Hyvinvoiva yrittäjänainen
Outi Pyrhönen, Heini Maisala-McDonnell, Kaarina Pirilä ja Elina Förster
Outi Pyrhönen, Heini Maisala-McDonnell, Kaarina Pirilä ja Elina Förster
Yrittäjänaiselle hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan yrityksen menestykseen ja jatkuvuuteen. Yrittäjän on tärkeää vahvistaa omaa ammatti- ja yrittäjyysosaamistaan. Sen lisäksi tulee kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: yksilöllisiin hyvinvointitekijöihin ja yrittäjän työkykyyn liittyviin erityiskysymyksiin.
Naisyrittäjyys on usein yksinyrittäjyyttä, jolloin yrittäjän hyvinvointi ja työkyky ovat yrityksen toiminnan perusta. Verkostojen luominen ja vertaistuen hakeminen oman yrityksen ulkopuolelta on yksinyrittäjälle välttämätöntä.
Naisyrittäjien tukemiseksi Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeessa kehitettiin pienryhmätoimintaa, jonka tavoitteena oli vahvistaa osallistujien yksilöllisiä ja ammatillisia voimavaroja teemoitettujen tapaamisten ja vertaistuen avulla. Teemat valittiin osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Hyvinvoiva yrittäjänainen – Wellbeing Group for Female Entrepreneurs -ryhmätoiminnassa haluttiin mahdollistaa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten yrittäjänaisten kohtaamisia, joten suomen ja englannin kieliä käytettiin tarpeenmukaisesti, ja osallistujia rohkaistiin käyttämään molempia kieliä.
Hyvinvoiva yrittäjänainen -julkaisu on suunnattu yrittäjyydestä kiinnostuneille ja hyvinvointitoimintaa suunnitteleville henkilöille. Siinä käsitellään neljää yrittäjänaisten hyvinvointiin liittyvää teemaa: yrittäjänaisen hyvinvointia, liiketoiminnan hyvinvointia, kollegiaalisen tuen merkitystä sekä hyvinvointiryhmän ohjaamista. Pääset tutustumaan teemoihin sekä blogikirjoitusten että podcastien kautta.
Osiossa tarkastellaan yrittäjänaisen hyvinvointia sekä yrittäjänaisten käsityksiä hyvinvoinnista ja menestyksestä.
Osiossa tarkastellaan yrittäjän osaamiseen sekä yrityksen kasvuun liittyvä tekijöitä.
Osiossa yrittäjät jakavat kokemuksiaan kollegiaalisen tuen merkityksestä omalle hyvinvoinnilleen.
Osiossa perehdytään hyinvoinviryhmän ohjaamiseen.
Yrittäjänaisista reilut 70 % toimii joko hyvin pienissä mikroyrityksissä tai yksinyrittäjinä. Erityisesti yksinyrittäjillä yrityksen toiminnan jatkuvuus ja toimeentulo ovat riippuvaisia yrittäjän henkilökohtaisesta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat varsin nopeasti yrityksen toimintaan. Tästä syystä on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevästi yrittäjän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen (Tikissä-blogi) Blogikirjoituksessa tarkastellaan ryhmätoimintaa mahdollisuutena vahvistaa yrittäjän ja yrityksen hyvinvointia. Henkilökohtainen hyvinvointi on työkyvyn perusta ja vaikuttaa suoraan yrittäjyyteen. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan kuitenkin hyvinvointitaitoja, kuten palautumis- ja stressinsietokykyä sekä joustavuutta. Hyvinvointitaidot on nostettu yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista, joita myös yrittäjä tarvitsee nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Kirjoittaja Outi Pyrhönen
Hyvinvointia vahvistavina tekijöinä yrittäjänaiset tuovat esiin toisten yrittäjien ja vertaisverkkojen tuen sekä sen että tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään ja omine tarpeineen. Yrittäjyys myös nähdään valintana hyvinvoinnin puolesta, sillä parhaimmillaan se mahdollistaa omia arvoja vastaavan elämän, itselle tärkeiden asioiden tekemisen ja hyvän tuottamisen toisille. Se tuo elämään motivaatiota ja sisältöä. Aika ajoin on kuitenkin hyvä kirkastaa omia yrittäjyydelle asettamiaan tavoitteita, jotta ulkoapäin tulevien paineiden ja vaatimusten alla toteuttaa edelleen omaa visiotaan yrittäjyydestä.
Voiko yrittäjä olla vapaalla? (MetroPodia) Podcastissa keskustellaan yrittäjänaisen hyvinvoinnin monista ulottuvuuksista, vertaistuen merkityksestä ja osaamisen kehittämisestä, mutta myös yksinyrittäjyyteen liittyvistä haasteista sekä hyvistä käytänteistä, jotka vahvistavat kykyä vastata arjen vaatimuksiin. Osallistujat haastavat myös mielikuvaa yrittäjästä, joka on aina töissä, itseään säästämättä.
Keskustelemassa yrittäjät Hanna Lindy ja Taina Koskimäki, sekä yrittäjät ja hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Minä yrittäjänä (MetroPodia) Podcastissa keskustellaan yrittäjänä toimimisesta, yrittäjän identiteetistä ja siihen kasvamisesta. Keskustelijat tunnistavat, mitä yrittäjäidentiteetti omassa elämässä tarkoittaa, mitä se ei ole ja mikä merkitys sillä on omalle hyvinvoinnille. Yrittäjänaiset myös pohtivat mikä itsetuntemuksen, arvojen ja omannäköisen yrittäjyyden merkitystä yrittäjänä toimimiselle.
Keskustelemassa yrittäjä Elvira Vainio sekä yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Menestyksen mittareita (MetroPodia) Podcastissa pohditaan erilaisia käsityksiä menestyksestä. Mitä on menestys? Miltä menestys näyttää? Mitkä ovat menestyksen mittareita: kasvu, taloudellinen menestys, hyvinvointi, muutoksen aikaansaaminen tai omien arvojen mukainen yrittäjyys?
Keskustelemassa yrittäjä Elvira Vainio sekä yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Yrittäjän osaaminen on tärkeä voimavara ja perusta yrityksen menestymiselle. Vahva osaaminen tuo kilpailuetua ja auttaa menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä. Yksinyrittäjän onkin oltava oppimiskykyinen muuntautuja, sillä alakohtaisen osaamisen, tietojen ja taitojen ohella yrittäjä tarvitsee myös monenlaista muuta osaamista.
Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä (Tikissä-blogi) Blogikirjoituksessa pohditaan koronapandemian, digitalisoitumisen, pienyrittäjän tilanteen, sukupuolen ja digikouluttautumisen yhteyksiä. Koronapandemian aiheuttama digiloikka voimisti digitalisaatiota ja samalla digitaalisen osaamisen merkitys kasvoi. Yritysten digitalisoitumisella on myös vaikutuksensa yrityksen menestykselle. Yksinyrittäjien kohdalla digitalisaatioon panostaminen tarkoittaa usein oman osaamisen vahvistamista, sillä muuta henkilöstöä eikä välttämättä osaavaa digikumppaniakaan ole.
Sukupuolten välillä on tutkimusten mukaan myös eroja niin digiosaamisessa kuin yrityksen perustamisessa ja johtamisessa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaankin edistää esimerkiksi parantamalla naisten digitaitoja.
Kirjoittajat: Kaarina Pirilä ja Jenni Koponen
Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa (Tikissä-blogi) Blogikirjoituksessa käsitellään yksinyrittäjänaisten digiosaamiseen ja kehittämistarpeisiin liittyviä näkökulmia. Ajantasaisen osaamisen hankkiminen ja hyödyntäminen sekä uudistuminen ovat yritystoiminnassa yhä tärkeämpiä. Yksinyrittäjillä osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen voi olla jopa tärkeämpää kuin muilla yrittäjillä; oman osaamisen arviointi auttaa kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Erityisesti naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen on syytä jatkuvasti panostaa, sillä samalla tuetaan kilpailukykyä ja vähennetään eriarvoisuutta. Kokonaisvaltainen digikyvykkyys auttaa myös ennakoimaan ja mukautumaan muutokseen ja tukee liiketoiminnan kehittämistä ja kasvattamista.
Kirjoittaja: Kaarina Pirilä
Oona 2.0 -hankkeessa mukana olleet yrittäjänaiset vastasivat kyselytutkimukseen, jolla kartoitettiin yrittäjien arvioita oman sekä yrityksen osaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista mutta myös yrityksen kasvuhalukkuudesta, kasvun keinoista sekä keskeisimmistä kasvun esteistä. Tavoittelivatko yrittäjät kasvua? Entä mielsivätkö he kasvun liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvuna, verkostojen vahvistumisena, oman osaamisen jalostamisena vai kenties uusina tuotteina ja asiakkaina?
Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet – pitääkö aina kasvaa? (Tikissä-blogi) Blogikirjoituksessa pureudutaan yrityksen kasvuun ja pohditaan, onko kasvu menestyvän yrityksen mittari, hakevatko yrittäjät aina kasvua ja mitä kasvulla oikeastaan tarkoitetaan. Kirjoitus pohjaa vuosien 2020–2023 välillä Oona 2.0 -hankkeeseen osallistuneille naisyrittäjille toteutettuun kyselytutkimukseen. Tuloksista käy ilmi yrittäjien käsityksiä yrityksensä kasvuhalukkuudesta ja kasvun keinoista sekä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä.
Kirjoittaja: Kaarina Pirilä
Kasvava yritys, hyvinvoiva yrittäjä – onko pakko aina kasvaa? (MetroPodia) Podcastissa pienyrittäjänaiset keskustelevat yrityksen kasvusta sekä oman hyvinvoinnin ja osaamisen merkityksestä yrityksen toiminnassa. Yrittäjät myös pohtivat yrityksen kasvun keinoja ja esteitä sekä sitä kasvaako yrittäjän hyvinvointi samanaikaisesti yrityksen kasvun kanssa.
Keskustelemassa yrittäjät Elina Airaksinen, Tara Roisko ja Elvira Vainio sekä yrittäjätaustainen hankeasiantuntija, yliopettaja Kaarina Pirilä.
Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua (Tikissä-blogi) Blogikirjoitus kokoaa vuosina 2020–2023 Oona 2.0 -hankkeen digikoulutukseen osallistuneiden yrittäjänaisten käsityksiä oman osaamisen muutoksesta ennen ja jälkeen koulutuksen. Yrittäjät arvoivat myös yrityksensä jäljelle jäänyttä kehittämistarvetta, koulutuksesta saamaansa hyötyä sekä koulutuksen jälkeen tekemiään digitaalisia tekoja. Vastaukset pohjaavat osallistujille tehtyyn kyselytutkimukseen.
Kirjoittaja: Kaarina Pirilä
Yrittäjyysaste ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa on samalla tasolla syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Ulkomaalaistaustaisten naisyrittäjien osuus on myös tasaisesti kasvanut. Naisyrittäjien miesyrittäjiä pienemmät verkostot sekä toisaalta kieleen liittyvät vaikeudet asettavat heille kuitenkin haasteita. Tarvitaankin kielelliset haasteet huomioivia verkostoitumismahdollisuuksia sekä tapaamisia, jotka tukevat yrittäjän henkilökohtaista sekä yrittäjähyvinvointia.
Female entrepreneurs without borders (Tikissä-blogi, englanniksi) Blogikirjoituksessa esitellään ulkomaalaistaustaisten naisten yrittäjyyttä Suomessa ja keinoja rakentaa yhteyksiä eri taustoista tulevien yrittäjänaisten välillä. On tärkeää tarjota naisyrittäjille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja suhteiden luomiseen. Yrittäjän henkilökohtaista hyvinvointia tulisi myös tukea, sillä se vaikuttaa suoraan yrityksen menestymiseen. Naisyrittäjien henkilökohtaista ja yrittäjähyvinvointia voidaan vahvistaa järjestäytyneessä pienryhmätoiminnassa.
Kirjoittajat: Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen
Pienryhmätoimintaan osallistuneilla yrittäjänaisilla oli voimakas halu verkostoitua, saada tukea ja sparrausta omaan yrittäjyyteen. Yrittäjät kokivat hedelmälliseksi yrittäjyyteen liittyvien haasteiden ratkomisen ja omien ajatusten reflektoinnin muiden yrittäjien kanssa. Luottamuksellinen ilmapiiri, tasavertaisuus sekä turvallisuus mahdollistivat omien asioiden, tarpeiden ja tunteiden jakamisen ja keskustelun myös vaikeammista aiheista.
Oman kuplan ulkopuolelta (MetroPodia) Podcastissa keskustellaan vertaistuen merkityksestä omalle yrittäjyydelle. Osallistujat kuvaavat kokemuksiaan yrittäjäkollegoilta saadusta tuesta ja sparrauksesta. He pohtivat myös sitä, mistä toimivat tapaamiset muodostuvat.
Keskustelemassa yrittäjät Hanna Lindy ja Taina Koskimäki sekä yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Being a female Entrepreneur in Finland (MetroPodia, englanniksi) Podcastissa kuullaan hyvinvointiryhmään osallistuneiden ulkomaalaistaustaisten naisyrittäjien kokemuksia yrittäjyydestä, sopeutumisesta ja tukiyhteisön luomisesta. Yrittäjien kokemuksen mukaan yritysneuvontaa ja erilaista apua yrittäjyyteen on hienoasti saatavilla, mutta tarvetta olisi juuri omaa yritystä koskevalle hyvin käytännönläheiselle neuvonnalle. Yrittäjän kannattaa myös hakeutua mukaan itselle merkityksellisiin verkostoihin, olla avoin ja rohkeasti oma itsensä. Podcastissa keskustellaan lisäksi yrittäjyyden hyvistä ja huonoista puolista. Positiivista on yrittäjyyden mukanaan tuoma itseluottamuksen kasvu, joka heijastuu myös henkilökohtaisen elämän puolelle.
Keskustelemassa yrittäjät Heli Savila ja Kelly Duval sekä yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Valmentava työote on voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntävä, ratkaisukeskeinen työtapa. Ongelmien ja haasteiden sijaan siinä suunnataan katse mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Valmentava ote on rinnalla kulkemista ja mahdollisuuksia avaavien kysymysten esittämistä. Ymmärrystä rakennetaan yhdessä kaikkien keskusteluun osallistuvien välillä
Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella (Tikissä-blogi) Blogikirjoituksessa kuvataan yrittäjänaisille suunnatun hyvinvointiryhmän ohjauksen lähtökohtia. Miten lähestyä eri aloilta tulevia yrittäjiä siten, että toiminta olisi toisaalta osallistavaa ja yhteisöllistä, mutta myös yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa? Työotteeksi valittiin keskusteluun, kokemusten jakamiseen ja omien kyvykkyyksien tunnistamiseen rohkaiseva valmentava lähestymistapa.
Kirjoittaja: Outi Pyrhönen
Miten rakentaa yrittäjänaisille suunnattu hyvinvointiryhmä, millaisista aineksista se koostuu ja minkälaisia asioita kannattaa ottaa huomioon? Oona 2.0 -hankkeen Hyvinvoiva yrittäjänainen -pienryhmien ideana oli vahvistaa osallistuvien yrittäjänaisten hyvinvointia laaja-alaisesti; ei pelkästään perinteisen hyvinvointikäsityksen perusteella, vaan mukaan lukien liiketoiminnallinen hyvinvointi. Toiminnan suunnittelussa huomioitiin, että suurin osa naisista toimii yksin- tai pienyrittäjinä, eikä heillä siten välttämättä ole ympärillään päivittäistä tukiverkostoa. Tutkimusten perusteella myös tiedettiin, että yli puolella yksinyrittäjistä on haasteita jaksamisen kanssa. Vaikka yksinyrittäjien hyvinvointi on kohentunut, siinä on silti edelleen paljon parannettavaa.
Toimivaa hyvinvointitryhmää rakentamassa (MetroPodia) Podcastissa keskustellaan siitä, millaisista elementeistä rakentuu turvallinen ja kannustava hyvinvointiryhmä yrittäjänaisille. Hyvinvointiryhmän vetäjien kokemuksen mukaan on tärkeää, että toiminnalla on rakenne, vaikka hyväksyykin alusta lähtien joustavuuden ja muutoksen mahdollisuuden. On oltava valmis antamaan tilaa osallistujien tarpeille ja kulloinkin pinnalle nouseville teemoille. Toiminta ei perustu luennoimiseen vaan osallistujien asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja vertaissparraukseen. Oleellista on turvallisen ja luottamuksellisen tilan luominen keskustelulle ja asioiden jakamiselle. Fasilitaattorin rooli on huolehtia, että keskustelu pysyy dialogisena ja että jokaisella on mahdollisuus ja tila osallistua. Vertaisuuden tunnelma syntyy siitä, että myös fasilitaattorit ovat osa ryhmää, aidosti läsnä kuuntelemassa, kommentoimassa, reflektoimassa ja oppimassa.
Keskustelemassa yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
Kaksikielisyys hyvinvointiryhmän mausteena (MetroPodia) Podcastissa tarkastellaan minkälaisia erityispiirteitä kaksikielisyys tuo hyvinvointiryhmän toimintaan ja minkälaista osaamista se vaatii ohjaajalta? Siinä keskustellaan myös hyvinvointiryhmän toiminnasta sekä siitä mikä ryhmän toiminnassa on keskeistä. Oona 2.0 -hankkeen kaksikielisissä hyvinvointiryhmissä ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset yrittäjät toimivat samassa ryhmässä verkostoituen, toisiinsa tutustuen, omaa osaamistaan ja kokemuksiaan jakaen. Tärkeää oli avoin mieli, uteliaisuus ja kunnioitus toisia kohtaan. Ilo ja hyöty olivat molemminpuolisia.
Keskustelemassa yrittäjätaustaiset hankeasiantuntijat Heini Maisala-McDonnell ja Outi Pyrhönen.
© Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023
Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat: Outi Pyrhönen, Heini Maisala-McDonnell, Kaarina Pirilä ja Elina Förster
Tekninen toteutus: Elina Förster
Kuvitus: Mari Huhtanen, KIlda
Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
TAITO-sarja 116
Helsinki 2023
ISBN 978-952-328-392-3
ISSN 2669-8021
Tämä julkaisu on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä pois lukien siinä oleva kuvitus.
Julkaisu on tuotettu Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeessa, jonka tavoitteena oli vahvistaa Uudellamaalla toimivien yrittäjänaisten digiosaamista, kumppanuusverkostoja sekä hyvinvointia. Metropolia Ammattikorkeakoulu toteutti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa hanketta vuosina 2020–2023.