Kira Circularis on valtakunnallinen hanke, jolla edistetään rakennusalan kiertotalouteen siirtymistä. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2024–31.3.2026 ja sen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Rakennusalan kiertotalous tarvitsee uusia tuotteita ja palveluja, jotka eivät ole pelkästään kekseliäitä, vaan myös uskottavia, turvallisia ja kannattavia. Tässä työpajassa kokoamme eri toimijat yhteen keskustelemaan, jakamaan haasteita ja löytämään ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia.
Miksi mukaan?
Kenelle?
Rakennushankkeiden eri osaajille: tilaajille, suunnittelijoille, tuotevalmistajille, konsultille, rakennuttajille – kaikille, jotka haluavat tehdä tulevaisuuden rakentamisesta kestävämpää.
Mitä saat?
Ilmoittaudu nyt ja tule mukaan muovaamaan kiertotalouden tulevaisuutta!
Ilmoittautumislinkki:
https://www.lyyti.in/Arvoverkon_yhteinen_innovointi_2956
Käy lukemassa Tampereen ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Arto Nikkilän artikkeli Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa. Artikkelissa kerrotaan kuinka kiertotalous ja vihreä siirtymä vaikuttavat tuotekehitykseen ja osaamisen kehittämiseen eri toimialoilla. Löydät artikkelin Tamk-blogista.
Lue täältä, mitä Kira Circularis -hankkeessa tehdään ja tapahtuu!
Haastattelussa Valtteri Hongisto, tutkimusryhmän vetäjä, Turun ammattikorkeakoulu
Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö TKI-hankkeissa luo vahvan pohjan tuotekehitykselle ja innovaatioille. Kira Circularis -hankkeessa mukana olevalla Valtteri Hongistolla on takanaan lähes 30 vuotta TKI-hankkeiden parissa – eli kokemusta ja tarinoita riittää. Mutta mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan?
Akustiikkalaboratorio – yritysyhteistyön malliesimerkki
Hongisto työskentelee akustiikkalaboratoriossa, joka auttaa yrityksiä kehittämään rakennustuotteitaan ja ratkaisemaan ääniin liittyviä haasteita.
Mitä laboratorio sitten käytännössä tekee? Esimerkiksi:
- Äänieristystestit rakennusosille
- Äänenabsorptiotestit ääntä imeville levyille
- Akustiset mittaukset rakennuksissa, työpaikoilla ja aluksilla
- Toimistojen akustiikkapalvelut
- Laitteiden ja koneiden meluselvitykset
Kira Circularis -hankkeessa mukana olevat yritykset testaavat parhaillaan, voisiko kierrätysrakennusmateriaaleista kehittää toimivia akustiikkatuotteita. Kestävä kehitys ja parempi ääniympäristö – siinäpä vasta win-win-tilanne!
Miksi yritykset lähtevät mukaan hankkeisiin?
Yritysten suurin houkutin TKI-hankkeisiin on selvä: mahdollisuus saada huippuasiantuntijoiden tutkimus- ja kehityspalveluja käytännössä ilmaiseksi. Samalla matkan aikana opitaan uusia taitoja, kuten tulosten käytännön merkitystä
Silti mukaan lähteminen ei aina ole itsestäänselvää. Monilla yrityksillä resurssit ovat rajalliset, eikä kehitystyölle tunnu löytyvän aikaa, kun päivittäiset liiketoiminnan tehtävät vievät kaiken huomion. Myös hankkeiden pitkä kesto voi herättää epäröintiä, sillä yritykset kaipaavat usein nopeita tuloksia. Lisäksi odotusten hallinta voi tuottaa haasteita – kaikki tutkimustulokset eivät ole heti sovellettavissa liiketoimintaan.
TKI-hankkeiden onnistuminen edellyttää yritysten tarpeiden ymmärtämistä ja kumppanien sitouttamista kehitystyöhön jo varhaisessa vaiheessa. Selkeät tavoitteet, realistiset aikataulut ja ripaus kärsivällisyyttä luovat pohjan sujuvalle yhteistyölle, joka tuottaa aidosti hyödyllisiä ratkaisuja.
TKI-hankkeiden tulevaisuus
Hongisto näkee, että ammattikorkeakouluilla olisi suuria mahdollisuuksia soveltavan tutkimuksen ja testauspalveluiden kentällä. AMK-verkosto voi nousta merkittäväksi tekijäksi yritysten tuotekehityksessä ja innovaatioiden tukena. Nyt on oikea aika tarttua tilaisuuteen ja rakentaa entistä vahvempaa yhteistyötä, joka hyödyttää sekä yrityksiä että koulutusalaa!
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä projektijohtaja Harri Miininiin – hän kertoo mielellään lisää hankkeista ja yhteistyömahdollisuuksista.
Metropolian ensimmäistä kertaa järjestetty IHME-innovaatiokilpailu haastoi opiskelijat ideoimaan tulevaisuuden asumiseen liittyviä ratkaisuja kymmenen päivän intensiivisen jakson aikana (4.–14.9.2023). Kilpailussa syntyi kuusi tiimiä, jotka hyödynsivät Metropolian eri kampusten yhteistyöalustoja – kuten robotiikkapaja RoboGaragea, kaupunkiviljelytila UrbanFarmLabia ja älykoti SmartLabia – löytääkseen uusia ideoita ekologiseen ja viihtyisään asumiseen. Kilpailun pääyhteistyökumppanina toimi Sweco, ja tuomaristossa oli mukana asiantuntijoita muun muassa rakennus-, kiinteistö- ja innovaatiotoiminnan alueilta.
Voittajatiimin ratkaisu: MOOVI
Voiton vei MOOVI-niminen tiimi, joka ideoi äänieristykseen tarkoitetun puumuovikomposiittiratkaisun. Tiimissä työskentelivät Tiina Radmer (XR Design), Anne Vepsä (teollinen muotoilu), Mette Bärling (osteopatia) ja Janne Iijalainen (ajoneuvotekniikka). MOOVIn tavoitteena on vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta hyödyntämällä kierrätysmuovia, mutta ennen kaikkea ratkaista arkinen ongelma: asumisen ääniympäristön häiriöt, kuten naapurista kantautuvat äänet.
”Saimme idean listatessamme asumiseen liittyviä ongelmia. Kierrätysmuovia on valtavasti saatavilla, ja äänisaaste häiritsee monia. Päätimme yhdistää nämä kaksi näkökulmaa ja kehittää tuotteen, jota voisi hyödyntää rakennusten seinissä äänieristeenä,” kertoo Anne Vepsä.
Nopea ideointijakso ja monialainen yhteistyö
Innovaatiokilpailu eteni tiiviillä aikataululla, ja kymmenen päivän aikana tiimit tutustuivat eri kampusten laboratorioihin sekä kuuntelivat asiantuntijoiden näkemyksiä asumisen tulevaisuuden haasteista. Voittotiimin jäsenet painottavat, että kilpailu oli intensiivinen mutta antoisa kokemus, joka opetti paljon yhteistyöstä, ideoinnista ja pitchaamisesta. Anne Vepsä kannustaa kaikkia opiskelijoita tarttumaan vastaaviin tilaisuuksiin: ”Ei koskaan tiedä, millaiseen tiimiin päätyy tai mitä uusia oivalluksia syntyy. Monialainen työskentely avaa silmiä, ja kilpailut voivat johdattaa yhteistyöhön, jota ei olisi muuten löytänyt.”
Kohti jatkokehitystä ja prototyyppejä
Kilpailun jälkeen tiimi mietti, että MOOVI-idean potentiaalia voisi selvittää tarkemmin. Mette Bärling kertoo, että Metropolian rakennusalan verkostosta löytyi tukea kehittämiselle: ”Löysimme ammattilaisia, jotka näkivät tässä mahdollisuuden. Nyt MOOVI on mukana Kira Circularis -hankkeessa, jossa tutkitaan kestävän rakentamisen uusia ratkaisuja.”
Vaikka matka varsinaisen tuotteen markkinoille on vasta alussa, tiimiläiset näkevät mahdollisuuksia. Janne Iijalainen korostaa, että heillä ei itsellään ole syvällistä rakennusalan taustaa, mutta Metropolian tarjoamat verkostot ja asiantuntemus ovat tukeneet jatkokehitystä. Tiimi toivoo näkevänsä konkreettisen prototyypin, jonka äänieristyskykyä ja kestävyyttä voitaisiin testata tosielämän olosuhteissa. ”Olisi hienoa lukea jonain päivänä lehdestä, että nyt on rakennettu talo, jossa käytetään meidän kehittämää puumuovikomposiittia. Se olisi todiste siitä, että opiskelijoidenkin ideoilla voi olla valtava merkitys tulevaisuuden asumisessa,” Mette summaa.
Monipuolinen TKI-toiminta mahdollistaa MOOVIN tuotekehityksen
Metropoliassa toteutettiin neljä erillistä MINNO innovaatioprojektia MOOVI-aiheeseen liittyen:
Tulossa olevia tutkimuksi
LAB-ammattikorkeakoulun Kestävä rakentaminen (YAMK) -tutkinnossa tehdään opinnäytetyötä, jossa keskitytään kiertotalouden mukaisten komposiittituotteiden mahdollistamiseen asuin- ja toimitilarakentamisessa. Tutkimuksessa perehdytään rakennustuotteiden tuotehyväksyntään ja siihen, miten kestävän kehityksen mukaisia komposiitteja voidaan hyödyntää laajemmin talonrakentamisessa.
Metropolian puolella kiinteistä- ja rakentamisalalla (Kira) työstetään parhaillaan tarkempaa markkina-analyysiä MOOVI-tuotteesta opinnäytetyönä. Työssä tarkennetaan innovaatioprojektiryhmän aloittamaa markkina-analyysiä. Työssä pyritään myös kattavammin haastattelemaan Kira-alan ja rakennustuotetuotannon toimijoita, jotta saadaan näkemystä MOOVI-elementin mahdollisesta markkinasta Suomessa.
Metropolian Myyrmäen kampuksella on käynnissä kaksi innovaatioprojektia, joissa keskitytään MOOVIn rakenteeseen sekä Metropolian 3D-tulostimen ohjelmointiin. Tavoitteena on kehittää prosessi, jossa robotti pystyy tulostamaan MOOVI-rakennetta eri materiaaleista, minkä jälkeen tuotetta voidaan testata ja muokata eteenpäin.
Tutkimuksessa tehdään laajaa yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa
MOOVI-projektin laaja yhteistyöverkosto osoittaa, että kiertotalouden komposiittiratkaisut kiinnostavat laajasti niin teknisen kehityksen, kaupallistamisen kuin kestävän rakentamisenkin näkökulmista. Tulevat tutkimukset ja pilotit auttavat varmistamaan, että MOOVI-tuotteesta saadaan turvallinen ja terveellinen, uskottava ja kannattava ratkaisu nykypäivän rakentamiseen.
Kirjoittaja: Jonna Suvanto
Kuvat: Anne Vepsä, Mette Bärling, Tiina Radmer, Janne Iijalainen
Joensuussa 13.–14.2.2025 järjestettiin kolmas kansainvälinen Drivers for Wood Construction (DWC) -tapahtuma, jonka tämän vuoden teemana oli "Future Green Cities: Fostering the Growth Based on Wood". Tapahtuma kokoaa yhteen puurakentamisen ammattilaisia ja päätöksentekijöitä eri puolilta maailmaa, ja sen tavoitteena on tuoda esiin uusinta tietoa, innovatiivisia käytäntöjä ja konkreettisia toimenpiteitä kestävän puurakentamisen edistämiseksi.
Monipuolinen ohjelma – inspiraatiota ja käytännön vinkkejä
Seminaaripäivä koostui viidestä eri osiosta, joiden teemoina olivat muun muassa:
Lisäksi seminaaripäivän yhteydessä järjestettiin minimessut, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin puurakentamisen alalla.
Drivers for Wood Construction 2025 -tapahtuma tarjosi kattavan katsauksen puurakentamisen tulevaisuuteen ja antoi eväitä uusien, kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Tulevaisuuden vihreät kaupungit rakentuvat paitsi puusta, myös vahvasta ja toimivasta yhteistyöstä!
Innostunut jatkokeskustelu hankkeessa
Seminaaripäivän innoittamana hankkeen tiimi kokoontui seuraavana päivänä Karelian Wärtsilä-kampukselle jatkokeskusteluun. Yhdessä pohdimme, mitä hankkeessa on jo saavutettu ja mitä vielä haluamme tehdä. Keskustelu kirkasti hankkeen tavoitteita ja antoi uusia ideoita konkreettisten projektien toteuttamiseen yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kesken. Odotamme innolla kevättä 2025!
Käytöstä poistetut liimapuupalkit eivät ehkä herätä mielikuvaa modernista rakennuksesta, mutta XAMK:n Fanny Malmstedt näki niiden potentiaalin uudella tavalla. Näin syntyi idea kestävästä ja käytännöllisestä pyöräkatoksesta – projektista, joka konkretisoi miten voimme uusiokäyttää vanhaa rakennusmateriaalia.
"Se vanha, roikkuva teräskatos oli jo aikansa elänyt. Tuijottelin sitä vuosia ja mietin, voisiko sen tilalle keksiä jotain parempaa," Fanny kertoo naurahtaen.
Pyöräkatoksen päämateriaali löytyi yllättävän läheltä: puretun varastorakennuksen liimapuupalkit olivat matkalla jäteasemalle, mutta viime hetkellä ne pelastettiin KiraCircularis-hankkeen tutkimusmateriaaliksi. Palkit testattiin perusteellisesti: Xamk teki ylikuormitus- ja liimasaumojen kestävyysmittaukset ja Metropolia Ammattikorkeakoulu haitta-aineanalyysin. Lopputulos? Vanhat liimapuupalkit kestävät loistavasti! "On hämmästyttävää, miten hyvin puumateriaali voi säilyä."
Tässä vaiheessa Fanny hoksasi niiden potentiaalin. "Olihan ne vanhoja ja kuluneita, mutta kun pintaa hiottiin, ne alkoivat näyttää kuin uusilta," hän kuvailee.
Vaikka vanha materiaali on arvokas resurssi, se tuo mukanaan omat haasteensa. Palkkien mitat määrittelivät pitkälti, millaisia ratkaisuja katoksen suunnittelussa voitiin tehdä. Uudelleenkäytettävää tuotetta ei ole kuitenkaan aina pakko asettaa samaan käyttötarkoitukseen, kuin aiemmassa elämässä. Esimerkiksi polkupyöräkatoksessa vanhat järeät palkit nostettiinkin pystyyn, massiivisiksi seiniksi.
Mitä Fanny suosittelee muille, jotka haluavat hyödyntää kierrätysmateriaaleja? "Aloita pienestä. Tee penkki tai vaikka pieni katos. Jokaisesta projektista oppii valtavasti," hän kannustaa. "Kierrätysmateriaalien käyttö on tulevaisuutta, ja kansallinen opas, jota nyt hankkeen aikana kehitämme, tekee siitä entistä helpompaa."
Teksti Jonna Suvanto
Kuvat Fanny Malmstedt
Turun ammattikorkeakoulu järjesti loka-marraskuun taitteessa Kira Circularis -hanketapaamisen, johon osallistuivat partnerit Helsingin, Tampereen, Oulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluista.
Tapaaminen aloitettiin torstaina rakentamalla Legoista kiertotalouden unelmarakennuksia. Ryhmien tuli kertoa kolme kierrätettyä materiaalia tai tuotetta, joita hyödynnetään rakennusvaiheessa. Lisäksi ryhmien tuli mainita kolme tuotetta tai materiaalia, jotka ovat hyödynnettävissä, kun rakennus viimein puretaan. Kaikilla oli loistavia kiertotalouden ideoita, yksi ryhmistä hyödynsi rakennuksessaan jopa Eduskuntatalon värjätyt pylväät. Hankeasiantuntija Anna Hallvar Turun ammattikorkeakoulusta ohjasi ja tuomaroi rakentamista.
Kiertotalouden unelmarakennuksia: Elämänvaiheiden huvipuisto, Giraffi-venevaja ja Senioreiden koti. Kuvat: Anna Hallvar.
Rakennushetken jälkeen laboratoriopäällikkö Anna-Marie Mäntylä Metropoliasta kertoi rakennusmateriaalien kierrätyksen mahdollisuuksista ja jätelain haasteista liittyen kiertotalouteen. Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Inka Mäkiö puolestaan esitteli teollisen symbioosin työpajoja. Teollisten symbioosien avulla vauhditetaan yritysten vihreää siirtymää ja otetaan kaikki hukka hyötykäyttöön.
Tutustu Inka Mäkiön ja Maarit Jaakolan tekemään Teollisen symbioosin työpajan järjestäjän ohjeet -työkirjaan Turun AMK:n verkkosivulla.
Materiaalikierto on yksi hankkeen painopisteistä. Hanketiimi on ottanut yhteyttä yrityksiin, joiden sivuvirtoja voidaan mahdollisesti hankkeessa tutkia. Muun muassa Saariston kaivonporaus, Lassila&Tikanoja, Recikla ja Rester ovat kiinnostuneita yhteistyöstä materiaalivirtojen osalta. Metropolia keskittyy muovikomposiittien tutkimiseen.
Hanketiimi pohti, keihin hankkeen tulee pyrkiä eniten vaikuttamaan, jotta kierrätys lähtisi kunnolla kasvuun rakennusalalla. Jussi Savolainen kokosi vaikutussuhteet oheiseen kaavioon. Kuva: Maarit Järvinen.
Perjantaiaamun avasi Rakennustuoteteollisuuden standardointipäällikkö Tuuli Kunnas kertomalla niin uuden rakentamislain kuin uudistuvan rakennustuoteasetuksen mahdollisista vaikutuksista materiaalien kierrätykseen ja hyväksyntään rakentamisessa.
Rakennustuoteasetukseen on tuotu uutena asiana
- ekologinen kestävyys
- vaarallisten aineiden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja vaarallisten hiukkasten päästöt sisäilmaan
- vaarallisen säteilyn päästöt sisäympäristöön
- vaarallisten aineiden, mikromuovien ja säteilyn päästöt ilmaan, pohja- tai meriveteen, pintavesiin taikka maaperään.
Ominaisuuksien sisällyttäminen tuotestandardeihin vaatii niiden päivittämistä. Näin ollen uudet ominaisuudet tulevat osaksi suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksia sitä mukaa, kun tuotestandardit päivittyvät. Siirtymäaika on pitkä. On myös hyvä huomata, että toistaiseksi päästöjä koskevaa säätelyä (raja-arvot) ei juurikaan ole, joten menee vielä pitkä aika ennen kuin nämä päästöjen mittaukset sisäilmasta tai maaperästä tulevat käytännössä voimaan.
Asetuksen päivityksen myötä uudelleen käytetyt tuotteet on mahdollista ottaa osaksi tuotestandardien soveltamisalaa. Jos näin tehdään, on standardien päivittämisen yhteydessä tarpeellista tarkastella esim. nykyisten testauksen ja laadunvarmistuksen menetelmien soveltuvuutta uudelleen käytettäville tuotteille. Tällä hetkellä uudelleenkäyttö voidaan hyväksyttää vain rakennuspaikkakohtaisesti, mikä ainakin joillakin paikkakunnilla, esim. Turussa, on erittäin työlästä.
Senior Sales Manager Johanna Lindholm-Järvinen Rester Oy:stä puolestaan kertoi, mitä tehdään tekstiileille, joita ei voi käyttää tai kierrättää. Kyseessä on monivaiheinen prosessi, jossa vaatteet lajitellaan, desinfioidaan, pilkotaan ja niistä poistetaan metalliosat. Näin vaatteista saadaan erilaisia tekstiilikuituja, joita käytetään mm. akustiikkalevyissä.
Tapaamisen lopuksi Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto esitteli partneriryhmälle Turun ammattikorkeakoulun rakennusakustiikkalaboratorion tiloja. Kyseinen labra on yksi harvoista akustiikkalaboratorioista Suomessa. Laboratoriossa tehdään myös hankkeeseemme liittyviä mittauksia, lisäksi siellä tutkitaan mm. Ruotsin laivan tanssilattian askeläänen kaiuntaa. Kuva: Maarit Järvinen.
Lue lisää rakennusakustiikkalaboratoriosta Turun AMK:n verkkosivuilla.
Keväällä 2025 Kira Circularis -hankkeessa on luvassa niin työpajoja kuin mielenkiintoisia pilottikohteita – hanketiimin Savo-Karjala-visiittiä unohtamatta.
Teksti: Anna Hallvar ja Maarit Järvinen
Uusio- ja uudelleen käytetyillä materiaaleilla ja tuotteilla on lähtökohtaisesti pienempi hiilijalanjälki kuin neitseellisistä raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla. Näiden materiaalien käyttö säästää myös luonnonvaroja, sillä uusien materiaalien valmistus vaatii paljon uusia raaka-aineita. Täten rakennushankkeiden elinkaaren päästöjä voidaan pienentää merkittävästi käyttämällä kiertotaloustuotteita. Suurimmat päästövähennykset saavutetaan valitsemalla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja rakennuksen runko- ja päämateriaaleihin.
Tähän tulokseen päätyi Karelia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Joona Kainulainen vertaillessaan rakentamisessa käytettävien päämateriaalien ympäristövaikutuksia. Tarkastelussa olivat mukana betoni-, teräs- ja tiilituotteet, ja vertailua tehtiin kolmella materiaalivaihtoehdolla:
- kierrätys- ja uusiokäyttötuotteet
- vihreiden menetelmien mukaisesti valmistetut tuotteet
- perinteiset, tavanomaisilla menetelmillä valmistetut tuotteet.
Tuotevertailun tavoitteena oli selvittää kiertotaloustuotteiden hyötyjä verrattuna muulla tavoin valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin. Tavoitteena oli myös havainnollistaa, millaisia päästövähennyksiä kiertotaloustuotteilla voidaan saavuttaa. Tulokset ovat luettavissa Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaalista, joka on laadittu osana Kira Circularis -hanketta.
Materiaalissa käydään lyhyesti läpi rakennusalan kiertotalouden nykytilaa ja esitellään vertailussa käytetyt indikaattorit. Lisäksi siinä kuvataan betonin, tiilen ja teräksen valmistusprosessit, joiden päästöjä vertaillaan ympäristöselosteista saatujen tietojen perusteella. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista.
Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaaliin voi tutustua Avointen oppimateriaalien kirjasto -verkkosivulla.
Lue alkuperäinen artikkeli Karelia-ammattikorkeakoulun Pulssi-portaalissa.
Teksti ja kuva (tekoälyllä luotu): Katariina Saarela
Kira Circularis -hanke järjesti Kiertotalousinnovaatioiden työpajan 9.10.2024 FinnBuild-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kymmenkunta osallistujaa keskusteli vilkkaasti kiertotalouden haasteista ja innovaatioista kiinteistö- ja rakennusalalla.
– Tänään toteutettu työpaja oli ensimmäinen kolmen työpajan sarjasta. Mukana oli asiantuntijoita kattavasti kiinteistö- ja rakennusalan eri toimialoilta isoista kiinteistöjen omistajista aina pieniin innovaatioyrityksiin. Uskon, että Kira Circularis -verkosto sai kasvulleen oivat lähtökohdat, iloitsee projektipäällikkö Harri Miinin Metropoliasta.
Lisäksi hankkeen asiantuntijat esi
ttelivät hanketta ja sen toimintaa mm. Metropolian ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin osastolla messujen aikana 8.–10.10.2024.
Tutustu FinnBuild-messuihin sen verkkosivuilla.
Teksti: Katariina Saarela
Kuvat: Harri Miinin ja Katariina Saarela
Hanketta toteuttavien kuuden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja testausympäristöt sekä asiantuntijoiden ammattitaito yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla mahdollistaen rakennusalan kipeästi kaipaamien kiertotalouden tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden kehittämisen.
Rakennusalalla tarvitaan kiertotalouden innovaatioprosessin uudistamista. Yhä harvemmalla toimijalla on mahdollisuus toteuttaa erilaisia testauksia omissa laboratorioissaan. Tuotekehitysprosessiin sisältyy uusia muuttujia: tuotteen pitää soveltua asiakkaan käyttötapauksiin, tuotannon pitää tapahtua mahdollisimman pienillä hiilipäästöillä sekä käyttämättä neitseellisiä luonnonvaroja ja lisäksi olla mahdollisimman edullista.
Näiden uusien muuttujien vuoksi Kira Circularis -hanke keskittyy kiertotalouden innovaatioprosessin uudistamiseen, yritysten kiertotalouden innovaatioiden ja palvelujen kehittämiseen sekä entistä tiiviimmän yhteistyön muodostamiseen tutkimuksen ja liiketoiminnan välille. Hankkeessa haetaan laajaa vaikuttavuutta lukuisten kiertotalouden teemojen ympärillä ja laajan valtakunnallisen yhteistyöverkoston avulla. Näkökulmina ovat muun muassa materiaalikierto, uudelleen käytettävät tai valmistettavat rakennusosat sekä purettavaksi suunniteltavat ja suunnitellut rakennukset.
Miten purettavien rakennusten osia ja materiaaleja voidaan hyödyntää uusissa rakennus- ja infrakohteissa? Voiko rakennusjätteelle löytyä kokonaan uusia käyttökohteita? Minkälaisia testaus- ja hyväksyntäpalveluita kiertotaloustuotteiden ympärille kehittyy? Muun muassa näihin kysymyksiin hankkeessa haetaan vastauksia.
Hankkeen tavoitteena on parantaa rakennusalan yritysten osaamista ja tietämystä vihreässä siirtymässä sekä luoda yrityksille opintopolku ja väylä tuotekehityskumppanuuteen. Yritykset, joilla ei muutoin ole osaamista ja resursseja tuotekehitykseen ja testaukseen, saavat käyttöönsä kuuden ammattikorkeakoulun asiantuntemusta, teknisiä resursseja ja alustoja. Yritysten osaamistaso nousee sekä yritykset ja ammattikorkeakoulut muodostavat uusia kumppanuuksia.
Tavoitteena on myös luoda ja pilotoida yhteiskehittämiseen perustuvaa innovaatioprosessia, jossa myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää ideastaan toimiva tuote tai palvelu ja sen vaatima arvoverkko.
Haluatko olla mukana eturintamassa viemässä rakennusalaa kohti uutta kiertotalouden aikaa? Hankkeen aikana järjestetään useita tilaisuuksia, joissa pääset mukaan kehittämistyöhön. Tapahtumista tiedotetaan hankkeen verkkosivuilla sekä alan keskeisten toimijoiden alustoilla. Testaus- ja mittauspalveluiden osalta ota rohkeasti yhteyttä hankkeen projektipäällikkö Harri Miininiin: harri.miinin(at)metropolia.fi.
Tähän on koottu Kira Circularis -hankkeessa tehdyt julkaisut.
Julkaisussa tarkastellaan rakennuksista purettujen kiertotaloustiilien käyttöä ja niiden ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida purkutiilien soveltuvuutta rakennusmateriaalina sekä verrata niiden ympäristövaikutuksia uusiin tiiliin. Työhön sisältyi purkutiilien talteenotto purkutyömaalla, niiden puhdistaminen, käyttökelpoisuuden arviointi teknisin mittauksin sekä ympäristövaikutusten analysointi. Julkaisun on laatinut Karelia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Joona Kainulainen.
Voit tutustua Kiertotaloustiilien kelpoisuuden osoittaminen ja päästövähennyspotentiaali -julkaisuun Theseus.fi -sivustolla.
Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaalissa käydään lyhyesti läpi rakennusalan kiertotalouden nykytilaa ja esitellään vertailussa käytetyt indikaattorit. Lisäksi siinä kuvataan betonin, tiilen ja teräksen valmistusprosessit, joiden päästöjä vertaillaan ympäristöselosteista saatujen tietojen perusteella. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Materiaalin tekijä on Karelia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Joona Kainulainen.
Tähän on listattu Kira Circularis -hankkeen järjestämät tilaisuudet.
Mitä kiertotalouden haasteita kiinteistö- ja rakennusalalla on ja miten voimme niitä ratkaista? Mikä rooli organisaatiollasi voi olla muutoksessa?
Tule keskustelemaan kanssamme innovaatioista ja kiertotalouden haasteista. Keskustelun kautta rakennamme pohjaa tulevalle kehitykselle ja yhteistyölle. Tarjoamme sinulle ideoita, inspiraatiota sekä uusia verkostoja.
Työpajan lisäksi hanke esittäytyy FinnBuild-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Metropolian osastolla 8.–10.10.2024.
Tutustu FinnBuild-messuihin ja sen ohjelmaan messujen verkkosivuilla.
Tule kuulemaan, mitä mahdollisuuksia Kira Circularis -hanke voisi tarjota yrityksellesi.
Projektipäällikkö Harri Miinin
harri.miinin [at] metropolia.fi (harri.miinin(at)metropolia.fi)
040-5768392
Kira Circularis -hankkeen toteutusaika on 1.4.2024–31.3.2026, ja hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa Metropolia toimii päätoteuttajana. Muut osatoteuttajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Karelia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu Oamk, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Turun ammattikorkeakoulu.
