Kira Circularis on valtakunnallinen hanke, jolla edistetään rakennusalan kiertotalouteen siirtymistä. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2024–31.3.2026 ja sen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Suunnittelemme tulevia tapahtumia – pysy kuulolla!
Lue täältä, mitä Kira Circularis -hankkeessa tehdään ja tapahtuu!
Turun ammattikorkeakoulu järjesti loka-marraskuun taitteessa Kira Circularis -hanketapaamisen, johon osallistuivat partnerit Helsingin, Tampereen, Oulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluista.
Tapaaminen aloitettiin torstaina rakentamalla Legoista kiertotalouden unelmarakennuksia. Ryhmien tuli kertoa kolme kierrätettyä materiaalia tai tuotetta, joita hyödynnetään rakennusvaiheessa. Lisäksi ryhmien tuli mainita kolme tuotetta tai materiaalia, jotka ovat hyödynnettävissä, kun rakennus viimein puretaan. Kaikilla oli loistavia kiertotalouden ideoita, yksi ryhmistä hyödynsi rakennuksessaan jopa Eduskuntatalon värjätyt pylväät. Hankeasiantuntija Anna Hallvar Turun ammattikorkeakoulusta ohjasi ja tuomaroi rakentamista.
Kiertotalouden unelmarakennuksia: Elämänvaiheiden huvipuisto, Giraffi-venevaja ja Senioreiden koti. Kuvat: Anna Hallvar.
Rakennushetken jälkeen laboratoriopäällikkö Anna-Marie Mäntylä Metropoliasta kertoi rakennusmateriaalien kierrätyksen mahdollisuuksista ja jätelain haasteista liittyen kiertotalouteen. Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Inka Mäkiö puolestaan esitteli teollisen symbioosin työpajoja. Teollisten symbioosien avulla vauhditetaan yritysten vihreää siirtymää ja otetaan kaikki hukka hyötykäyttöön.
Tutustu Inka Mäkiön ja Maarit Jaakolan tekemään Teollisen symbioosin työpajan järjestäjän ohjeet -työkirjaan Turun AMK:n verkkosivulla.
Materiaalikierto on yksi hankkeen painopisteistä. Hanketiimi on ottanut yhteyttä yrityksiin, joiden sivuvirtoja voidaan mahdollisesti hankkeessa tutkia. Muun muassa Saariston kaivonporaus, Lassila&Tikanoja, Recikla ja Rester ovat kiinnostuneita yhteistyöstä materiaalivirtojen osalta. Metropolia keskittyy muovikomposiittien tutkimiseen.
Hanketiimi pohti, keihin hankkeen tulee pyrkiä eniten vaikuttamaan, jotta kierrätys lähtisi kunnolla kasvuun rakennusalalla. Jussi Savolainen kokosi vaikutussuhteet oheiseen kaavioon. Kuva: Maarit Järvinen.
Perjantaiaamun avasi Rakennustuoteteollisuuden standardointipäällikkö Tuuli Kunnas kertomalla niin uuden rakentamislain kuin uudistuvan rakennustuoteasetuksen mahdollisista vaikutuksista materiaalien kierrätykseen ja hyväksyntään rakentamisessa.
Rakennustuoteasetukseen on tuotu uutena asiana
- ekologinen kestävyys
- vaarallisten aineiden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja vaarallisten hiukkasten päästöt sisäilmaan
- vaarallisen säteilyn päästöt sisäympäristöön
- vaarallisten aineiden, mikromuovien ja säteilyn päästöt ilmaan, pohja- tai meriveteen, pintavesiin taikka maaperään.
Ominaisuuksien sisällyttäminen tuotestandardeihin vaatii niiden päivittämistä. Näin ollen uudet ominaisuudet tulevat osaksi suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksia sitä mukaa, kun tuotestandardit päivittyvät. Siirtymäaika on pitkä. On myös hyvä huomata, että toistaiseksi päästöjä koskevaa säätelyä (raja-arvot) ei juurikaan ole, joten menee vielä pitkä aika ennen kuin nämä päästöjen mittaukset sisäilmasta tai maaperästä tulevat käytännössä voimaan.
Asetuksen päivityksen myötä uudelleen käytetyt tuotteet on mahdollista ottaa osaksi tuotestandardien soveltamisalaa. Jos näin tehdään, on standardien päivittämisen yhteydessä tarpeellista tarkastella esim. nykyisten testauksen ja laadunvarmistuksen menetelmien soveltuvuutta uudelleen käytettäville tuotteille. Tällä hetkellä uudelleenkäyttö voidaan hyväksyttää vain rakennuspaikkakohtaisesti, mikä ainakin joillakin paikkakunnilla, esim. Turussa, on erittäin työlästä.
Senior Sales Manager Johanna Lindholm-Järvinen Rester Oy:stä puolestaan kertoi, mitä tehdään tekstiileille, joita ei voi käyttää tai kierrättää. Kyseessä on monivaiheinen prosessi, jossa vaatteet lajitellaan, desinfioidaan, pilkotaan ja niistä poistetaan metalliosat. Näin vaatteista saadaan erilaisia tekstiilikuituja, joita käytetään mm. akustiikkalevyissä.
Tapaamisen lopuksi Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto esitteli partneriryhmälle Turun ammattikorkeakoulun rakennusakustiikkalaboratorion tiloja. Kyseinen labra on yksi harvoista akustiikkalaboratorioista Suomessa. Laboratoriossa tehdään myös hankkeeseemme liittyviä mittauksia, lisäksi siellä tutkitaan mm. Ruotsin laivan tanssilattian askeläänen kaiuntaa. Kuva: Maarit Järvinen.
Lue lisää rakennusakustiikkalaboratoriosta Turun AMK:n verkkosivuilla.
Keväällä 2025 Kira Circularis -hankkeessa on luvassa niin työpajoja kuin mielenkiintoisia pilottikohteita – hanketiimin Savo-Karjala-visiittiä unohtamatta.
Teksti: Anna Hallvar ja Maarit Järvinen
Uusio- ja uudelleen käytetyillä materiaaleilla ja tuotteilla on lähtökohtaisesti pienempi hiilijalanjälki kuin neitseellisistä raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla. Näiden materiaalien käyttö säästää myös luonnonvaroja, sillä uusien materiaalien valmistus vaatii paljon uusia raaka-aineita. Täten rakennushankkeiden elinkaaren päästöjä voidaan pienentää merkittävästi käyttämällä kiertotaloustuotteita. Suurimmat päästövähennykset saavutetaan valitsemalla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja rakennuksen runko- ja päämateriaaleihin.
Tähän tulokseen päätyi Karelia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Joona Kainulainen vertaillessaan rakentamisessa käytettävien päämateriaalien ympäristövaikutuksia. Tarkastelussa olivat mukana betoni-, teräs- ja tiilituotteet, ja vertailua tehtiin kolmella materiaalivaihtoehdolla:
- kierrätys- ja uusiokäyttötuotteet
- vihreiden menetelmien mukaisesti valmistetut tuotteet
- perinteiset, tavanomaisilla menetelmillä valmistetut tuotteet.
Tuotevertailun tavoitteena oli selvittää kiertotaloustuotteiden hyötyjä verrattuna muulla tavoin valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin. Tavoitteena oli myös havainnollistaa, millaisia päästövähennyksiä kiertotaloustuotteilla voidaan saavuttaa. Tulokset ovat luettavissa Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaalista, joka on laadittu osana Kira Circularis -hanketta.
Materiaalissa käydään lyhyesti läpi rakennusalan kiertotalouden nykytilaa ja esitellään vertailussa käytetyt indikaattorit. Lisäksi siinä kuvataan betonin, tiilen ja teräksen valmistusprosessit, joiden päästöjä vertaillaan ympäristöselosteista saatujen tietojen perusteella. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista.
Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaaliin voi tutustua Avointen oppimateriaalien kirjasto -verkkosivulla.
Lue alkuperäinen artikkeli Karelia-ammattikorkeakoulun Pulssi-portaalissa.
Teksti ja kuva (tekoälyllä luotu): Katariina Saarela
Kira Circularis -hanke järjesti Kiertotalousinnovaatioiden työpajan 9.10.2024 FinnBuild-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kymmenkunta osallistujaa keskusteli vilkkaasti kiertotalouden haasteista ja innovaatioista kiinteistö- ja rakennusalalla.
– Tänään toteutettu työpaja oli ensimmäinen kolmen työpajan sarjasta. Mukana oli asiantuntijoita kattavasti kiinteistö- ja rakennusalan eri toimialoilta isoista kiinteistöjen omistajista aina pieniin innovaatioyrityksiin. Uskon, että Kira Circularis -verkosto sai kasvulleen oivat lähtökohdat, iloitsee projektipäällikkö Harri Miinin Metropoliasta.
Lisäksi hankkeen asiantuntijat esi
ttelivät hanketta ja sen toimintaa mm. Metropolian ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin osastolla messujen aikana 8.–10.10.2024.
Tutustu FinnBuild-messuihin sen verkkosivuilla.
Teksti: Katariina Saarela
Kuvat: Harri Miinin ja Katariina Saarela
Hanketta toteuttavien kuuden ammattikorkeakoulun tutkimus- ja testausympäristöt sekä asiantuntijoiden ammattitaito yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla mahdollistaen rakennusalan kipeästi kaipaamien kiertotalouden tuotteiden, palveluiden ja innovaatioiden kehittämisen.
Rakennusalalla tarvitaan kiertotalouden innovaatioprosessin uudistamista. Yhä harvemmalla toimijalla on mahdollisuus toteuttaa erilaisia testauksia omissa laboratorioissaan. Tuotekehitysprosessiin sisältyy uusia muuttujia: tuotteen pitää soveltua asiakkaan käyttötapauksiin, tuotannon pitää tapahtua mahdollisimman pienillä hiilipäästöillä sekä käyttämättä neitseellisiä luonnonvaroja ja lisäksi olla mahdollisimman edullista.
Näiden uusien muuttujien vuoksi Kira Circularis -hanke keskittyy kiertotalouden innovaatioprosessin uudistamiseen, yritysten kiertotalouden innovaatioiden ja palvelujen kehittämiseen sekä entistä tiiviimmän yhteistyön muodostamiseen tutkimuksen ja liiketoiminnan välille. Hankkeessa haetaan laajaa vaikuttavuutta lukuisten kiertotalouden teemojen ympärillä ja laajan valtakunnallisen yhteistyöverkoston avulla. Näkökulmina ovat muun muassa materiaalikierto, uudelleen käytettävät tai valmistettavat rakennusosat sekä purettavaksi suunniteltavat ja suunnitellut rakennukset.
Miten purettavien rakennusten osia ja materiaaleja voidaan hyödyntää uusissa rakennus- ja infrakohteissa? Voiko rakennusjätteelle löytyä kokonaan uusia käyttökohteita? Minkälaisia testaus- ja hyväksyntäpalveluita kiertotaloustuotteiden ympärille kehittyy? Muun muassa näihin kysymyksiin hankkeessa haetaan vastauksia.
Hankkeen tavoitteena on parantaa rakennusalan yritysten osaamista ja tietämystä vihreässä siirtymässä sekä luoda yrityksille opintopolku ja väylä tuotekehityskumppanuuteen. Yritykset, joilla ei muutoin ole osaamista ja resursseja tuotekehitykseen ja testaukseen, saavat käyttöönsä kuuden ammattikorkeakoulun asiantuntemusta, teknisiä resursseja ja alustoja. Yritysten osaamistaso nousee sekä yritykset ja ammattikorkeakoulut muodostavat uusia kumppanuuksia.
Tavoitteena on myös luoda ja pilotoida yhteiskehittämiseen perustuvaa innovaatioprosessia, jossa myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää ideastaan toimiva tuote tai palvelu ja sen vaatima arvoverkko.
Haluatko olla mukana eturintamassa viemässä rakennusalaa kohti uutta kiertotalouden aikaa? Hankkeen aikana järjestetään useita tilaisuuksia, joissa pääset mukaan kehittämistyöhön. Tapahtumista tiedotetaan hankkeen verkkosivuilla sekä alan keskeisten toimijoiden alustoilla. Testaus- ja mittauspalveluiden osalta ota rohkeasti yhteyttä hankkeen projektipäällikkö Harri Miininiin: harri.miinin(at)metropolia.fi.
Tähän on koottu Kira Circularis -hankkeessa tehdyt julkaisut.
Rakennusmateriaalien kiertotalouden ympäristövaikutukset -materiaalissa käydään lyhyesti läpi rakennusalan kiertotalouden nykytilaa ja esitellään vertailussa käytetyt indikaattorit. Lisäksi siinä kuvataan betonin, tiilen ja teräksen valmistusprosessit, joiden päästöjä vertaillaan ympäristöselosteista saatujen tietojen perusteella. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Materiaalin tekijä on Karelia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattori Joona Kainulainen.
Tähän on listattu Kira Circularis -hankkeen järjestämät tilaisuudet.
Mitä kiertotalouden haasteita kiinteistö- ja rakennusalalla on ja miten voimme niitä ratkaista? Mikä rooli organisaatiollasi voi olla muutoksessa?
Tule keskustelemaan kanssamme innovaatioista ja kiertotalouden haasteista. Keskustelun kautta rakennamme pohjaa tulevalle kehitykselle ja yhteistyölle. Tarjoamme sinulle ideoita, inspiraatiota sekä uusia verkostoja.
Työpajan lisäksi hanke esittäytyy FinnBuild-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Metropolian osastolla 8.–10.10.2024.
Tutustu FinnBuild-messuihin ja sen ohjelmaan messujen verkkosivuilla.
Tule kuulemaan, mitä mahdollisuuksia Kira Circularis -hanke voisi tarjota yrityksellesi.
Projektipäällikkö Harri Miinin
harri.miinin [at] metropolia.fi (harri.miinin(at)metropolia.fi)
040-5768392
Kira Circularis -hankkeen toteutusaika on 1.4.2024–31.3.2026, ja hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa Metropolia toimii päätoteuttajana. Muut osatoteuttajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Karelia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu Oamk, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Turun ammattikorkeakoulu.
