Smart Countryside Mobility -hanke

Smart Countryside Mobility -hankkeen projektipäällikkö Harri Miinin Metropolia Ammattikorkeakoulusta summaa hankkeen ja sen tulokset.

Smart Countryside Mobility -hankkeessa huomasimme, että rajaamalla kehittämiskohteet realistisesti saadaan myös suhteellisen lyhyessä ajassa konkreettisia tuloksia.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää Uudenmaan harvempaan asutuille alueille uusia liikkumispalveluiden ja pientavaralogistiikan konsepteja. Aihepiiri kattaa valtavan määrän erilaisia liikkumis- ja kuljetusmuotoja kävelystä ja pyöräilystä aina autonomisiin busseihin tai vaikkapa dronella suoritettaviin lounaskuljetuksiin. Hankkeen aikana voitiin kuitenkin keskittyä kehittämään vain pientä osaa tästä mitä mielenkiintoisimpien sovellusten joukosta.

Koska kehittämistyössä haluttiin käyttää palvelumuotoilun keinoja, oli käyttäjälähtöinen lähestyminen itsestään selvä. Kehitettävät palvelut pyrkivät siis vastaamaan asukaskyselyiden ja -haastatteluiden perusteella esiin nousseisiin todellisiin haasteisiin. Kehittämiskohteiden valintaa ohjasi jonkin verran ajatus, että hankkeen resurssien ja toteutusajan puitteissa saataisiin myös konkreettisia tuloksia – tämän toivottiin osoittavan liikennepalveluiden kehittämisen olevan mahdollista ja näin kannustavan alueen kuntia rohkeaan kehittämistyöhön. (Kuva Raija Kaljunen)

Smart Countryside Mobility -hanke ei siis lähtökohtaisestikaan pyrkinyt kokonaisvaltaiseen haja-asutusalueiden liikennepalveluiden uudistamiseen. Työn edetessä havaittiin, että valittu lähestymistapa oli onnistunut. Lopputuloksena syntyivät loppujulkaisussa kuvatut konseptit, joiden kehittämiseen ovat osallistuneet niin asukkaat, kaupungin edustajat, kyläyhteisöt, liikennepalveluiden tarjoajat kuin maakunnalliset kehittäjät. Toivomme, että yhdessä kehittämisen kulttuuri jää pysyväksi osaksi kunnallista liikenteen kehittämistyötä ja parhaassa tapauksessa tulee osaksi myös alueiden muutakin kehittämistyötä.

Oman käyttäytymisen muuttaminen ei ole helppoa, ja tämä pätee myös liikennetottumuksiin. Siksi liikenteen palveluiden kehittämisen täytyy olla pitkäjänteistä. Palveluiden ollessa riittävän houkuttelevia vaihtoehtoja yksityisautoille asukkaiden käyttäytyminen kyllä pikkuhiljaa muuttuu. Toivoaksemme lukija löytää loppujulkaisustamme inspiraatiota ja ideoita oman alueensa liikenteen kehittämiseksi.

Smart Countryside Mobility -hankkeen puolesta haluan kiittää kaikkia yhteisellä matkallamme mukana olleita tahoja!

Lue Smart Countryside Mobility -hankkeesta ja sen tuloksista hankkeen loppujulkaisusta Ratkaisuja kestävän liikenteen kehittämiseen Theseus-palvelun verkkosivuilla.

Palvelumuotoilija Jaakko Hannula kertoo tässä artikkelissa, mitä hän oppi työskentelystään Smart Countryside Mobility -hankkeessa.

Palvelumuotoilijan näkökulmasta eri toimijoiden aktiivinen osallistaminen oli sekä hankkeen tulosten että kehitysprosessin kannalta erittäin antoisa kokemus. Eri toimijat toivat koko prosessin ajan omia näkökulmiaan esiin, ja hanke onnistui luomaan kaikkien välille uutta yhteistä ymmärrystä, joka loi pohjaa myös uusien toimintamallien muodostumiselle ja kehitystyön jatkumiselle hankkeen jälkeen.

Smart Countryside Mobility -hanke sektorien välisen yhteistyön edistäjänä

Onnistunut palvelumuotoilu perustuu eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja osallistamiseen. Smart Countryside Mobility -hankkeessa pyrittiin alusta alkaen kokonaisvaltaiseen kehitystyöhön ja tämän perustaksi rakennettiin aktiivista vuorovaikutusta eri sektorien toimijoiden kanssa. Keskeisimmät toimijat kestävien liikenteen palveluiden kehittämisessä ovat kaupunki, joka vastaa muun muassa joukkoliikenteen järjestämisestä, kansalaisjärjestöt, kuten Raaseporin aktiiviset kyläyhdistykset, jotka tuovat esiin alueen asukkaiden ääntä, ja alueen yritykset, jotka voivat omalla panoksellaan tukea sekä asukkaiden että matkailijoiden liikkumisen suuntaamista yksityisautoilusta liikenteen palveluiden pariin.

Palvelumuotoilijan näkökulmasta eri toimijoiden aktiivinen osallistaminen oli sekä hankkeen tulosten että kehitysprosessin kannalta erittäin antoisa kokemus. Eri toimijat toivat koko prosessin ajan omia näkökulmiaan esiin, ja hanke onnistui luomaan kaikkien välille uutta yhteistä ymmärrystä, joka loi pohjaa myös uusien toimintamallien muodostumiselle ja kehitystyön jatkumiselle hankkeen jälkeen. (Kuva Raija Kaljunen)

Kehitystyön rytmin löytäminen

Kokonaisvaltaiseen palveluiden kehittämiseen tähtäävässä TKI-hankkeessa yksi keskeinen haaste on kehitystyön rytmin sopeuttaminen eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Kaikilla toimijoilla on omat prosessinsa, joiden mukaan he etenevät, ja näiden välissä toimiminen oli ajoittain Smart Countryside Mobility -hankkeessa haastavaa. Samalla hankkeen tehtävänä on toimia muutosagenttina ja kehitystyön veturina ajaen muutosta eteenpäin, jotta hankkeen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Rytmin löytäminen loi hankkeen aikana omia haasteitaan, mutta hyvä vuorovaikutus ja kommunikaatio mahdollistivat kuitenkin muutosten aikaansaamisen nopealla aikataululla. (Kuva Jaakko Hannula)

Hanke lähti liikkeelle suhteellisen hitaasti, ja yhteistyöalueita oli haastavaa sitouttaa hankkeen toimintaan. Palvelumuotoilijan näkökulmasta tässä hankkeen olisi pitänyt olla aktiivisempi heti alusta asti. Hankkeen olisi pitänyt ottaa yhteyttä laajalla skaalalla Uudenmaan eri haja-asutusalueiden toimijoihin ja kartoittaa näiden ajankohtaisia haasteita. Tämä olisi helpottanut asiantuntijuuden ja kehitystavoitteiden proaktiivisempaa myyntiä ja yhteistyön muodostumista alueiden omien tavoitteiden ympärille. Yhteistyöalueiden oma motivaatio kehittämiseen on avain vaikuttavaan hankkeeseen, sillä muuten tulokset saattavat jäädä teorian tasolle.

Palvelumuotoiluprosessit jakautuvat yleisesti ottaen tutkimus- ja kehitysvaiheisiin. Hankkeessamme tutkimustyö vei ensimmäisestä vuodesta ison osan. Jälkikäteen tarkasteltuna tutkimustyö olisi pitänyt rajata selvästi lyhyempään aikaan ja varata enemmän aikaa palvelukonseptien kehitystyöhön.

Hankkeen aikana havaittiin, että eri toimijoita oli haastavaa sitouttaa kehitystyöhön tutkimuksen aikana, kun taas palvelukonseptit toimivat konkreettisina esimerkkeinä helpottaen uusien yhteistyökuvioiden muodostamista niiden ympärille. Pidempi kehitystyöjakso olisi mahdollistanut erityisesti uusien konseptien viemisen pidemmälle jo hankkeen aikana, kenties pilotointiin asti. Toisaalta kattava tutkimus mahdollisti kokonaisvaltaisen kehittämisen ja erilaisten palvelukonseptien tarvepohjaisen muotoilun.

Konkreettisia tuloksia ja tulevaisuuden palveluita

Hankkeen muotoiluprosessin suunnittelijana koin liikenteen palveluiden kehittämisen haastavana, mutta mielenkiintoisena aiheena. Omakohtaiset havainnot, hankkeen taustatutkimus ja aiheeseen perehtyminen tekivät nopeasti selväksi, että kyse on monimutkaisesta ilmiöstä. Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen pois yksityisautoilusta on kiperä ongelma. (Kuvat Matti Salmijärvi)

TKI-hankkeet ovat pitkiä prosesseja, joten niillä on paljon potentiaalia vaikuttaa useisiin haasteisiin jo hankkeen aikana. Päätin lähestyä ihmisten ja tavaroiden liikkumista kokonaisvaltaisena ilmiönä useasta perspektiivistä käsin. Mitä pidemmälle hanke eteni, sitä ilmeisempää oli, että ainoastaan yksittäiseen ongelmaan tarttuminen ei loisi suurta vaikuttavuutta.

Tutkimusvaihe tiivistettiin neljään keskeiseen teemaan, joihin kaikkiin yhteiskehitettiin erilaisia ratkaisuja. Näitä ratkaisuja jalostettiin eteenpäin sekä muotoilutiimin voimin että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja lopputuloksena oli useiden toimijoiden ja palveluiden muodostama kokonaisuus – ekosysteemi. Jälkikäteen tarkasteltuna olen erittäin tyytyväinen suunnittelemaani muotoiluprosessiin, vaikka olisinkin tehnyt joitakin asioita eri tavalla. Hanke edesauttoi sekä pienien että suurien muutosten toteuttamisessa, tuki kaupunkeja uusien palvelukonseptien kehittämisessä sekä loi visioita ja palveluita pidemmälle tulevaisuuteen.

Muotoilijana minulle oli tärkeää tarjota yhteistyökumppaneille parhaat mahdolliset eväät liikenteen palveluiden jatkuvaan kehittämiseen myös hankkeen päätyttyä. Tätä tukevat luonnollisesti hankkeen aikana kehitetyt palvelukonseptit ja toteutuskartat, mutta tärkein saavutus toiminnan jatkuvuuden kannalta on eri toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen palvelumuotoilun keinoin. Toimijat tuntevat nyt toisensa paremmin ja ovat tietoisia toistensa tarpeista sekä prosesseista, joita vaaditaan liikenteen palveluiden kehittämiseen.

Hanke toi erilaisia ääniä kuuluviin kehitystyössä, ja henkilökohtaisesti olen erityisen ylpeä siitä, että annoimme tilaa nuorille sekä palveluiden kehittämisessä että Liikenteen palveluiden kehittäminen haja-asutusalueilla -seminaarissamme. Hankkeen vaikuttavuus jää lyhytaikaiseksi, jos palveluita ei suunnitella sekä nykypäivän että tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Tähän päästään ainoastaan hyvällä yhteistyöllä.

Miten Smart Countryside Mobility -hankkeen keskeiset yhteiskehittämiskumppanit kokivat hanketyön? Lue asukkaan, kyläyhdistyksen edustajan sekä Karkkilan ja Raaseporin kaupunkien edustajien kokemuksia kehittämistyöstä hankkeen loppujulkaisusta Ratkaisuja kestävän liikenteen kehittämiseen Theseus-palvelun verkkosivuilla!

Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut teollinen muotoilija Milva Mettälä työskenteli Smart Countryside Mobility -hankkeen opiskelija-assistenttina huhtikuusta 2022 helmikuuhun 2023. Lue hänen kokemuksistaan hanketyöstä!

Etsin keväällä 2022 itselleni työharjoittelupaikkaa osana teollisen muotoilun opintojani Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Samoihin aikoihin koulun sähköpostiin tuli ilmoitus, että kaksi erillistä hanketta etsi opiskelija-assistenttia muotoilun opiskelijoiden parista. Otin yhteyttä Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymän innovaatiojohtajaan ja hetken päästä olinkin mukana molemmissa hankkeissa. Toinen näistä oli Smart Countryside Mobility -hanke. (Kuva Raija Kaljunen)

Hanketyön arki

Aloittaessani opiskelija-assistenttina hankkeessa oltiin jo melko loppusuoralla taustatutkimuksissa ja niiden tulosten analysoinnissa. Kesken kaiken mukaan hyppääminen oli helppoa ja mukavaa, sillä hankkeen jäsenet ottivat minut reippaasti ja hyvin mukaan tiimiin sekä osalliseksi monipuolisia työtehtäviä. Työympäristö oli kannustava ja oppimistani tukeva, mikä edesauttoi oman ammattitaitoni kehittämisessä.

Pääsin muun muassa kehittämään visualisointitaitojani ja viestintämateriaalin tuottamista, osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja niiden järjestelyihin, luomaan prototyyppejä sekä myös kehittämään digitaalisten palveluiden suunnittelutaitojani hankkeelle tekemäni opinnäytetyöni kautta.

Hanketyön anti

Kiinnostavin ja avartavin kokemus oli nähdä ja kokea palvelumuotoilua käytännön työelämässä, esimerkiksi työpajoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nähdä, millaisia tuloksia voi syntyä yhteiskehittämistyöpajoissa, miten eri tavoin voidaan kerätä palautetta kehitellyistä prototyypeistä sekä kuinka jokainen tapahtumakokemus opettaa aina jotain uutta. Kokemus opetti oman alani työtehtävistä mutta myös yleisesti paljon hanketyöstä ja moniammatillisesta tiimityöskentelystä.

Harjoittelu Smart Countryside Mobility -hankkeessa vahvisti näkemystäni siitä, että haluan tulevaisuudessa työllistyä tehtäviin, joissa kehitetään erilaisia palveluita. Valmistuin hankkeen aikana Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilun koulutuslinjalta teolliseksi muotoilijaksi ja jatkossa saatan työllistyä fyysisten tuotteiden suunnittelun lisäksi myös muun muassa palveluiden suunnitteluun. Koulutuksessa pääpaino on kuitenkin fyysisten tuotteiden suunnittelussa, joten juuri tämän vuoksi hankkeessa saatu kokemus palvelumuotoilusta ja yhteiskehittämisestä on ollut erityisen opettavaa ja arvokasta tulevaisuuden työtehtävien kannalta.

Miten Smart Countryside Mobility -hankkeessa yhdistettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) opetukseen? Lue lisää hankkeen loppujulkaisusta Ratkaisuja kestävän liikenteen kehittämiseen Theseus-palvelun verkkosivuilla.

Monialainen joukko kokoontui pohtimaan haja-asutusalueiden liikennepalveluiden kehittämistä maaliskuun lopussa Maria 01 -startup-kampukselle Helsinkiin. Liikenteen palveluiden kehittäminen haja-asutusalueilla -seminaariin osallistui parisenkymmentä ihmistä, jotka edustivat eri kaupunkeja, palvelun tarjoajia, Kuntaliittoa, Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinkiä, Suomen Tieyhdistys ry:tä sekä eri oppilaitoksia.

Smart Countryside Mobility -hankkeen järjestämässä seminaarissa pohdittiin, miten haja-asutusalueille luodaan houkuttelevia, helppokäyttöisiä ja toimivia liikenteen palveluita. Seminaari tarjosi ideoita, inspiraatiota ja uusia verkostoja osallistujien työn tueksi. Keskustelujen kautta etsittiin yhteisiä näkemyksiä tulevaisuuden liikenteen kehitykselle. (Puhujakuvat Katariina Saarela, työpajakuva Matti Salmijärvi)

Asiakasymmärrys keskiöön

Seminaarissa puheenvuorot antoivat tietoa ja sytykettä keskusteluille.
Tietokirjailija Antti Merilehto korosti puheenvuorossaan asiakasymmärryksen tärkeyttä.

– Kerätkää dataa ja hyödyntäkää sitä, sillä mitä enemmän on dataa, sitä enemmän on ymmärrystä, Merilehto painotti.

Merilehto muistutti myös, että data pitäisi kerätä kyselemättä, eli muuten kuin kyselyillä.

– Jos ihmisen pitää tehdä ylimääräinen asia kertoakseen jotain, vastausmäärä romahtaa ja se painottuu niihin ihmisiin, joiden mielestä on tärkeää vastata. Tällöin ei saada kaikkien ihmisten näkemystä asiasta, ja näin kerätty data on vinoutunutta.

Antti Merilehdon seminaarissa pitämä puheenvuoro (video).

Nuoret haluavat ottaa liikkumisessaan huomioon ympäristön

Raaseporilainen abiturientti Edith Spitz kertoi, miten nuoret Raaseporissa liikkuvat ja haluavat tulevaisuudessa liikkua. Hänen esityksensä pohjautui hänen koulussaan, Karjaan lukiossa tekemäänsä kyselyyn. Kouluun nuoret liikkuvat ylivoimaisesti eniten omalla, kaverin tai huoltajan autolla, linja-auto ja kävely olivat seuraavaksi yleisimmät liikkumismuodot.

Myös vapaa-ajalla auto oli yleisin kulkuväline, tosin kävely oli melkein yhtä suosittua. Junalla liikkuminen on vapaa-ajalla suositumpaa kuin kouluun matkatessa.

Kysellyn vastanneet lukiolaiset haluaisivat liikkua huomattavasti enemmän kävellen tai pyörällä kuin yksityisautolla.

– Tämä edistäisi meidän osaltamme ympäristön huomioon ottamista. Nuoret haluavat panostaa ilmastonmuutokseen ja ilmaston lämpenemisen ehkäisimiseen, Spitz sanoi.

Nuoret haluaisivat kulkea sähköpotkulaudoilla ja yhteissähköautoilla. He toivovat myös, että Raaseporin yhteiskäyttöpyörien käyttöaikaa venytettäisiin ja käyttöaluetta laajennettaisiin, näin niiden käyttö lisääntyisi. Spitzin oma idea tulevaisuuden liikkumismallista on kuljetusosuuskunta, joka toimisi paikallisen joukkoliikenteen rinnalla toisena liikkumismuotona.

Lukiolaisten mukaan Raaseporissa on tällä hetkellä toimivaa junaliikenne, kevyen liikenteen liikkumismuodot – esim. pyöräilyyn on hyvät, luonnonläheiset reitit – ja yksityisautoilu, jota tosin halutaan vähentää. Kaikkien vastanneiden mielestä kehitettävää on erityisesti linja-autoliikenteessä: linja-autot liikennöivät keskellä päivää harvakseltaan, myös reiteissä on parannettavaa.

– Tilanteeseen on tulossa nyt muutos. Yllätyin postitiivisesti, kun luin Raaseporin kesäkuussa koittavasta joukkoliikenneuudistuksesta. Hinnat laskevat, ja opiskelija-alennuskin on luvassa. Tätä ovat nuoret odottaneet pitkään, Spitz iloitsi ja jatkoi.

– Keskustellaan yhdessä, suunnitellaan yhdessä ja ennen kaikkea tehdään yhdessä, se saa muutosta aikaan.

Edith Spitzin seminaarissa pitämä puheenvuoro (video).

Kokeilujen tulokset käyttöön

Maallemuuton asiantuntija Suomen Kylät ry:stä Johanna Niilivuo puhui puolestaan siitä, miten maaseudun palveluiden saavutettavuutta ja maaseudun asukkaiden liikkumista kehitetään. Hän muistutti, että on paljon erilaisia kyliä ja paljon eri tarpeita.

– Voidaan keskittää mahdollisimman palveluja yhden katon alle ja/tai luoda liikkuvia palveluja, esim. kyläpalvelubussit sekä nuoriso- ja senioripakut, sanoi Niilivuo.

Niilivuo esitteli haja-asutusalueiden liikenteen kehittämisen eri keinoja, mm. hyvinvointialueiden kuljetuksien ja koulukuljetuksien avaamista, yhteiskyytien ja -kuljetuksien kehittämistä sekä laina- ja yhteiskäyttöautoja.

– Kokeiluja on tehty paljon, näiden tulosten jalkauttaminen on tärkeää. Tähän tarvitaan työkalupakki, eli kootaan sovellukset, innovaatiot sekä hyväksi havaitut käytännöt ja toimintatavat yhteen paikkaan, Niilivuo kiteytti sanomansa.

Johanna Niilivuon seminaarissa pitämä puheenvuoro (video).

Matkailukohteiden parempi saavutettavuus

Piia Laitila Matkahuollosta avasi matkailualueilla yhteistyöllä tehtyä digiloikkaa. Yhteisenä tavoitteena tällä yhteistyöllä on matkailukohteiden parempi saavutettavuus. Matkailijan käytettäväksi kootaan vuorot, reitit ja aikataulut digitaalisille palvelualustoille, liikennöitsijä saa puolestaan työkalut parempaan saavutettavuuteen ja matkailukohde matkustajadataa omaan käyttöönsä.

– Yksi esimerkki tästä yhteistyöstä on Outdoor Express -pilotti Tampereen seudulla syksyllä 2022. Tämä bussikuljetus rautatieasemalta Pirkanmaan eri kansallispuistoihin oli erittäin suosittu, Laitila kertoi.

Laitilan mukaan kansallispuistoihin on vaikea matkustaa ilman autoa, pilottikuljetuksen asiakkaista kolmannes olisikin käyttänyt omaa autoa kyseiseen matkaan.

– Hienointa tässä yhteistyössä on ollut se, kuinka toimijat jakavat tietoa eteenpäin, summasi Laitila esityksensä.

Piia Laitilan seminaarissa pitämä puheenvuoro (video).

Työpajoissa pohdittiin ratkaisuja

Osallistujat jakautuivat kaksi kertaa työpajoihin pohtimaan haja- asutusalueiden liikennepalveluiden haasteita ja ennen kaikkea ratkaisuja. Keskusteluihin nousivat mm. ryhmäleasing-mahdollisuus ja osuuskuntatoiminta haja-asutusalueiden asukkaille. Työpajoissa pohdittiin myös, että liikenneratkaisuissa pitäisi olla mukana alusta asti markkinavetoinen toimija, jotta ratkaisu olisi toimiva. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus vapaamuotoiseen seurusteluun – kontaktoitumiseen ja ajatusten vaihtoon.

”Liikennepalvelujen kehitystyö vaatii juuri tällaisia tapahtumia ja tapaamisia”

Osallistujien palautteen perusteella tilaisuus oli onnistunut: palautetta antaneiden mukaan seminaari antoi erittäin hyvän kuvan aihealueen tilanteesta. Aihetta pidettiin hyvin ajankohtaisena, osallistujien monipuolisuus sai myös kiitosta. Lisäksi kaikki palautetta kertoivat saaneensa tapahtumasta kontakteja, joita voit hyödyntää omassa työssään.

”Liikennepalvelujen kehitystyö vaatii juuri tämän tyyppistä hanketyötä ja nimenomaan ulkopuolisilta toimijoilta sekä tapahtumia ja tapaamisia”, kiteyttivät useammatkin seminaariosallistujat.

Hankkeen kehitysteemat

Hankkeen aikana kehitystyö on keskittynyt viiteen eri teemaan:

1. Julkisen runkoliikenteen suunnittelu asukkaiden tarpeisiin perustuen.
2. Julkista runkoliikenteen tukevien liikenneratkaisujen suunnittelu.
3. Liikenteen palvelujen digitalisoituminen ja sen tukeminen.
4. Liikkuvien palvelujen kehittäminen.
5. Palvelujen yhteistyö.

Kehitysteemat ja niiden esimerkkeinä toimivat palvelukonseptit ovat hankkeen aikana toteutetun palvelumuotoiluprosessin tuloksia.

Mitä hankkeessa on tehty?

Smart Countryside Mobility -hankkeen lähtökohtana on koko hankkeen ajan ollut käyttäjälähtöinen suunnittelu, jota toteutetaan palvelumuotoilun keinoin. Hankkeen aikana palvelujen potentiaalisia käyttäjiä on osallistettu kehitystyöhön eri tavoin. Hankkeen tavoitteena on, että näin kehitetyt ratkaisut palvelevat käyttäjiä paremmin ja kehittämiseen osallistuneet tahot sitoutuvat myös palvelujen käyttöön paremmin.

Hankkeessa tutkittiin keväällä 2022 kumppanikaupunki Karkkilan ja Raaseporin asukkaiden liikkumistottumuksia, tarpeita ja toiveita sekä henkilöliikenteen että pientavaralogistiikan palveluista verkkokyselyllä ja teemahaastatteluilla.

Tulokset tiivistettiin seuraaviin kehitysteemoihin:

• julkinen runkoliikenne
• palvelukyyti
• jakamiseen perustuva uusi palvelu
• liikkuvat palvelut.

Palveluiden digitalisaatio ja palveluista viestintä olivat läpileikkaavia haasteita kaikissa neljässä kehitysteemassa.

Hanke järjesti syksyllä 2022 kumppanikaupungeissa ideointityöpajoja, joihin osallistui kaupunkien asukkaita, työntekijöitä ja järjestöjen edustajia. Yhteiskehittämällä eri toimijat suunnittelivat erilaisia ratkaisuja asukkaiden tarpeiden pohjalta.

Hankkeen asiantuntijat kehittivät ideoista ja palvelukonsepteista prototyyppejä, joiden avulla kumppanikaupunkien asukkailta kerättiin palautetta kyselyillä, paikan päällä järjestetyissä kaikille avoimissa tilaisuuksissa ja näyttelyissä sekä Miro-taulussa.

Hankkeen myötävaikutuksella kumppanikaupunkien liikenteen palveluissa on tapahtunut sekä suuria että pieniä muutoksia kohti paremmin asukkaiden tarpeisiin sopivia palveluja. Kehitystyö jatkuu hankkeen loppuun asti.

Viisi Karkkilan kaupungin edustajaa pohti kaupungin sisäisen asiointiliikennepalvelu Höökikyydin kehittämistä maaliskuun alussa Karkkilan kaupungintalolla. Smart Countryside Mobility -hankkeen kokoon kutsuman työpajan fasilitoivat hankkeen asiantuntijat, yliopettaja Päivi Tossavainen ja palvelumuotoilija Raija Kaljunen Laurea-ammattikorkeakoulusta. (Kuvat Katariina Saarela)

Tulevaisuuden Höökikyyti -konsepti on kehitetty hankkeessa karkkilalaisten kanssa palvelumuotoilun keinoin, kehittämistyö perustuu niin yhteiskehittämistyöpajassa syntyneihin ideoihin kuin näistä ideoista muotoilluista prototyypeistä kerättyyn palautteeseen.

Kaupungin edustajien kanssa pidetyssä työpajassa Höökikyyti-konseptia tarkasteltiin liiketoiminnan näkökulmasta, mihin käytettiin asiakas- ja palvelulogiikkaan perustuvaa Service Logic Business Model Canvas -liiketoimintamallia. Mallissa käydään läpi mm. asiakkaan maailmaa ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa, keskeiset resurssit ja kumppanit ja heidän osallistamisensa, kustannusrakenne ja tulovirrat sekä muodostetaan käytännön arvolupaus.

Kehittämistyö tulee tarpeeseen

Alustuksen jälkeen kaupungin edustajat lähtivät miettimään asioita innostuneesti ja aktiivisesti. Ideoita pyöriteltiin ja kynät sauhusivat.

Karkkilan elinvoimapäällikkö Satu Nikkilä arvosti työpajassa varsinkin yhteistä tekemistä.

- Käsittelimme hyvin laajasti Höökikyytiä ja saimme hyvin mietittyä sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia. Konkreettisten steppien kautta pääsemme isompiin kokonaisuuksiin ja tuloksiin, summasi Nikkilä työskentelyn antia.

- Tämä oli minulle myös hyvä oppimistilanne, itse kun en asu Karkkilassa, Nikkilä jatkoi.

Myös joukkoliikennesuunnittelija Anna Vähä-Herttua piti työpajaa onnistuneena ja tärkeänä.

- Höökikyydin kehittäminen on ollut työn alla kauan, Vähä-Herttua totesi.

Karkkilan sisäisen asiointiliikenteen kehittäminen ei jää tähän: työtä jatketaan kaupungin edustajien kanssa työpajassa huhti-toukokuussa.

(På svenska nedan)

Raaseporin alueelle on suunniteltu julkisen linja-autoliikenteen tueksi uudistettua Kyläbussi-palvelua. Kyläbussi liikkuisi Raaseporin eri kyläalueilla, mikä mahdollistaisi eri linja-autoreittien ja junayhteyksien paremman saavutettavuuden sekä paremmat yhteydet Raaseporin alueen palveluihin.

Kyläbussi-toimintaa on kokeiltu Raaseporissa 2019-2021. Palvelua on toivottu takaisin, ja syksyllä 2022 Smart Countryside Mobility -hankkeen asiantuntijat alkoivat kehittämään palvelua yhdessä Raaseporin asukkaiden kanssa.

Palvelun viimeistelemiseksi tarvitsemme vielä apuasi – anna meille palautetta vastaamalla kyselyyn. Kysely on auki 1.3.-19.3.2023, ja vastaaminen vie vain noin viisi minuuttia.

Kyläbussi-kyselyyn voi vastata tällä verkkosivulla.

|||

För området kring Raseborg har man planerat en förnyad Byabuss-tjänst som stöd till den offentliga busstrafiken. Byabussen skulle trafikera de olika byområdena i Raseborg, vilket skulle ge bättre tillgång till de olika bussturerna och tågförbindelserna samt bättre förbindelser till servicen i området kring Raseborg.

Verksamheten för byabussen har testats i Raseborg åren 2019–2021. Man har önskat att få tillbaka tjänsten och hösten 2022 har vi tillsammans med Raseborgs invånare vidareutvecklat tjänsten som en del av projektet Smart Countryside Mobility.

För att färdigställa tjänsten behöver vi ännu din hjälp – ge oss respons genom att besvara enkäten. Enkäten öppnas 1 mars och kan besvaras fram till den 19 mars 2023. Det räcker endast cirka fem minuter att besvara enkäten.

Besvara enkäten på den här webbsidan.

Enkäten är en del av projektet Smart Countryside Mobility där vi utvecklar tjänster för mobilitet och logistik för småvaror på glesbygden i Nyland. Europeiska regionala utvecklingsfonden finansierar projektet och det genomförs 1.6.2021–1.8.2023. Yrkeshögskolan Metropolia koordinerar projektet med yrkeshögskolan Laurea som projektpartner.

Hankkeen asiantuntijat olivat esittelemässä tulevaisuuden liikennepalveluiden ensimmäisiä mallinnuksia tammikuun puolivälissä Karkkilassa. Palautteen saaminen on erittäin tärkeää, koska palautteenkeruun jälkeen hankkeessa alkaa Karkkilan liikenteen palveluiden konseptien rakentaminen. (Kuva Raija Kaljunen)

– Toivomme runsasta palautetta karkkilalaisilta Höökikyydistä, sen digitaalisista palveluista ja Palvelubussista. Palautteen perusteella viimeistelemme kevään aikana palveluiden mallinnukset mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita vastaaviksi, kertoo palvelumuotoilija Raija Kaljunen Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Asiantuntijoita poikkesi tapaamaan myös Höökikyyti-auton kuljettaja, häneltä saatiin arvokasta tietoa Höökikyydin käytänteistä kuljettajan työn näkökulmasta. Asiantuntijat tapasivat myös yhteistyökumppani Karkkilan kaupungin edustajia.

Asiantuntijoita vielä tavattavissa

Hankkeen asiantuntijoita on tavattavissa vielä perjantaina 27.1. Karkkilan matkailuneuvonnassa klo 10-12 ja kirjastossa klo 12.30-15.

Karkkilalaiset voivat antaa palautetta kyseisistä ratkaisuista kirjastossa 29.1. ja matkailuneuvonnassa 27.1. asti. Palautetta Karkkilan tulevaisuuden liikennepalveluista voi antaa myös tällä verkkolomakkeella 29.1. klo 23.00 saakka.

Palautenäyttelyiden liikennepalveluideat perustuvat ideointityöpajaan, jossa runsas joukko karkkilalaisia kehitti kaupungin ylläpitämää sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinjaa, Höökikyyti-palvelua, sekä sen viestintää ja markkinointia. Lisäksi ideoitiin uudenlaisia liikkumispalveluita Karkkilaan. Työpajan järjestivät Smart Countryside Mobility -hanke ja Karkkilan kaupunki marraskuussa 2022.

Opiskelijat ovat tiiviisti mukana ammattikorkeakoulujen hanketyössä, niin myös meidän hankkeessamme: Laurea-ammattikorkeakoulun palvelumuotoiluopiskelijat loivat syksyllä 2022 Service Design in Digital Context -kurssilla digitaalisten liikennepalveluiden prototyyppejä hankkeemme yhteistyökaupunkien Karkkilan ja Raaseporin käyttöön.

Kurssin lähtökohtana toimivat hankkeemme elokuussa 2022 järjestämät Raaseporin työpajat ja niissä ideoidut liikennepalvelukonseptit.

My Fiskars -sovellus kokoaa palvelut yhteen paikkaan

My Fiskars -mobiilisovellusprototyypin ideana on saada alueen kaikki palvelut yhteen paikkaan, josta sekä asukkaiden että vierailijoiden on helppoa löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Hankkeen keväällä 2022 toteuttamissa asukaskyselyissä yhdeksi liikennepalveluiden käytön ongelmaksi nousi juuri tiedon sirpaleisuus ja epäluotettavuus.

Sovellus jakaantuu Asukkaan Fiskars- ja Vierailijan Fiskars -osioihin. Fiskarsin asukkaat löytävät sovelluksesta tietoa mm. terveys-, kyläavustaja-, kierrätys- ja harrastusasioista. Liikenne-napin takaa löytyy julkisen liikenteen aikataulut sekä tietoa kimppakyydistä, kylän yhteisen auton käytöstä ja kyläjunan aikataulusta. Koska sovellus sisältää kattavasti tietoa kylän palveluista, My Fiskars -sovellus toimisi myös uusien asukkaiden infopakettina.

My Fiskars -sovelluksen kehittivät Laurean palvelumuotoiluopiskelijat Marja Gorbinet, Saija Lehto ja Eleonora Prits.

Hop on - Hop off Raasepori -bussi kyyditsee sekä turisteja että alueen asukkaita

Palvelumuotoiluopiskelijat Erika Bäck, Sari Eskelinen, Vanesa Korantengová ja Katja Kotilainen kehittivät digitaalisen palveluprototyypin Hop on - Hop off Raasepori -bussia varten. Prototyyppi tarjoaa helposti ajankohtaista tietoa bussista, sen aikatauluista ja reiteistä sekä mahdollistaa bussimatkan maksamisen. Tuloksena ovat nettisivut sekä mobiilisovellus, joissa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät - turistit ja paikalliset asukkaat - sekä heidän tarpeensa.

Hop on - Hop off Raasepori -bussi on hankkeemme työpajassa elokuussa 2022 ideoitu Raaseporin tulevaisuuden liikennepalvelukonsepti, joka palvelee sekä alueella liikkuvia turisteja että alueen asukkaita. Bussi liikennöisi yhteistyössä junan kanssa toimien helppona jatkeena junaliikenteelle odottaen junalta saapuvia matkustajia. Tarjolla olisi mahdollisesti myös yhteysliikennettä alueen eri kulttuuritapahtumiin.

Raaseporin terveydenhoitobussi tuo palvelut asukkaiden luo

Palvelumuotoiluopiskelija Mia Jolas kehitti ryhmänsä kera Raaseporin terveydenhoitobussin mobiilisovellusprototyypin. Terveydenhoitobussi sisältää mm. rokotus-, hammashoito- ja mammografiapalvelut. Mobiilisovelluksella on mahdollista saada ajankohtaista tietoa kyseisen bussin aikatauluista, reiteistä ja palveluista. Lisäksi sovelluksella voi varata ajan haluamaansa palveluun.

Prototyyppi perustuu Raasepokka-liikennepalveluun, jonka raaseporilaiset ideoivat elokuussa 2022 hankkeemme työpajassa. Raasepokka on bussi, jossa Raaseporin asukkaiden luo kulkevat niin apteekki-, ruokakauppa-, kirjasto- kuin kahvilapalvelutkin.

Yhteistyökuntien edustajat vaikuttuivat prototyypeistä

Smart Countryside Mobility -hankkeen kehitystyössä yksi keskeinen teema on tukea yhteistyökuntia Raaseporia ja Karkkilaa liikennepalveluiden digitaalisissa ratkaisuissa. Opiskelijoiden kehittämät prototyypit antavat kunnille esimerkkiä siitä, miten digitaalisia liikennepalveluita voidaan tehdä. Raaseporin ja Karkkilan edustajia oli kutsuttu seuraamaan prototyyppien esittelywebinaaria joulukuussa 2022, ja he vaikuttuivat näkemästään.

Raaseporin kaupungin henkilöliikennelogistikko Henri Nevakivi piti ideaa My Fiskars -kyläsovelluksesta hyvänä, hän lisäisi sovelluksen liikennetarjontaan vielä paikallistaksin tilausmahdollisuuden. Myös ajatus Hop on - Hop off Raasepori -bussista kiehtoi Nevakiveä.

- Yritetään ottaa tämä jossain muodossa käyttöön ainakin kesällä, hieno konsepti, hehkutti Nevakivi.

Myös terveydenhoitobussikonsepti teki vaikutuksen Henri Nevakiveen.

- Todella mielenkiintoinen tämä terveysbussi, sen voisi ehkä yhdistää kirjastoautoon. Kaikki ei voi tosin pyöriä mobiilisovelluksen ympärillä, koska esim. kaikki ikäihmiset eivät käytä kännykkää. Sovelluksen vaihtoehtona voisi olla esim. palvelunumero, Nevakivi ideoi.

Myös joukkoliikennesuunnittelija Anna Vähä-Herttua Karkkilan kaupungilta piti Hop on - Hop off -bussikonseptista.

- Mielenkiintoinen esitys, pidän sovelluksesta. Karkkilassakin on ollut puheissa tällainen jossain muodossa, totesi Vähä-Herttua.

Kuntalaisen kommentit

Marianne Liitelä Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksestä on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Raaseporin liikennepalveluita hankkeen työpajoissa. Hän seurasi myös prototyyppien esittelyä.
My Fiskars -sovellusprototyypin suhteen Liitelä mietti, miten samanlainen kyläsovellus toimisi kaksikielisessä Pohjassa.

- Alustan pitäisi olla kaksikielinen, ei voi olla vain erikseen omat kielipohjat. Lisäksi Fiskarsin ja Pohjan kylien sovellusten pitäisi kommunikoida keskenään, kylät sijaitsevat vain viiden kilometrin etäisyydellä toisistaan, muistutti Liitelä.

Liitelän mukaan terveydenhoitobussikonseptin kaltaista palvelua todellakin tarvitaan, varsinkin vanhuksille. Hop on - Hop off Raasepori -bussikonseptin hän näkee puolestaan turisteille sopivampana ja turistiaikaan toimivana.

- Pohjan asukkaiden tarpeet ovat toisenlaisia kuin turisteilla, mutta kyllä paikallisetkin hyppäisivät kyytiin, jos joku palvelu tulisi reitillä vastaan, Liitelä totesi.

Smart Countryside Mobility -hankkeen yhtenä tavoitteena on edesauttaa liikkumispalveluiden ekosysteemin muodostumista. Tähän liittyen on julkaistu kysely hankkeen kohdekaupunkien Raaseporin ja Karkkilan yrityksille. Kyselyn tavoite on tunnistaa ja analysoida yritysten ja yrittäjien näkemyksiä toiminta-alueensa palveluiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään yhteistyössä hankkeen kohdekaupunkien kanssa niiden liikenteen palveluiden kehittämisessä. Kyselyllä saadaan myös arvokasta tietoa koko Uudenmaan haja-asutusalueiden liikennepalveluiden kehittämiseksi. Kyselyt ovat auki 31.1.2023 saakka.

Raaseporin yrittäjät voivat vastaa kyselyyn tällä nettisivulla.

Karkkilan yrittäjien kysely löytyy tältä nettisivulta.

Ekosysteemit rakentuvat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Ekosysteemi on sekä rakenne että vuorovaikutusprosessi, jonka kautta toisiaan täydentävät toimijat luovat yhdessä arvoa. Ekosysteemissä on useita rinnakkaisia verkostorakenteita, joita yhdistävät jaettu visio ja yhteiset tavoitteet sekä toimintamalli, jolla tavoitteiden toteuttamista ohjataan (strateginen tiekartta) ja toimeenpannaan.

Lue lisää ekosysteemeistä Valtiokonttorin toimittamalta Valtiolla.fi-sivustolta.

Karkkilan asukkaille, yrityksille, yhdistyksille ja kaupungin edustajille järjestettiin 2.11.2022 Nyhkälän koululla ideointityöpaja, jossa yhteiskehittämisen keinoin pohdittiin tulevaisuuden Karkkilan liikkumispalveluita. Työpajassa kehitettiin Karkkilan kaupungin ylläpitämää, sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinjaa, Höökikyyti-palvelua, sekä sen viestintää ja markkinointia. Lisäksi ideoitiin uudenlaisia liikkumispalveluita Karkkilaan.

Työpajan teemat oli valittu Smart Countryside Mobility - hankkeessa keväällä 2022 toteutetun asukaskyselyn tulosten perusteella. Hanke järjesti työpajan yhteistyössä Karkkilan kaupungin kanssa. (Kuvat Raija Kaljunen)

Runsaasti ideoita

Työpajaan tuli paikalle runsaasti ihmisiä, jotka keskustelivat aiheista innokkaasti ja tuottivat paljon monipuolisia ideoita pienryhmissä.

- Olemme saaneet todella paljon positiivista palautetta työpajasta, ja oli erittäin hienoa nähdä noinkin suuri määrä innokkaita ihmisiä kertomassa mielipiteitään. Esiin tuli uusia ideoita ja myös jo käytössä olevia, joiden olemassa olosta ei asukkailla ilmeisesti ole tietoa, kertovat joukkoliikennesuunnittelija Anna Vähä-Herttua ja projektipäällikkö Niina Kangas Karkkilan kaupungilta.

Työpajan tuloksena syntyi uusia konsepteja siitä, millainen palvelu Höökikyyti voisi tulevaisuudessa olla, miten sitä voisi markkinoida ja millaisia uudenlaisia liikkumispalveluita Karkkilassa voisi olla.

- Liikkumispalveluiden digitalisaatio nousi esiin tavalla tai toisella lähes kaikissa ratkaisuehdotuksissa. Tietoa halutaan saada heti, helposti ja reaaliaikaisesti. Palveluiden halutaan olevan kaikkien saavutettavissa, myös ei-diginatiivien, toteaa palvelumuotoilija Raija Kaljunen Laureasta.

Palautetilaisuus liikkumispalveluideoista tammikuussa

Ideointityöpajan tulokset tuodaan kaikkien karkkilalaisten nähtäville tammikuussa 2023.

- Jokainen halukas pääsee tutustumaan ratkaisuehdotuksiin, ja toivomme saavamme karkkilalaisilta mahdollisimman paljon palautetta. Kehittämistyö jatkuu yhteistyössä Karkkilan kaupungin edustajien kanssa, kertoo projektipäällikkö Harri Miinin Metropoliasta.

Pohjan Pösö on yhteiskäyttöauto, jota kyläläiset voivat käyttää. Raaseporin joka kaupunginosassa on oma sähköautonsa, jonka lainaaminen tapahtuu sovelluksella tai arkiaikaan puhelimella.

Raasepokka on puolestaan bussi, jossa on apteekki, ruokakauppa, kirjasto ja kahvila. Raasepokka pysähtyy joka kylässä omalle pysäkilleen, jossa voi hypätä kyytiin ja vaikka kahvitella tuttujen kanssa matkan aikana. Samalla voi ottaa mukaansa tilaamansa lääkkeet, lainakirjat ja ruokaostokset. (Kuvat Raija Kaljunen)

Nämä konseptit ovat esimerkkejä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluista, joita ideoitiin elokuun lopussa Pohjassa ja Fiskarsissa Smart Countryside Mobility -hankkeen työpajoissa. Kyläläiset ja kaupungin edustajat kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja haasteisiin, jotka perustuvat hankkeessa keväällä tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin. Työpajoissa kehiteltiin seitsemän liikkumispalveluiden konseptia, lisäksi syntyi ideoita palveluista viestimiseen.

Työpajojen teemoja olivat julkinen liikenne, kutsukyyti ja kyläbussi, uusi jakamiseen perustuva palvelu sekä palveluiden liikkuminen asukkaiden luokse. Yhteiskehittämisessä käytettiin erilaisia palvelumuotoilun luovia menetelmiä. Palvelumuotoilijat Jaakko Hannula, Raija Kaljunen ja Miia Seppänen Laurea ammattikorkeakoulusta ohjasivat työpajat.

Asukkaiden näkökulmat oivallisesti esiin

- Oli hienoa nähdä, millaisia uusia konsepteja ryhmät kehittivät ja miten osallistujat kokivat niiden täydentävän toisiaan. Töiden esittelyt herättivät keskustelua, joissa nousi saman tien esiin alustavia jatkokehittämisideoita, työpajaa vetäneet Raija Kaljunen ja Jaakko Hannula toteavat tyytyväisinä.

Hannulan mukaan oli upeaa, että asukkaat osallistuivat molemmissa työpajoissa niin aktiivisesti ja innostuneesti. Asukkaiden näkökulmat nousivat erinomaisesti esiin kaikista teemoista.

- Molemmissa työpajoissa ryhmät kertoivat, että kehitettyjen palvelujen on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan, mikä on mielestäni erinomainen näkökulma. Saimme runsaasti eväitä liikenteen palveluiden jatkokehittämiseen, Hannula summaa työpajojen tuloksia.

Yhteiskehittäminen raaseporilaisten kanssa jatkuu

Seuraavaksi hankkeen asiantuntijat ja Laurea-ammattikorkean opiskelijat kehittävät näistä työpajoissa muotoilluista palvelukonsepteista ensimmäiset prototyypit, jotka tuodaan testattavaksi Raaseporin asukkaille alkusyksyn aikana. Prototyyppejä kehitetään edelleen testauksessa saadun palautteen ja huomioiden pohjalta. Ehkäpä joku päivä Pohjan Pösö ja Raasepokka oikeasti palvelevat Raaseporin asukkaita.

Smart Countryside Mobility -hanke oli mukana Asumisen messuilla Billnäsin ruukissa lauantaina 11.6. Messuilla oli tuona päivänä noin 600-700 kävijää, useampi kymmen poikkesi hankkeen osastolla ideoimassa unelmiensa henkilöliikenteen palvelua Raaseporin alueelle.

Hankkeen messuosastolla tehtiin minihaastatteluita ja kerättiin osastolla käyneiltä post it -lapuilla tarpeita, toiveita ja ideoita sekä liikkumiseen liittyviä haasteita. (Kuvat Raija Kaljunen)

Projektipäällikkö Harri Miinin veti myös paneelikeskustelun, jossa Suomen Kylät Ry:n maallemuuttoasiantuntija Johanna Niilivuo, Raaseporin kaupungin henkilöliikennelogistikko Henri Nevakivi ja Raaseporin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Edith Spitz kertoivat kokemuksia ja vaihtoivat ajatuksia Raaseporissa liikkumisesta nyt ja tulevaisuudessa.

Asumisen messut olivat osa Home&Found-kierrätysasuntofestivaalia 10.-12.6.2022.

Järvenpään henkilöliikennetutkimuksessa nousivat esiin samanlaiset haasteet kuin Raaseporissa tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa (katso uutinen 18.5.22): Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen ja junayhteyksien aikatauluja ei ole synkronoitu. Junat kulkevat myöhään, mutta sisäistä liikennettä ei iltaisin ole ollenkaan. Tämä rajoittaa huomattavasti vuorotyöläisten kulkemisen mahdollisuuksia ja myös harrastuksissa kävijöitä: harrastuspaikat sijaitsevat kaukana keskustasta, joten niihin on pakko kulkea omalla autolla. Lapsiperheet myös kokivat julkisilla kulkemisen liian kalliiksi.

Järvenpään sisällä on helppoa kulkea kävellen, pyörällä tai julkisilla. Kauemmaksi mentäessä yhteydet supistuvat huomattavasti. Työmatkapyöräilyyn liittyen suurimmaksi haasteeksi nousi polkupyörävarkauksien pelko: matkaajat eivät uskalla jättää pyöriään juna-aseman katokseen - lukittava säilytystila olikin monen vastaajan toiveena. Lisäksi toivottiin pyöräreittien lisäämistä esimerkiksi Vanhalle Lahdentielle, myös teiden talvihuoltoa pitäisi parantaa nykyisestä, jotta pyöräilyn suosio kasvaisi.

Järvenpään henkilöliikennetutkimuksen toteuttivat Laurean Avoimen AMK:n YAMK-tutkinnon polkuopiskelijat Anna-Reetta Kyllönen ja Dara Sadik keväällä 2022.

Reittiliikenne Raaseporin sisällä, linja-autoliikenteen aikataulut ja bussivuorojen riittämättömyys sekä palveluiden saavutettavuus nousivat keskeisiksi teemoiksi, kun alueen asukkailta kysyttiin mielipidettä Raaseporin alueen henkilöliikenteen palveluista. Vastaajat kaipasivat myös kattavampaa ja turvallisempaa pyörätieverkostoa. Lisäksi julkisen liikenteen lippujen hintoja pidettiin liian korkeana sekä toivottiin bussi- ja junaliikenteen aikataulujen yhdistämistä.

Palvelut ovat alueella keskittyneet, mikä vaikuttaa niiden saavutettavuuteen julkisilla liikennevälineillä. Raaseporilaiset toivovatkin lisää julkisen liikenteen vuoroja Fiskarsiin ja Karjaalle sekä muiden taajamien välille. Erityisesti kaivattiin linja-autoliikennöintiä iltaisin ja viikonloppuisin. Nämä haasteet nousivat esiin Raaseporin henkilöliikennetutkimuksessa, jonka Laurean YAMK-opiskelijaryhmä toteutti maaliskuussa 2022. Tutkimukseen vastasi 114 alueen asukasta.

Maanantaina 21.8. pidetään Nyhkälän koululla asukasilta, jossa kerrotaan hankkeessa kehitetyistä liikennepalveluiden konsepteista sekä konkreettisista toimenpiteistä Karkkilan julkisen liikenteen uudistamiseksi.

”Hankkeen ja Karkkilan kaupungin yhteistyö on ollut tiivistä ja antoisaa. Konseptien kehittämistyöhön ovat osallistuneet niin Karkkilan asukkaat, kaupungin edustajat kuin hankkeemme asiantuntijat. On mukava päästä esittelemään lopputuloksia yhteisessä asukasillassa”, kertoo projektipäällikkö Harri Miinin.

AIKA: maanantai 21.8.2023 klo 17–18
PAIKKA: Nyhkälän koulu (Huhdintie 13, 03600 Karkkila)

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestävät Karkkilan kaupunki ja Smart Countryside Mobility -hanke.

Tervetuloa kehittämään yhdessä liikenteen palveluita haja-asutusalueilla!

Tietokirjailija Antti Merilehto toivottaa videotervehdyksessään liikkumisen palveluiden asiantuntijat tervetulleeksi Liikenteen palveluiden kehittäminen haja-asutusalueilla -seminaariin 28.3.2023. Merilehto on yksi puhujista, hänen aiheensa on palveluiden digitalisoituminen haja-asutusalueilla.

Katso Antti Merilehdon videotervehdys!

Smart Countryside Mobility -hankkeen järjestämässä seminaarissa pohditaan, miten haja-asutusalueille luodaan houkuttelevia, helppokäyttöisiä ja toimivia liikenteen palveluita. Tilaisuus on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikenteen palveluiden kehittämisestä haja-asutusalueilla.

Osallistujien asiantuntijuus ja läsnäolo ovat tärkeitä, sillä etsimme keskustelun kautta yhteisiä näkemyksiä tulevaisuuden liikenteen kehitykselle. Seminaari tarjoaa ideoita, inspiraatiota ja uusia verkostoja oman työn tueksi.

Aika
28.3.2023 klo 12.30–17.00

Paikka
Urban3-tila, Maria 01 -startup-kampus/Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki

Puheenvuorot

Palveluiden digitalisoituminen haja-asutusalueilla

Antti Merilehto
Tietokirjailija ja palkittu puhuja
Instagram: Merilehto
LinkedIn: Antti Merilehto

Miten nuoret Raaseporissa liikkuvat sekä miten me nuoret tahtoisimme ja näkisimme itsemme liikkuvan tulevaisuudessa?

Edith Spitz
Raaseporilainen abiturientti

Miten kehitämme maaseudun palveluiden saavutettavuutta ja maaseudun asukkaiden liikkumista uusilla innovaatioilla ja liikkuvilla palveluilla?

Johanna Niilivuo
Maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry
Facebook: MaallemuutonAsiantuntija Johanna Niilivuo
Instagram: johanna_suomenkylat
LinkedIn: Johanna Niilivuo

Yhteistyössä tehty digiloikka matkailualueilla – mukana liikkumispalveluiden tarjoajat sekä paikalliset kehitys- ja markkinointiyhtiöt

Piia Laitila
Koordinaattori, matkailu ja saavutettavuus, Matkahuolto

Ohjelma

• Klo 12.30 ovet aukeavat, tarjolla kahvia ja välipalaa
• Klo 13.00 puheenvuorot ja keskustelua
• Klo 16.15 virallinen osuus päättyy >> vapaata seurustelua, tarjolla kahvia ja välipalaa
• Klo 17.00 tilaisuus päättyy

#LiikenteenPalvelutKehittyvät #SmartMobilityFi

Ilmoittautuminen

Seminaariin ilmoittautuminen on päättynyt.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Jaakko Hannula
jaakko.hannula [at] laurea.fi (jaakko[dot]hannula[at]laurea[dot]fi)
puh. 050 441 3563

Karkkilaa varten ideoiduista liikennepalveluista voi antaa palautetta tammikuussa. Karkkilalaisten kehittämät tulevaisuuden liikenneratkaisut ovat esillä 16.-29.1.2023 Karkkilan kirjastolla ja Karkkilan matkailuneuvonnassa. Tervetuloa tutustumaan ratkaisuehdotuksiin ja antamaan palautetta - mikä toimii, mikä ei!

Lue Karkkilalainen-lehden uutinen näyttelystä lehden verkkosivulla.
Lue Länsi-Uusimaa-lehden uutinen näyttelystä lehden verkkosivulta (maksumuurin takana).

Liikennepalveluideat perustuvat hankkeemme Karkkilan kaupungin kanssa marraskuussa 2022 järjestämään ideointityöpajaan, jossa runsas joukko karkkilalaisia kehitti kaupungin ylläpitämää sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinjaa, Höökikyyti-palvelua, sekä sen viestintää ja markkinointia. Lisäksi ideoitiin uudenlaisia liikkumispalveluita Karkkilaan. Lue Karkkilalainen-lehden uutinen työpajasta lehden verkkosivulta.

Palautetta voi antaa myös verkossa

Jos et pääse paikan päälle katsomaan näyttelyä, testaamaan liikenneratkaisuja etkä antamaan palautetta, niin ei huolta - voit antaa palautetta Karkkilan tulevaisuuden liikennepalveluista tällä verkkolomakkeella 29.1. klo 23.00 saakka.

Hankkeen asiantuntijoita tavattavissa

Hankkeen asiantuntijoita on paikalla tavattavissa keskiviikkona 18.1. (matkailuneuvonta klo 11.00-12.00 ja 13.00-16.00 sekä kirjasto klo 13.00-16.00) ja perjantaina 27.1. (matkailuneuvonta klo 10.00-12.00 ja kirjasto klo 12.30-15.00). He kertovat lisää Karkkilaa varten ideoiduista liikennepalveluista ja vastaavat kysymyksiin.

Missä ja milloin

Näyttelyt aukeavat Karkkilan kirjastolla ja Karkkilan Matkailuneuvonnassa maanantaina 16.1.2023.

Karkkilan kirjasto (Valtatie 26 E)
- 16.-29.1.2023
- auki omatoimiseen käyttöön ma-to klo 7-20 sekä pe-su klo 7-18
- kirjaston henkilökunta paikalla ma-to klo 13-19 sekä pe klo 10-17
- linkki kirjaston verkkosivuille
Kirjaston ovet ovat avoinna, kun henkilökunta on paikalla. Omatoimikirjaston käyttö edellyttää erillisen käyttöoikeussopimuksen allekirjoittamista kirjaston palveluaikana.

Karkkilan Matkailuneuvonta - Visit Karkkila
(Karkkilan linja-autoasema, Huhdintie 10-12)
- 16.-27.1.2023
- auki ma ja to-pe klo 10-17 sekä ti-ke klo 11-18
- HUOM! Suljettu joka päivä lounasajan klo 12-13
- linkki matkailuneuvonnan verkkosivuille

Smart Countryside Mobility -hanke järjestää palautenäyttelyt Karkkilan kaupungin kanssa.