn

Tässä artikkelissa pohdin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) valmistuneen näkökulmasta, mikä merkitys YAMK-opiskelulla on. Miksi opiskeluun käytetty aika — usein keskellä kiireisimpiä ruuhkavuosia — kannattaa?

Suoritin kolme vuotta sitten kulttuurituottaja ylempi AMK-tutkinnon. Oman taustani vuoksi tämän käsillä olevan YAMK-opiskelua käsittelevän artikkelikokoelman toimitustyöstä muodostui myös henkilökohtainen tutkimusmatka. Kokoelmassa on useita YAMK-tutkinnoista valmistuneiden alumnien artikkeleita. Melko pian huomasin, että jokaista alumnin artikkelia lukiessani — alasta riippumatta — tuntui, kuin olisin lukenut omaa tarinaani. Niinpä päätin jäsennellä omia kokemuksiani ja heidän kertomia kokemuksiaan tarkemmin.

Vaikka kyseessä onkin vain tutkinto ja yksi vuosi elämässä, se näyttää muuttaneen elämää enemmän kuin moni etukäteen osaa kuvitellakaan. Opiskelualasta riippumatta toistuvat tietyt lainalaisuudet siitä, miksi opiskelu on kannattanut. Olen jäsentänyt nämä lainalaisuudet kolmeen kategoriaan, joita tekstissäni avaan:

1. Työelämä muuttuu.
2. Työpaikkani muuttuu.
3. Minä muutun.

Työelämä muuttuu, olenko mukana?

Kuten tämän artikkelikokoelman monissa YAMK-opettajien ja alumnien kirjoittamissa artikkeleissa käy ilmi, työelämä muuttuu. Ehkä muutostahti on hurjempi kuin koskaan aikaisemmin. Keskeisimpiä muutoksia nyt ja tulevaisuudessa ovat esimerkiksi työn aika- ja paikkasidonnaisuuden heikkeneminen, jatkuva elinikäisen oppimisen tarve sekä työmarkkinoiden joustavuus. (1.) Vanhat ammatit häviävät, syntyy uusia ammatteja (2).

Kuntoutuksen YAMK-ohjelmasta valmistunut Mira Lönnqvist kuvaa osuvasti artikkelissaan työelämän muuttumista: “Palattuani vanhempainvapaalta työhöni lasten kuntoutussuunnitelmien pariin, tunsin olevani kuin Huotilaisen & Saarikiven (2018) kuvaama muurahainen omassa yhteisössään. Moniammatillinen yhteistyö oli tarkkaa ja sujuvaa, mutta jokainen meistä muurahaisista toimi ennalta määrätyssä roolissa, täsmällisellä ja muuttumattomalla tavalla. Ja vaikka asiakasperhe vaihtui, me jatkoimme tiettyä, samaa tehtäväämme. Ymmärsin, että työni ei toiminut. Havaitsin, että ihmisten elämässä joustamattomuus ei toimi.”(3.)

Työntekijänä minulla täytyy olla välineitä kohdata muutos. Opiskelu antaa mahdollisuuden oman osaamisen ja ajattelun kehittymiselle sekä oman työn johtamiselle. Se luo mahdollisuuden tarkastella omaa osaamista monesta näkökulmasta ja myös innovatiivisesti ymmärtää, mihin kaikkeen oma perusammatti taipuu – kenties johonkin vielä ennalta tunnistamattomaan ammattiin. Meillä ei ole enää vain perinteisiä ammatteja, vaan erilaisia ammattien hybridejä ja yksilöllisiä ammatinkuvia. Ammattinimike saattaa olla perinteinen, mutta työnkuva aivan toista.

YAMK-opinnoissa on sekä teoreettista lukemista, mutta myös paljon keskustelua ja asioiden yhteiskehittelyä esimerkiksi samassa ryhmässä opiskelevien muiden, saman alan ammattilaisten kanssa. Asioiden äärelle pysähdytään. YAMK-opiskelijat ovat jo useampia vuosia työelämässä olleita ammattilaisia, ja siten heillä on jo konkreettista kokemusta siitä, mitä työelämä on. Monella on takanaan alempi korkeakoulututkinto, joka on usein opiskeltu esimerkiksi suoraan lukion päätteeksi. Silloin kokemus aidosta työelämästä omalla alalla on vielä varsin vähäistä. Siksi YAMK:n voima syntyykin juuri siitä, että opiskelijoilta edellytetään muutaman vuoden kokemusta työelämästä omalta alalta. Tämä mahdollistaa syvemmän ajattelun ja kehittämisasenteen, mahdollisuuden ratkoa muuttuvan työelämän haasteita. Teoria yhdistettynä kokemukseen ja samalla aidossa työelämässä tapahtuvaan jatkuvaan kehittämiseen on ainutlaatuinen kombo, jonka vain YAMK-tutkintojen kaltainen opiskelu voi mahdollistaa. Ja tällä kombolla tutkintonsa suorittanut on vahvoilla, kun työelämän muutostuulet puhaltavat.

Koska opiskelun keskiössä ovat myös opiskeluryhmässä käytävät keskustelut, YAMK-ryhmästä muodostuu usein hyvin tiivis verkosto. Esimerkiksi oma YAMK-ryhmäni valmistui kolme vuotta sitten, mutta edelleen tapaamme porukalla vähintään kerran vuodessa. Tästä porukasta on muodostunut minulle yksittäisistä ammatillisista verkostoista kaikista tiivein, jolta saan sparrausta, vertaistukea ja tsemppiä aina niitä kaivatessani.

Helena Tuomela kuvaa tätä osuvasti omassa artikkelissaan: “Vastaavaa tiivistä ryhmässä jaettua osallistavaa kokemusten vaihtoa ja opiskelua en ollut kokenut koskaan aikaisemmin. Kullakin opiskelijalla oli jokin ammatillinen kehittämishanke, joka haastoi pohtimaan aikaisempaa osaamista suhteessa siihen, mitä uutta oli kehittymässä. Opintojen myötä meistä opiskelijoista muodostui tiivis toisiaan kannustava lämminhenkinen ryhmä, joka pyrki määrätietoisesti yhteiseen tavoitteeseen: valmistumiseen.”(4.)

Pirstaleisen ja muuttuvan työelämän keskellä tämän kaltaiset verkostot nousevat arvoon arvaamattomaan. Esimerkiksi vain alle neljäsosa suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työ löydetään muita polkuja pitkin (2).

Työpaikkani muuttuu, olen mukana!

Tämän artikkelikokoelman alumnien tarinoita lukiessani olen huomannut, että YAMK-opiskelijan tavallinen tarina kulkee näin: alempaan ammattikorkeakoulututkintoon valmistunut henkilö työskentelee muutaman vuoden omassa ammatissaan, ammatille tyypillisissä, usein mielenkiintoisissakin tehtävissä. Hänelle syntyy tarve oppia ammatistaan lisää, kehittyä.

Hän hakeutuu YAMK-opintoihin, tietämättä kuitenkaan vielä kovin paljon polustaan tai siitä, mitä opiskelu käytännössä tarkoittaa. Opintojen aikana hän kokee huikean verkostoitumisen ja oman osaamisen kehittymisen ja on yllättynyt, miten paljon enemmän tutkinto antoikaan kuin ennakkoon osasi edes kuvitella. Valmistumisen jälkeen ei usein kulu kauaakaan, kun hän työskentelee täysin erilaisissa, entistä mielenkiintoisemmissa tehtävissä.

Esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisen YAMK-ohjelmasta valmistunut Henna Sjögren (5) kuvaa muutosta näin: “Kehittämällä kehitystehtäviin – minulle kävi opinnäytetyöni kautta näin. Välttämättä polku ei ole suora, mutta uskon, että parhaansa antamalla ja erilaisiin kehittämisprojekteihin tai muihin vastaavanlaisiin mahdollisuuksiin ryhtyessä, on mahdollista myös tulevaisuudessa saavuttaa inspiroivia ja motivoivia työtehtäviä. YAMK-tutkinnostani valmistumisen jälkeen olen saanut itse ottaa vastaan uusia haasteita myös erilaisissa kehittämistehtävissä.” (5.)

Voisin lisätä näihin tämän artikkelikokoelman tarinoihin useita samanlaisia tarinoita omasta YAMK-ryhmästäni, omani mukaan lukien. Tunsin YAMK-tutkinnon jälkeen, että minulla oli enemmän konkreettista osaamista ja avaimia uusien ovien avaamiseen. Olin itse varmempi osaamisessani, ja myös työnantajani tunnisti tämän osaamisen kasvun: YAMK-opintojen jälkeen siirryin omalla työpaikallani haastavampiin tehtäviin, joissa edellytettiin syvempää kehittämis- ja asiantuntijaroolia.

Jukka Suuronen kuvaa artikkelissaan samoja tuntemuksia: “Opinnäytetyölläni oli merkitystä alamme kehittymisen kannalta, mutta myös minulle ammattilaisena. Oman urani näkökulmasta suurin merkitys opinnäytetyölläni ja YAMK-opinnoilla oli merkittävä oman asiantuntijuuteni lisääntyminen riskienhallinnan alueelta, joka ei ollut minulle aikaisemmin erityisen tuttu. Toimin asiantuntijatehtävissä ja työn luonteeseen kuuluu, että osaamista on säännöllisesti päivitettävä, jotta asiantuntijuus säilyy.” (6.)

Yksi syy opintojen jälkeiseen urakehitykseen voi toki olla yksinkertaisesti todistus pätevyydestä — joihinkin tehtäviin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Mutta jos ylempi tutkinto on avain urapolulle, miksi on tärkeää, että ylempiä tutkintoja Suomessa tarjoavat sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut? Yksi vastaus voi löytyä opinnäytetyöstä, joka on keskeinen osa opintoja. Jari Hoffren ja Katri Halonen (7) ovat kiinnostavasti vertailleet kulttuurialan koulutuksen näkökulmasta, miten yliopiston ja ammattikorkeakoulun maisteritason koulutusten opetussuunnitelmissa opinnäytetyöt kuvataan. He toteavat keskeisimmäksi opetussuunnitelmissa olevaksi painotuseroksi sen, että ammattikorkeakoulussa asiantuntijuus osoitetaan ennen kaikkea ammatillisen kehittämistyön avulla eli opinnäytetyön keskiössä on työelämätilaajan konkreettisten ongelmien ratkaiseminen, toiminnan muutoksiin pyrkiminen ja sen kannalta relevantin tiedon hankkiminen. Vastaavasti yliopistojen opetussuunnitelmissa opinnäytetöissä painottui enemmän uuden tiedon tuottaminen (7.)

Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyön luonne konkreettisena kehittämistehtävänä saattaakin olla virallisen pätevyyden lisäksi merkittävä tekijä opintojen jälkeisissä urapoluissa. Huomionarvoista on, että ainakin tämän artikkelikokoelman aineiston ja omien kokemusteni perusteella urakehitys YAMK-tutkinnon jälkeen sijoittuu usein — joskaan ei tietenkään aina — juuri omalle vanhalle työpaikalle. Konkreettisesti työnantajan arjen kehittämistarpeisiin liittyvä kehittämistyö sitouttaa sekä työntekijän että työnantajan entistä vahvemmin toisiinsa, sillä tuloksena on useimmiten onnistunut kehittämisprosessi omalle työpaikalle mutta myös kehittynyt ja osaavampi työntekijä. Jos työnantaja lähtee ilolla mukaan tähän opiskeluun liitettyyn kehittämiseen, se saa useimmiten palkinnoksi omaan työpaikkaansa sitoutuneen henkilön, jonka osaaminen on lisääntynyt roppakaupalla.

Minä muutun, kasvan ja kehityn

Opiskelu YAMK:ssa edellyttää muutaman vuoden työkokemusta alalta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että tutkinnossa opiskelevat ovat elämässään kiihkeimmissä ruuhkavuosissa. Monilla on lapsia, paineita uran edistämisestä, harrastuksia ja muita arjen kiireitä. Haaste opintojen sovittamisesta tähän karttaan ei ole helppo. Mutta siihen tarttuminen kannattaa. Näin on myös yksilöllisen kehittymisen tasolla, kuten Bhawna Acharya omassa artikkelissaan (8) kuvaa: “I also feel that I am better person due to this development task. Thesis and studying has therefore helped me in many ways!” (8.)

Ensimmäiseen ammattiin valmistuessaan ihminen on usein aika nuori. Kokemus työelämästä on verrattain pientä ja elämänkokemusta muutoinkin on vähemmän. YAMK-opiskelijana oma kyky asioiden syvempään ymmärtämiseen on iän ja kokemuksen myötä isompi. Vaikka YAMK-opintovuosi on todella kiireinen ja valmistumisen jälkeen olo saattaa tovin aikaa olla todella uupunut, hyppäämistä opintoihin ei kannata liikaa pelätä. Viimeistään vuoden tai parin päästä tajuaa, kuinka paljon se on ihmisenä muuttanut omaa ajattelua, rohkeutta työelämässä ja kykyä ylittää itsensä sekä asettaa rajoja. Jörn Donner totesi jo 1980-luvulla eräässä mainoksessa: ”Lukeminen kannattaa aina.” Kyllä, opiskelu kannattaa aina.

Tänä päivänä puhutaan paljon kyvystä johtaa itseään (ks. esim. 9). Oman työn sisältöjen, ajankäytön ja vapaa-ajan hallitseminen on edellytys kaikelle onnistuneelle tekemiselle. Sekä YAMK-opiskeluun liittyvät johtamisen asiasisällöt johtamisesta että jo YAMK-opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittaminen itsessään antavat valmiuksia itsensä johtamiseen. Näin itse huomasin, ja niin moni tämän artikkelikokoelman alumnikin kertoi kokeneensa.

YAMK-vuoden aikana ja sen jälkeen olen myös entistä vahvemmin tullut tietoiseksi siitä, miten ihminen kasvaa ja kehittyy koko elämänsä ajan. Aina voi löytää uusia asioita, aarteita ja elämäniloa niin työstä kuin vapaa-ajastakin. Myös tätä moni alumni kuvasi artikkelikokoelmassamme. Jaana Särmälä kiteyttää omassa artikkelissaan (10) osuvasti tämän muutoksen opiskelijatoverinsa sanoin:

“Sanat ovat muuttuneet todeksi, saaneet kasvot. Ryhmittyneet, jaksottuneet, luokittuneet. Muuttuneet osaksi minua. Muuttaneet minua. Niin kuin hyvien sanojen pitääkin. Muuttuminen jatkuu. Elämä jatkuu. Vanhoilla taustoilla, uusilla mausteilla.” (10.)

YAMK on ketterä ja nopea tapa kehittää yhteiskuntaa, työelämää, omaa työpaikkaa ja omaa osaamista. Ajassa pysyen, innostuen ja vaikuttuen. Omalla kohdallani opiskelu on ollut suorastaan elämää mullistava kokemus.

Lähteet:

1. Anttila, J. & Eranti, V. & Jousilahti, J. & Koponen, J. & Koskinen, M. & Leppänen, J. & Neuvonen, A. & Dufva M. & Halonen, M. & Myllyoja J. & Pulkka, V.-V. & Annala, M. & Hiilamo, H. & Honkatukia, J. & Järvensivu, A. & Kari, M. & Kuosmanen, J. & Malho, M. & Malkamäki M. 2018. Tulevaisuusselonteon taustaselvitys. Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2018.
2. Jämsen, P. 2016. Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla. Sitran verkkouutinen.
3. Lönnqvist, M. 2018. Tavoitteista tulokseksi – yhteiskehittelyllä uutta osaamista kuntoutumiseen. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.
4. Tuomela, H. 2018. Arviointiprosessi musiikkioppilaitoksessa. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.
5. Sjögren, H. 2018. Mentorointi on satsaus tulevaisuuteen. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.
6. Suuronen, J. 2018. Riskienhallinta tukee tuotteiden ja palveluiden laadun kehittämistä. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat.
7. Hoffrén, J. & Halonen, K. 2018. Ripaus akateemisuutta ja kauhakaupalla kehittämistä. Teoksessa Strandman, P. & Vartiainen, P. (toim.): Kulttuurituotannosta kirjoitettua 2018. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
8. Acharya, B. 2018. Managing Diversity within IT-Project Team. Teoksessa Kelo, M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.
9. Sydänmaanlakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Alma Talent.
10. Särmälä, J. 2018. Mentorointi maahanmuuttajan vanhemmuuden tukena. Teoksessa, Kelo M. & Ala-Nikkola, E. 2018. Metropolia Master´s – Keskusteluja työelämän kehittämisestä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat. Helsinki.