Ihmislähtöistä tulevaisuuden vanhustyötä kehittämässä

Tuula Mikkola
VTT
Yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
tuula.mikkola [at] metropolia.fi (tuula[dot]mikkola[at]metropolia[dot]fi)

Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon ensimmäinen monialainen opiskelijaryhmä aloitti syksyllä 2018. Tässä artikkelissa tarkastelen tutkinnossa syntyvää vanhustyön kehittämistä opiskelijoiden opinnäytetöihin liittyvistä erilaisista temaattisista näkökulmista. Mihin ongelmiin opiskelijat ovat tarttuneet opinnäytetöissään? Miten opinnäytetöihin sisältyvällä kehittämistoiminnalla vastataan vanhustyön tulevaisuuden uudistamiseen liittyviin tarpeisiin ja kysymyksiin?

Tavoitteena gerontologinen osaaminen ja hyvä ikääntyminen

Hyvän ikääntymisen ja ikäihmisen elämänlaadun mahdollistuminen edellyttää vahvaa gerontologista osaamista, joka rakentuu monitieteisen gerontologisen tiedon ja tutkimuksen soveltamisesta asiakkuuksien ja palvelujen järjestämisessä, kehittämisessä ja johtamisessa (1, 2).

Opintojen aikana opiskelijat kartuttavat osaamistaan ja toteuttavat tutkimuksellisen kehittämistyön. Näiden tavoitteena on hyvä ikääntyminen ja elämänlaatu jokaiselle ikäihmiselle, palvelujen käyttäjälle ja asiakkaalle. Opiskelijoiden opinnäytetyöt jakautuvat kolmeen eri kategoriaan: osaamisen, johtamisen ja palvelujen kehittämiseen. Myöhemmin artikkelissa kuvaan kutakin kategoriaa syvemmin. Kaikissa kategorioissa on johtotähtenä gerontologisen tiedon ja osaamisen soveltaminen ihmis- ja asiakaslähtöisessä vanhustyössä (vrt. 2, 3, 4).

Moninaisen ikääntymisen tunnistava osaaminen ja asiakasymmärrys

Gerontologien osaaminen edellyttää ymmärrystä ikääntymisestä ja sen merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnassa. Ikääntymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, ja siihen liittyy monenlaisia muutoksia yksilön elämäntilanteessa. Iäkkäiden tai ikäihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa. Tämä haastaa kaikki tahot yhdessä kehittämään ikäystävällistä yhteiskuntaa, jossa on ikäihmisten tarpeisiin vastaavia palveluita.

Ikääntyminen on yksilöllinen ja monimuotoinen prosessi. Meistä jokainen ikääntyy ja kokee ikääntymisen omalla tavallaan riippuen kunkin elämänkulusta, elämäntavasta, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta. Ikääntyminen merkitsee myös toimintakyvyn muutoksia sekä siihen mahdollisesti liittyvää avun, tuen ja palvelujen tarvetta. Ikääntymistä ei pidä kuitenkaan tarkastella erillisenä osana yksilön elämää ja elämänkulkua, vaan osana sen kokonaisuutta: luonnollisena elämänvaiheena, jossa kiteytyy yhteen koko ihmisen elämä, hänen kokemuksensa ja toimijuutensa. (5, 6.)

Opiskelijoiden opinnäytetöissä tarkastellaan ikääntymistä ja ikäihmisten palvelujen asiakastyössä tarvittavaa osaamista ja toimintakäytänteitä. Kehittämisen tavoitteissa korostuvat mm. ikääntymisen moninaisuuden ymmärtäminen, ikäihmisen ja työntekijän kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen, muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja sosiokulttuurisen vanhuuskäsityksen merkityksen ymmärtäminen.

Gerontologinen johtaminen ikäihmisten palveluissa

Gerontologiseen ymmärrykseen perustuvaa johtamista tarvitaan vanhuspalvelujen laadun parantamiseksi, jotta kaikille ikääntyville ihmisille voidaan turvata hyvä vanhuus ja tarpeita vastaavat palvelut (1). Gerontologisen johtamis- ja kehittämisosaamisen tarve on tunnustettu myös työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (7) ja vanhuspalvelulaissa korostetaan gerontologisen osaamisen tarvetta kaikissa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa ja ammateissa.

Johtamisella on suuri vaikutus hoito- ja palveluyhteisön henkilöstön työhyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin. Johtamiskäytännöillä ja henkilöstön osaamista arvostavalla toiminnalla on yhteys henkilöstön käyttäytymiseen ja siten palvelujen laatuun. (2, s. 80.) Opiskelijoiden opinnäytetöissä johtamiskäytäntöjen kehittämistä lähestytään mm. vahvistamalla henkilöstön moniammatillista yhteistyötä sekä rakentamalla itseohjautuvaa johtamista ja tiimityön työtapoja.

Hyvän ikääntymisen mahdollistaminen palvelujen kehittämisellä

Ikäihmisten palvelujen järjestämistä tulee arvioida niiden tulevaisuuden muutostarpeiden sekä ikäihmisten elämänlaadun ja toimijuuden vahvistumisen näkökulmasta. Palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä korostuvat asiakaslähtöisyys ja moniasiantuntijuuden hyödyntäminen. Opinnäytetöissä kehitetään ja mallinnetaan vanhustyön uusia käytänteitä tai toimintatapoja ja palveluita. Tavoitteena on juurruttaa hyviä käytänteitä ja levittää niitä vanhustyön palveluihin.

Palvelujen ja hyvien käytänteiden mallintamisessa korostuvat erilaiset ikääntymisen toimintaympäristöt ja niiden merkitys hyvän ikääntymisen, ikäihmisten elämänlaadun, toimijuuden ja osallisuuden mahdollistajana. Ikäihminen nähdään aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana omassa ympäristössään. Palvelujen hyvien käytänteiden ja hyvän ikääntymisen yhteys kulminoituu ikäihmisen omaan kokemukseen omasta elämästään. Mitä ikäihminen kokee tarvitsevansa oman näköisen ja tuntuisen elämän mahdollistumiseen? Mitä ikääntyvä ihminen haluaa vielä tehdä ja mihin hän kykenee? Miten se mahdollistetaan esim. muiden ihmisten tarjoaman avun, tuen ja erilaisten palvelujen keinoin? (5, 6.)

Lopuksi

Tulevaisuuden palvelujen ja johtamisen kehittämisessä on oleellista ymmärtää, että hyvä ikääntyminen ei mahdollistu ilman ikäihmisten osallistumista heidän oman elämänsä ja palveluidensa kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskelijoiden opinnäytetöissä hyödynnetään monenlaisia ikäihmisen osallisuutta edistäviä menetelmiä, esim. yhteiskehittämistä ja verkostoitumista, jotta kaikkien toimijoiden – ikäihmisten ja heidän omaistensa, työntekijöiden ja vanhustyön eri toimijoiden – osaaminen ja asiantuntijuus saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön.

Vanhustyön YAMK-tutkinnolla ja sen tuottamalla osaamisella on tärkeä tehtävä ikäihmisten yhteiskunnallisen aseman ja heidän tulevaisuuden palvelujen kehittämisessä, järjestämissä ja johtamisessa. Väestön ikääntyminen on yksi yhteiskunnan tulevaisuuden megatrendeistä, ja siihen liittyvistä haasteista puhutaan paljon. Tulevaisuuden palvelujen kehittäminen edellyttää vahvaa osaamista ja ymmärrystä ikääntymisestä ja sen vaikutuksista niin yksilön hyvän elämän kuin yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta.

Lähteet:

1. Räsänen, R. 2011. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Rovaniemi: Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
2. Räsänen, R. & Leppälehto, S. 2016. Ei mitä tahansa johtamista vaan gerontologista johtamista sen olla pitää. Gerontologia 2/2016. 78–82.
3. Semi, T. 2015. Mieleen tatuoitu minuus, ihmislähtöinen elämäntapa muistityössä. GeroArt muistityön käsikirja 1. Espoo: T&J Semi Oy / GeroArtist.
4. Virtanen, P. & Suoheimo, M. & Lamminmäki, S. & Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki.
5. Saarenheimo, M. 2017. Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Teoksessa Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja (toim.): Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. Eloisa Ikä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. 8–26.
6. Enroth, L. & Halonen, P. 2018. Pitkäikäisyys – Tavoite vai taakka. Alusta. Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen tiedekunnan verkkolehti. 27.3.2018.
7. STM 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi 2017–2019. Julkaisuja 2017: 6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Vanhustyön ylempi AMK-tutkinto

Vanhustyön ylempi AMK-ohjelman tavoitteena on vahvistaa gerontologista osaamista tulevaisuuden vanhustyön palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä johtamisessa. Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa tavoitellaan ikäihmisten moninaisuuteen perustuvaa asiakasymmärrystä sekä palvelu- ja johtamisosaamista. Tavoitteena on uudistaa vanhustyötä kohti ikäihmisten toimijuutta ja voimavaroja vahvistavaa, osallistavaa ja ihmislähtöistä toimintakulttuuria, palveluja ja työkäytäntöjä.

Lue lisää vanhustyön ylemmästä AMK-tutkinnosta