Tulevaisuuden kaupunkeja kehittämässä
Jaana Liiri
Muotoilun ylempi AMK-opiskelija ja kaupunkikehittäjä, MMM
Communication Manager / Augmented Urbans -hanke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
jaana.liiri [at] metropolia.fi (jaana[dot]liiri[at]metropolia[dot]fi)
LinkedIn
Aloitin päivätyöni ohella opinnot Metropoliassa muotoilun ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa syksyllä 2017. Sittemmin paljon on ehtinyt tapahtua. Kaksi iltaa viikossa kiinnostavia kohtaamisia, ajatuksia herättäviä puheenvuoroja, kyseenalaistamista, keskusteluja, moderneja työmetodeja, oman perspektiivin laajentamista, ryhmätehtäviin syventymistä ja luennolla opitun soveltamista käytäntöön heti seuraavana aamuna omalla työpaikalla. Kehnomminkin sitä voisi iltansa käyttää.
Urbaaneja haasteita ja uutta teknologiaa
Muotoilun YAMK-opinnoilla on ollut iso merkitys sille, missä olen nyt. Pian opintojeni aloittamisen jälkeen minulle tarjoutui kiinnostava työmahdollisuus Augmented Urbans -hankkeessa (1), jossa työskentelen meneillään olevien YAMK-opintojeni ohella tällä hetkellä viestinnän ja tuottamisen parissa.
Hanke on Metropolian muotoilun tutkinto-ohjelman, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan sekä kahdeksan muun kumppanin yhteinen EU-projekti, jossa pyritään osallistavaan ja kestävään kaupunkisuunnitteluun Itämeren alueella. Mukana on viisi pilottikaupunkia neljästä eri maasta. Itse työskentelen sekä Metropoliassa että Helsingin kaupungilla.
Augmented Urbans -hankkeen tiimoilta muotoilijat, kaupunkisuunnittelijat, yhteiskuntatieteilijät, uuden teknologian asiantuntijat ja kaupunkilaiset yhdistävät voimansa kehittääkseen fiksuja, joustavia ja toimivia tulevaisuuden kaupunkeja. Hankkeessa pohditaan muun muassa sitä, miten kaupunkilaiset ja yritykset, järjestöt ja muut tahot voivat osallistua lähiympäristönsä kehityssuuntiin. Edistääkö tekotodellisuuden (extended reality, XR) hyödyntäminen ja näyttävä visualisointi osallistumista? Voiko XR-teknologia olla kaupunkisuunnittelijoiden tulevaisuuden työkalu? Miten ilmastonmuutokseen voidaan varautua kaupungeissa?
Vielä tekeillä olevassa YAMK-opinnäytetyössäni perehdyn siihen, millä tavoin vuorovaikutteista ja ihmiskeskeistä kaupunkisuunnittelua toteutetaan ja kehitetään Helsingissä. Opinnäytetyöni teen Helsingin kaupungille, ja se linkittyy Augmented Urbans -hankkeeseen. Kaupungilla työskennellessäni saan opinnäytetyötäni varten kätevästi hyödyllistä ja ajantasaista tietoa kaupungin arkkitehdeiltä, vuorovaikutussuunnittelijoilta ja muilta kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleviltä.
Opinnäytetyöni osalta kiinnostavaa on se, miten ihmiset todellisuudessa liikkuvat kaupungissa, miten kaupunkitilaa tuotetaan ja käytetään, minkälaista ruohonjuuritason toimintaa ilmenee ja millaisin keinoin ihmiset vaikuttavat itse omaan elinympäristöönsä. Näyttää siltä, että tulevaisuuden kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmässä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Uudenlaiset, monesti ruohonjuuritasolta ja kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta lähtevät vaikuttamisen tavat nousevat vahvasti esiin ja ohjaavat kehityksen suuntia.
Yhtenä vuorovaikutushaasteena on saada mahdollisimman monenlaisia ryhmiä ja ihmisiä kiinnostumaan oman lähiympäristönsä kehittämisestä sekä parantaa vuorovaikutuksen laatua ja syvyyttä. Palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien tulee olla saavutettavia ja innostavia moninaiselle kaupunkilaisväestölle.
Opinnäytetyöni kautta pyrin tutkimaan ja löytämään hyviä tulevaisuuden ratkaisumalleja ja käytäntöjä. Samoihin kaupunkimuotoilun teemoihin ovat aiemmin perehtyneet mm. professori Kim Dovey Melbournen yliopistosta (2) sekä Andrea Botero Aalto-yliopiston väitöskirjassaan (3).
Miksi opiskella YAMK-tutkinto?
Muotoilun opiskelussa minua kiehtoo etenkin totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen ja vahvasti tulevaisuuteen tähtäävä ote. On ollut ilo opiskella niin monialaisen, monitieteisen ja innostavan ryhmän osana. Opiskellessa on huomannut, että muotoilun YAMK -koulutuksen oppeja voi soveltaa todella moneen alaan ja tarpeeseen.
Uskon, että muotoiluosaamisella on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Kasvava jäteongelma, ilmastonmuutos, työelämän uudet suunnat ja kaupungistuminen ovat kaikki akuutteja globaaleja haasteita, joiden ratkaisemisessa muotoiluosaamisella voi olla suurikin merkitys. Kiertotalouden ja muotoilun suhde on hyvä esimerkki tästä. Metropoliassa aihealueeseen perehdytään mm. Muotoilua kiertotalouteen -opintokokonaisuudessa (4). Samoja aiheita on ansiokkaasti tutkinut Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto Salonen, joka kirjoittaa näkemyksistään muun muassa blogissaan (5).
Oma kiinnostukseni kohdistuu etenkin kaupunkeihin ja urbaanin, kestävän elämäntavan kehittämiseen. Tähänastisella opiskelu- ja työurallani olen päässyt lähestymään kaupunkikehittämistä useista näkökulmista: tutuksi ovat tulleet niin kaupallinen kehittäminen, kaupunkiaktivismi, tilakonseptointi kuin julkisen tilan taidekin. Nykyisessä työssäni Augmented Urbans -hankkeessa kaupunkia lähestytään modernin teknologian keinoin. Muotoiluajatteluun ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun perehtyminen Metropoliassa on lisännyt tähän kaikkeen uuden ja inspiroivan näkökulman.
YAMK-opinnot ja opinnäytetyön tekeminen edistävät kykyäni soveltaa muotoilun menetelmiä käytännön tasolla ja lisäävät luontevalla tavalla ymmärrystäni muotoiluajattelusta. On kiehtovaa olla mukana näin ainutlaatuisessa kaupunkikehityshankkeessa ja syventää samalla opintojen kautta omaa asiantuntemusta tällä monipuolisella alalla.
Lähteet:
- Augmented Urbans -projekti n.d.
- Dovey, K. 2010. Becoming Places: Urbanism / Architecture / Identity / Power. London: Routledge.
- Botero, A. 2013. Expanding Design Space(s) – Design in communal endeavours. Helsinki: Aalto-yliopisto.
- Sitra n.d. Muotoilua kiertotalouteen -opintokokonaisuus.
- Salonen, A. n.d. Arto Salosen verkkosivusto.
Muotoilun menetelmien soveltamista organisaatioiden kehittämisprosesseihin
Merja Kosonen
KL, muotoilija
Muotoilun tiimi- ja tutkintovastaava
Metropolia Ammattikorkeakoulu
merja.kosonen [at] metropolia.fi (merja[dot]kosonen[at]metropolia[dot]fi)
Merita Soini
TaM, sisustusarkkitehti
Muotoilun lehtori
Metropolia Ammattikorkeakoulu
merita.soini [at] metropolia.fi (merita[dot]soini[at]metropolia[dot]fi)
Muotoilun ylemmän AMK-tutkinnon ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti syksyllä 2017, joten tätä kirjoittaessa on valmistunut vasta yksi muotoilun ylempi AMK -opinnäytetyö. Useita ajankohtaisia yritysten toimintakulttuuria uudistavia ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäviä töitä on valmistumassa puolen vuoden kuluessa. On ilahduttavaa kuulla, miten esimerkiksi Jaana Liiri kertoo artikkelissaan opintojen innostavuudesta sekä oman kehittämistyönsä eli opinnäytetyönsä merkityksestä niin itselleen kuin alan kehittämiseenkin. Tässä kirjoituksessa tarkastelemmekin yhteiskunnallisiin tarpeisiin peilaten sitä, minkälaisia sisältöjä muotoilun ylemmissä AMK -opinnoissa käsitellään sekä sitä, millaisiin kehittämishaasteisiin opiskelijat ovat opinnäytetöissään tarttuneet.
Palvelumuotoilua ja muotoiluajattelua
Opintojen aikana syvennetään ymmärrystä käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun käsitteistä, prosesseista ja palveluiden tuotteistamisesta sekä muotoiluajattelusta. Nykymuotoilua eivät hyödynnä ainoastaan tuotekehitys tai markkinointi, vaan muotoilua tilaavat yhä useammin organisaatioiden eri toimijat myynnissä, markkinoinnissa, henkilöstöhallinnassa, viestinnässä ja johdossa. Julkishallinnossa muotoilijoita on palkattu sisäisiin tiimeihin suunnittelemaan esimerkiksi KELAn ja maahanmuuttoviraston palveluita sekä ohjaamaan valtionhallinnon digitalisaatiota. (1, s. 57.) Nykyään noin 80 prosenttia OP-ryhmän tuote- ja palvelukehitysprojekteistamme hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä aina ensimmäisestä innovaatiopalaverista lanseeraukseen ja sen jälkeiseen aikaan saakka. (2, s. 111.)
Monessa ylemmän tutkinnon tulevassa opinnäytetyössä kehitetäänkin palvelumuotoilun keinoin organisaatioiden toimintaa. Esimerkiksi syyskuussa 2018 valmistuneessa muotoilun YAMK-tutkinnon ensimmäisessä opinnäytetyössä (3) kehitettiin itseohjautuvan yrityksen rekrytointiprosessia. Asiakasymmärrystä syvennettiin keräämällä tietoa työnhakijoiden ja työntekijöiden kokemista rekrytointihaasteista. Tutkimuksen perusteella kehitetty prosessi osallisti työntekijöitä. Muotoiluajattelulla oli prosessin kehittämiseen positiivinen vaikutus. Tutkimuksessa kehitetty rekrytointiprosessi ja tapa kehittää prosesseja muotoilun keinoin on otettu käyttöön yrityksessä.
Muotoiluajattelu on transformatiivista eli osallistaa henkilöstöä muutosprosessiin (1, s. 58). Opiskelijoiden opinnäytetöissä selvitetään, kuinka muotoiluajattelu saadaan osaksi organisaation toimintamalleja, mikä hyöty muotoiluajattelusta on ja mikä hyöty palvelumuotoilulla saavutetaan. Lisäksi selvitetään esimerkiksi, voiko palvelumuotoilun keinoin tehdä opasvarausprosessista käyttäjälähtöisemmän.
Muotoilujohtamista
Opintoihin sisältyy myös perehtymistä muotoilujohtamiseen. Opiskelijat haastetaan oppimaan, miten muotoilu toimii yrityksen kilpailutekijänä ja strategisten päätösten tukena. Alahuhdan (4) mukaan monella yrityksellä on hyvä strategia. Paljon vaativampaa on saada se elämään, muuttaa strategiaa teoiksi ja asiakaskokemukseksi. (4, s. 51.)
Muotoilujohtaminen käsittää muutakin kuin prosessin; se on ajattelutapa tai ”mindset”, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti työskentelyyn. (5, s. 6.)
Opinnäytetöitä tehdään myös tämän aiheen tiimoilta. Töissä selvitetään, miten muotoilujohtaminen toteutuu. kuinka tuotemallistoa johdetaan ja mitä strategista hyötyä organisaatio saa systemaattisesta muotoilujohtamisesta. Lisäksi tutkitaan, miten muotoilun menetelmin voisi asiakas- ja datalähtöisesti löytää uusia toimintamalleja, jotka vastaisivat paremmin muuttuviin asiakastarpeisiin.
Muotoilun ja tekoälyn yhteistyötä
Merilehdon (6) mukaan tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävän yrityksen johtamisessa korostuu avoimuus. Kun tavoite on, että data on kaikille avointa, ei asemasta johtuvia esteitä datan hyödyntämiseen voi enää olla. Tämä johtaa väkisin hierarkian vähenemiseen ja samalla nostaa esiin ihmisten luovuuden. Tekoälyllä on voima muuttaa yrityksiä ja yhteiskuntia. On kuitenkin epävarmaa, mihin suuntaan teknologiat kehittyvät. (6, s. 188.)
Aikaisemmin muotoilun kohteena oli käyttäjän ja palvelun välinen suhde, kun taas nyt lähtökohtana on ihmisen ja keinoälyn suhde, missä molemmat opettavat palvelun avulla toinen toistaan. Digitaalinen tuote- ja palvelumuotoilu saa nopeasti uusia muotoja, kun yhä useampi arkisista tuotteista ja palveluista toteutetaan keinoälyn avulla. (7, s. 31.)
Ulla Kruhse-Lehtonen toteaa (8), että tekoälyrekrytointi yleistyy Suomessa kahden vuoden sisällä. Työnantaja pystyy seulomaan sopivat työnhakijat nopeammin, ja kustannukset pienenevät. Tekoäly huomaa motivaatiotekijät epäsuorasti, kuten sen, millaista työtä työntekijä hakee ja miten hän osallistuu alansa eteenpäin viemiseen. (8.)
Opiskelijoiden opinnäytetöissä pohditaan tekoälyn hyödyntämistä erilaisissa tuote- ja palvelumuotoiluprosesseissa. Tästä esimerkkinä on selvitys siitä, onko parempi, että tietokone seuloo työnhakijat rekrytointiprosessin aikana.
Kaupunkimuotoilua
Alahuhdan mukaan jo pitkään voimistunut megatrendi on kaupungistuminen. (3, s. 53.) Muotoilun YAMK-tutkinto on ajan hengessä, ja keskeinen teema opinnoissa ovatkin kaupunkimuotoilu ja kaupunkien kehittäminen. Kaupunkimuotoilulla parannetaan kaupunkilaisten elinympäristöä esteettisesti ja toiminnallisesti.
Merkityksellisten ja toimivien ratkaisujen kehittäminen kompleksisten systeemien maailmassa vaatii uudenlaisia tapoja ja työkaluja. Muutos ei tapahdu vain muotoilemalla yksittäisiä palveluita tai suunnittelemalla rakennuksia, vaan kehittämällä kaikkia käyttäjiä palvelevia kokonaisuuksia. (9, s. 97.) Esimerkiksi Jaana Liirin opinnäytetyössä perehdytään siihen, millä tavoin vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua toteutetaan ja kehitetään Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tekeminen edistää opiskelijan kykyä soveltaa palvelumuotoilun menetelmiä käytännön tasolla ja lisää luontevalla tavalla ymmärrystä aihepiiristä.
Lopuksi
“Muotoilu tänään on palveluiden ja asiakaskokemuksen suunnittelua, brändin hallintaa, liiketoiminnan ja strategian kehittämistä.” (10, s. 7.)
Jo nyt on nähtävissä, että muotoilun ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla on tärkeä merkitys tulevaisuuteen: se tuottaa asiantuntijoita, jotka vastaavat laaja-alaisen muotoilun ajattelun keinoin yritysten ja yhteiskunnan kysyntään erilaisissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä toimien. On mielenkiintoista seurata, millaisiin urapolkuihin ylempi koulutus siinä nyt ja tulevaisuudessa opiskelevia johdattaa.
Lähteet:
- Kronqvist, J. 2018. Muotoilu keskittyy olennaiseen. Teoksessa Tikka, V. & Gävert, N. (toim.): Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle. Helsinki: Siltala.
- Karhinen, R. 2018. Vuorovaikutus on keino rakentaa luottamusta tulevaan. Teoksessa Tikka, V. & Gävert, N. (toim.): Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle. Helsinki: Siltala.
- Sivunen, M. 2018. Rekrytointiprosessin kehittäminen. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muotoilun tutkinto-ohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
- Alahuhta, M. 2015. Johtajuus. Kirkas suunta ja ihmisten voima. Jyväskylä: Docendo.
- Gallagher, A. & Thordarson, K. 2018. Design Thinking for School Leaders. Five Roles and Mindsets That Ignite Positive Change. Alexandria: ASCD.
- Merilehto, A. 2018. Tekoäly. Matkaopas johtajalle. Helsinki: Alma Talent.
- Tikka, V. & Gävert, N. 2018. Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle. Helsinki: Siltala.
- Kruhse-Lehtonen, U. 2018. Tekoäly muuttaa rekrytoinnin: työnhakijan kannattaa satsata verkkoprofiileihin. Kauppalehti Pääoma B 22.
- Gävert, N. 2018. Suunnittelijaverkosto kiihdyttää arkkitehtuuria yhteistyöllä ja osallistamisella. Teoksessa Tikka, V. & Gävert, N. (toim.): Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle. Helsinki: Siltala.
- Kolinen, P. 2018. Esipuhe. Teoksessa Tikka, V. & Gävert, N. (toim.): Designin uusi aalto. Merkitystä ja menestystä tälle vuosisadalle. Helsinki: Siltala.
Muotoilun ylempi AMK-tutkinto
Muotoilun ylempi AMK-tutkinto syventää käyttäjälähtöisen tuote- ja palvelumuotoilun osaamista. Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa muotoilun menetelmiä organisaatioiden kehittämisprosesseihin ja strategiseen suunnitteluun. Hän osaa kohdentaa muotoilun erityisosaamista laajempiin kohteisiin, kuten palvelumuotoilu, kaupunkimuotoilu ja julkisen sektorin kehittäminen. Työnantajalle tehtävässä opinnäytetyössä opiskelija kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä.
Metropolia Master´s - Keskusteluja työelämän kehittämisestä
© Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018
Metropolia Master´s - Discussions on the Development of Work Life
© Metropolia University of Applied Sciences 2018
Julkaisija (Publisher): Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki
Toimittanut (Ed.): Marjatta Kelo & Elina Ala-Nikkola
ISBN 978-952-328-130-1
Julkaisu saatavilla pdf-muotoisena täällä
