Kestävä Keikkatyö-hanke esiintyi SuomiAreenassa 30.6.2023 klo 12.00-12.45
Keikkatyön hyvät, pahat ja rumat keskustelupaneelin tallenne MTV:n palvelussa.
Järjestäjinä: Satakunnan amk, Metropolia amk, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Kestävä keikkatyö -hanke (ESR)
Kestävä keikkatyö- hankkeessa kehitetään kestävää työelämää yhdessä
Kestävä keikkatyö-hankkeessa kehitetään työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä yhdessä pk-yritysten, keikkatyöntekijöiden sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Hanke tarjoaa yritykselle räätälöidyn työhyvinvoinnin kehittämisprosessin sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteiskehittämiseen.
Hankkeen tavoite
Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden sekä niiden kautta työn tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen keikkatyötä hyödyntävissä sekä sitä välittävissä yrityksissä.
Tavoitteena on myös luoda osallistavaa yrityskulttuuria ja vahvistaa johtamisosaamista. Lisäksi päämääränä on työllisyyden edistäminen, työurien pidentäminen sekä työvoimatarpeen ja työntekijöiden entistä parempi kohtaaminen. Erityisesti kiinnitetään huomiota nuoriin, ikääntyviin ja mahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin.
Hankkeen kohderyhmät
- Mikro- ja pk-yritykset
- Henkilöstöpalvelualan yritykset
- Yksinyrittäjät, freelancerit ja muut keikkatyöntekijät
- Työterveyshuolto
Hankkeen toiminnot
- Mikro- ja Pk-yritysten työhyvinvoinnin kehittämisprosessi
- Keikkatyöntekijöille kohdennettu työhyvinvoinnin kehittämisprosessi
- Henkilöstöpalvelualan yritysten edustajien haastattelut
- Työterveyshuollon edustajien haastattelut
- Avoimet kehittäjäfoorumit
- Pk-yrityksille suunnatun Keikkakaveri-digitaalisen palvelun/työkalun kehittäminen
Hankkeen osatoteuttajat ja toiminta-aika
Hanke toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Tampereen yliopiston, Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa ja sen toiminta-aika on 1.3.20-31.8.23.
Hankkeen rahoitus
Hanketta rahoittavat STM ja Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
Hankkeen julkaisut
Blogit
Henkilöstöpalveluyritysten liiton julkaisema blogiteksti: Kolme T:tä on yhtä kuin kestävä keikkatyö
Kestävä keikkatyö-hanke tukee keikkatyötä tekevää ja teettävää. https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/uutiset/kestava-keikkatyo-hanke-tukee-keikkatyota-tekevaa-ja-teettavaa
3UAS Blogit
Laine, P; Kärki, A; Ylikahri, K. (2022) Keikkakaverilla kestävää työtä – sovellus johtamisen työkaluna. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042810
Ylikahri, K; Kärkkäinen, R. (2022) Innovaatio-opiskelijat sosiaalisesti kestävän keikkatyön kehittäjinä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051042813
Tikissä blogit
Tikissä-blogi: Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/08/11/vuokratyon-7-vahvuutta-ja-7-kehittamiskohdetta/
Kestävä kasvu ja yrittäjyyden verkostot https://julkaisut.haaga-helia.fi/3uas-konferenssi-kestava-kasvu-ja-yrittajyyden-verkostot/
Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/04/29/viisi-askelta-virtuaaliseen-arviointipajaan/
Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2022/02/15/tehokasta-kuin-leikkaussalissa-muistilista-varmistamaan-kestavaa-keikkatyota/
Tikissä-blogi: Kulttuurialan keikkatyön arvot (Linkki julkaistaan myöhemmin)
Julkaistut ja kirjoitusvaiheessa olevat artikkelit
Ylikahri, K.; Kaivolahti, T. (2023). Hyvä kesätyökokemus on kaikkien etu. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009654721.html
Kaivolahti, T.; Ahti, T. (2022). Osallistavalla menetelmällä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä pieniin yrityksiin. https://digiplus.fi/www/Tyoterveyshoitaja/2022_No4/#p=20
Ylikahri, K.; Kaivolahti, T. (2022). Kestävää työtä myös sote-alan keikkalaisille. https://digiplus.fi/www/Tyoterveyshoitaja/2022_No3/index.html#p=34
Mattila, S.; Kinnari, I.; Tappura, S.; Lehto, M. (2021). Promoting Occupational Safety, Health, and Well-Being in Emergency Medical Services. AHFE 2021 https://trepo.tuni.fi/handle/10024/141218
Mattila, S., Tappura, S., Karttunen, E. (2022). Promoting Occupational Safety, Health, and Well-Being in SME Manufacturing Companies. AHFE 2021 https://doi.org/10.54941/ahfe1002645
Mattila, S., Ylikahri, K., Rekola, L., Cajander, N., Kärkkäinen, R., Tappura, S. (2021) Strenghts and development needs in TAW. IHSED 2021 https://doi.org/10.54941/ahfe1001116
Niko Cajander, Arto Reiman, Riitta Kärkkäinen, Kati Ylikarhi. (2022). Corporate Social Responsibility in Temporary Agency Work: A Study of Restaurant Work in Finland. Employee Responsibilities and Rights Journal. https://doi.org/10.1007/s10672-022-09410-9
Vuokratyön käyttöönotto ravintolatyöympäristössä voi perustua eri näkökulmista tarkasteltuna todelliseen tarpeeseen tai sisältää kyseenalaisia motiiveja. Osittain tämä selittyy vuokratyösuhteen monimutkaisuudesta, mikä on tärkeää huomioida keskusteltaessa vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnista, työoloista, vastuista sekä työturvallisuudesta ja -terveydestä, lisäksi vuokratyö tuo merkittäviä haasteita ravintoloiden henkilöstöhallinnolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yritysten yhteiskuntavastuuta (CSR) vuokratyössä (TAW) pienten ravintoloiden kontekstissa ja pohtia, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia voidaan tunnistaa. Aihetta käsitellään vuokratyöntekijöiden, henkilöstöpalveluyritysten ja vuokratyön käyttäjäyritysten eli ravintoloiden näkökulmasta. Lisäksi näkemystä aiheeseen toivat ammattiliitto ja eläkevakuutusyhtiö. Tämän ilmiön uuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun käytettiin tutkimuksen viitekehyksenä PDR-mallia. Tuloksina todetaan, että nykyisiä säännöksiä ja linjauksia on tarkistettava, jotta voidaan varmistaa, että vastuullisuuden periaatteet täyttyvät työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällaiset toimet edellyttävät kaikkien vuokratyön toimijoiden, eli henkilöstöpalveluyrityksien, käyttäjäyritysten ja työntekijöiden edustajien yhteistyötä, jota tietysti monimutkaistavat kaikki toimijoiden väliset valtasuhteet kuin myös vuokratyön osapuolten erilainen suhtautuminen vastuullisuuden haasteisiin.
Cajander, N. & Reiman, A. (2021). Considerations on the realization of corporate social responsibility in temporary agency work – Restaurant work in focus. In: Abstracts Book I, Work Beyond Crises, Turku, Finland, 18-19 September 2021, pp 31-32.
Cajander, N., Reiman, A., & Tappura, S. (2022). Occupational Safety and Health and Temporary Agency Work in Multiemployer Restaurants. WORK.
Nykyinen työturvallisuus- ja työterveyskirjallisuus vaatii sosioteknisiä, organisaatiotason lähestymistapoja, jotka lisäävät ymmärrystä riittämättömän työturvallisuuden taustalla olevista syistä epätyypillisissä työsuhteissa, jotka liittyvät heikompaan työ- ja sosiaaliturvaan verrattuna perinteisiin muotoihin.
Tämä tutkimus keskittyi vuokratyöhön, joka on keskeinen epätyypillisen työn muoto. Tavoitteena oli tarkastella työturvallisuus- ja terveyskysymyksiä (TTT) vuokratyössä monen työnantajan ravintolatyökontekstissa ja keskustella asioista vuokratyöntekijän, käyttäjäyrityksen ja henkilöstöpalveluyrityksen näkökulmasta. Laadullisella sisältöanalyysimenetelmällä tarkasteltiin aineistoa, joka saatiin puolistrukturoiduista haastatteluista (n=20) vuokratyöntekijöiden, ravintolapäälliköiden ja henkilöstöpalveluyrityksien, eläkevakuuttajan ja ammattiliiton edustajilta. Tämän laadullisen analyysin viitekehyksenä käytettiin tasapainoisen työn järjestelmäteoriaa (Balanced Work Systems-theory).
Vuokratyössä tunnistettiin olevan useita TTT-riskejä ja vaaroja. Lisäksi TTT-johtamisen monimutkaisuus korostui tässä vuokratyöntekijän, käyttäjäyrityksen ja henkilöstöpalveluyrityksen välisessä kolmiomaisessa työsuhteessa. Tämä tutkimus paljastaa työterveyteen liittyviä ongelmia vuokratyössä. Ravintolat ovat henkilöstöpalveluyrityksistä erillisiä toimijoita, joten yhteisen työturvallisuusjohtamisprosessin luominen ja noudattaminen ei ole yksinkertaista.
Väitöskirja
Kestävä Keikkatyö -hankkeen tutkijana ja kehittäjänä toimiva Niko Cajander väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 11.11.2022. Väitöskirja Temporary agency work and worker well-being at restaurants – Insights into socially sustainable work (Vuokratyöntekijöiden hyvinvointi ravintoloissa – Näkemyksiä sosiaalisesti kestävästä) työstä on julkaistu 4.11.2022.
Vuokratyön käyttöönotto ravintolatyöympäristössä voi perustua eri näkökulmista tarkasteltuna todelliseen tarpeeseen tai sisältää kyseenalaisia motiiveja. Aikaisempi tutkimus on nostanut esiin vuokratyöhön liittyviä haasteita, ja tällä hetkellä yleinen käsitys on, että näihin haasteisiin ei ole saatu kunnollisia ratkaisuja. Osittain tämä selittyy vuokratyösuhteen monimutkaisuudesta, mikä on tärkeää huomioida keskusteltaessa vuokratyöntekijöiden työhyvinvoinnista, työoloista, vastuista sekä työturvallisuudesta ja -terveydestä. Vuokratyö tuo merkittäviä haasteita ravintoloiden henkilöstöhallinnolle ja sosiaaliselle vastuulle. Haasteisiin vastaamiseksi on sopeuduttava jatkuvasti muuttuvaan työympäristöön ja työilmapiiriin. Valitettavasti ravintola-ala on tottunut huonosti toimiviin toimintamalleihin, ja alan henkilöstöhallinnon käytänteitä voidaan pitää alikehittyneinä ja sopimattomina nykyajan haasteisiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yhteisen työpaikan jaetuissa ravintolatyöympäristöissä vallitsevat haasteet, jotka liittyvät vuokratyöhön, vastuullisuuteen ja työhyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena oli löytää ratkaisuja näihin tunnistettuihin haasteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusongelmaa lähestyttiin neljässä eri artikkelissa, joissa aihetta käsitellään vuokratyöntekijöiden, henkilöstöpalveluyritysten ja vuokratyön käyttäjäyritysten eli ravintoloiden näkökulmasta. Lisäksi näkemystä aiheeseen toivat ammattiliitto ja eläkevakuutusyhtiö. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja ja sähköistä kyselyä, joita käsiteltiin monimenetelmätutkimuksen keinoin.
Jokaisella vuokratyön toimijalla oli omat tavoitteensa, jotka olivat enimmäkseen taloudellisia pyrkimyksiä. Taloudellisten tekijöiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muita kannustimia. Helpointa on asettaa kannustimia käyttäjäyrityksen ja työntekijän välille, sillä nämä toimijat ovat välittömässä kontaktissa keskenään. Työhyvinvoinnin ja työntekijöiden yleisen elämäntilanteen ja tyytyväisyyden parantamiseksi tarvitaan laajaa ja kokonaisvaltaista, työhön liittyvien asioiden ulkopuolelle ulottuvaa näkemystä, jossa työnantajien on otettava huomioon ravintoloiden kulttuuriset ja sosioekonomiset tekijät, erot vuokratyöläisten suhteissa HP-yrityksien ja heidän todellisten työpaikkojensa välillä sekä eri työntekijäryhmien asenteet. HP-yrityksien liiketoiminta pyörii taloudellisten etujen ympärillä, ja vain kilpailuedun saaminen muihin HP-yrityksiin nähden näyttäisi saavan ne noudattamaan vastuullisia periaatteita.
Insinöörityöt
Turunen T. 2022 Web-sovelluksen käytettävyyden arviointi tuotekehityksen aikana. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022103121779
Insinöörityön aiheena oli käytettävyyden arviointi Metropolian Kestävä Keikkatyö-hankkeen web-pohjaiselle sovellukselle nimeltä Keikkakaveri. Sovellusta kehitetään keikkatyötä hyödyntävien yritysten käyttöön, jonka avulla voitaisiin parantaa muun muassa työturvallisuutta ja keikkatyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuksen aikomuksena oli analysoida tuotekehityksen vaiheessa olevaa käyttöliittymää, kun yritetään löytää ongelmia sovelluksessa, jotka huonontavat sen käytettävyyttä.
Tutkimus tehtiin asiantuntija-arvioinnin tavoin heuristisena arviointina hyödyntäen ISO 9241 -standardin seitsemää interaktioperiaatetta. Arviointiin osallistui viisi asiantuntijaa, johon lisäksi luotiin jatkoa tulosten jälkipuintiin aivoriihen avulla, johon osallistuisi myös teknisestä toteutuksesta vastaava ryhmä. Jälkipuinnin tavoitteena oli heuristisen arvioinnin tulosten avulla luoda yhteisymmärrystä käytettävyyden parantamisesta.
Kayed, A. 2023 Improving Quality Assurance by Providing Robust Tools. https://www.theseus.fi/handle/10024/796376
In today's software industry, the success of any product is inextricably linked to its quality. Consequently, quality assurance has become a fundamental process in the development of high-quality software that meets customer requirements and expectations. The primary objective of the present study thesis was to leverage the powerful features and characteristics of robust tools to detect and manage defects that may arise during software development. The ultimate objective is to minimize risks and vulnerabilities as early as possible in the development cycle, thereby ensuring that a top-quality product is delivered to the client while avoiding any waste of valuable resources, such as time, money, and effort.
The study concentrated on Keikkakaveri, a web application that faced significant issues due to the lack of quality assurance in its early development. To enhance the application's robustness and mitigate potential security flaws, the research was carried out in three methodically planned phases, each focusing on addressing a specific issue that affected the product. The precise selection of suitable tools, aligned with the objectives of the study, project requirements, and technology stack employed in the development process, played a pivotal role in successfully resolving each problem.
To ensure successful software development, quality assurance plays a crucial role in delivering high-quality and secure software that meets customer requirements. By prioritizing quality assurance in development schedules and conducting meticulous monitoring and analysis throughout the development cycle, optimal product performance and quality can be achieved.
Sulva, E. 2023 Käytettävyystestaus Keikkakaveri-sovellukselle https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421144
Insinöörityön aiheena oli suunnitella Keikkakaveri-sovelluksen ensimmäinen käytettävyyttä mittaava testaus etänä. Työssä tutustuttiin sovellukseen, toivottuihin testattaviin ominaisuuksiin ja testauksen järjestämiseen.
Työn tarkoituksena oli hyödyntää käyttäjälähtöistä kehittämistä Keikkakaveri-sovelluksen käytettävyyden parantamiseen ja auttaa kehittäjiä ymmärtämään käyttäjien tapoja toimia sovelluksessa. Merkittävä osa työn teoriaosuutta oli sopivan käytettävyystutkimuksen menetelmän valinta, jotta saatiin mitattua työnantajan ja sovelluksen kehittäjien toivomia käytettävyyden osatekijöitä. Toiveet koskivat pääasiassa miellyttävyyttä ja virheettömyyttä, mutta nähtiin myös tärkeäksi mitata loput kolme Jacob Nielsenin määrittämää käytettävyyden osatekijää.
Teorian perusteella valittiin menetelmäksi käytettävyystestaus ja suoritettiin se viidelle henkilölle. Käytettävyystestauksella löydettiin 33 ongelmaa havainnoimalla testaajien toimintaa sovelluksessa sekä hyödyntämällä teemahaastattelua ja ääneenajattelua. Tuloksista muodostettiin testausraportti, jossa ongelmat merkittiin kuvankaappauksiin sovelluksesta korjaustarpeessa merkittävimmästä alkaen. Työ nähtiin onnistuneeksi, koska saatiin hyödynnettäviä tuloksia toivotuista ominaisuuksista.
Opinnäytetyö
Tervaniemi, I., Tolkki, O. 2023 Hyvinvointia keikkatyöhön : työhyvinvoinnin opas keikkatyötä tekeville sairaanhoitajille. https://www.theseus.fi/handle/10024/795618.
Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä on nousussa terveyden- ja hyvinvoinnin alalla ympäri maata. Tilapäisten työntekijöiden tarve hoitoyksiköissä on kasvanut johtuen hoitajapulasta sekä tarvittavan varahenkilöstön reservin vähyydestä. Uusien ja vanhojen keikkatyötä tekevien sairaanhoitajien tiedontarve lyhytaikaisista keikoista, sekä niiden hyödyistä ja haitoista on kasvanut suuresti. Keikkaa tekevät hoitajat on havaittu suureksi voimavaraksi ja hyvinvoinnista huolehtiminen parantaa työn imua, sekä jaksamista pitkällä aikavälillä. Tämän opinnäytetyön tavoite oli lisätä tietoa keikkatyöstä, keikalla jaksamisesta sekä tuottaa opas Kestävä keikkatyö hankkeelle. Työ toteutettiin yhteistyössä Kestävän keikkatyö hankkeen kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa opas keikkatöiden tekemistä harkitsevalle tai jo pitempään keikkatöitä tehneelle oman jaksamisen ylläpitämiseen ja tukemiseen.
Opinnäytetyö on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä. Työssä käydään läpi hyvän oppaan rakentaminen, kriteerit sekä keikkatyöntekijöiden kohtaamia henkisiä, fyysisiä sekä sosiaalisia ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Työssä käytetty aineisto on kerätty vertaisarvioiduista lähteistä, joissa käsitellään keikkatyössä kohdattavia ilmiöitä ja haasteita. Kerätyn aineiston perusteella saatiin käsitys keikkatyön nykytilasta, jonka pohjalta luotiin opas helpottamaan keikkatyöntekijöiden arkea sekä töistä palautumista. Opasta rakennettiin ja muokattiin läpi opinnäytetyöprosessin ajan, tehden siitä mahdollisimman ajantasaisen ja hyödyllisen opasta tarvitseville.
Henkilöstöpalvelualan yritys - tule mukaan kehittämään kestävää vuokratyötä
Etsimme hankkeeseen mukaan kehittämisestä innostuneita henkilöstöpalvelualan yrityksiä. Valmiina on aiemmassa hankkeessa kehitetty ”Malli vuokratyön työturvallisuuden ja -työhyvinvoinnin varmistamiseen”. Nyt tavoitteena on kehittää sitä yhä paremmin eri osapuolten tarpeita vastaavaksi niin sisällön kuin käytettävyydenkin osalta. Tarkoituksena on, että malli tulee olemaan jatkossa kaikkien vapaasti käytettävissä Työturvallisuuskeskuksen sivuilla.
Mitä teidän yrityksenne toivoisi ja millainen työkalu helpottaisi työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämistä? Lyhytkin yhteinen kehittämishetki ja mielipiteenne on arvokas. Kutsumme kiinnostuneet etäpalaveriin.
Hanke tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteiskehittämiseen sekä asiakasyrityksillenne räätälöidyn työhyvinvoinnin kehittämisprosessin. Palvelu on osallistujille maksutonta.
Yrittäjä, tule mukaan kehittämään kestävää työelämää!
Haluatko edistää yrityksesi työhyvinvointia, työturvallisuutta, työterveyttä sekä kilpailukykyä? Me autamme sinua siinä. Etsimme mukaan kehittämisestä innostuneita, keikkatyötä hyödyntäviä pk-yrityksiä eri toimialoilta. Tarjoamme yrityksellesi räätälöidyn työhyvinvoinnin kehittämisprosessin. Toteutamme lyhyen ArkiArvi-työturvallisuuskyselyn, haastattelemme valittuja henkilöitä ja vedämme koko työyhteisölle suunnatun työpajan, jossa hyödynnämme kyselyn ja haastattelun tuloksia. Pajan tavoitteena on tunnistaa kehittämiskohteita ja ideoida yhdessä niihin ratkaisuja. Teemme työpajasta yhteenvedon ja kirjaamme kaikki kehittämiskohteet jatkoa varten.
Palvelu on yrityksellesi maksuton. Aikaa kyselyyn on hyvä varata noin 15 min, ryhmähaastatteluun noin tunti ja yhteiseen työpajaan kolme tuntia.
Yhteystiedot
Kati Ylikahri
projektipäällikkö, THM
Metropolia Ammattikorkeakoulu
p. 040 714 5126
kati.ylikahri [at] metropolia.fi (kati[dot]ylikahri[at]metropolia[dot]fi)
Riitta Kärkkäinen
AMK-opettaja, TtT
Satakunnan ammattikorkeakoulu
p. 044 710 3010
riitta.karkkainen [at] samk.fi (riitta[dot]karkkainen[at]samk[dot]fi)
Arto Reiman
Dosentti, TkT
Oulun yliopisto
p. 050 598 4509
arto.reiman [at] oulu.fi (arto[dot]reiman[at]oulu[dot]fi)
Sari Tappura
Yliopisto-opettaja, projektipäällikkö, TkT
Tampereen yliopisto
p. 040 849 0365
sari.tappura [at] tuni.fi (sari[dot]tappura[at]tuni[dot]fi)
Tiedote tutkimuksesta
Hankkeen nimi: Kestävä Keikkatyö (1.3.2020 - 31.8.2023)
Pyyntö osallistua hankkeeseen liittyvään tutkimukseen
Teitä pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan keikkatyötä välittävien ja käyttävien pk-yritysten yrittäjien, johdon, keikkatyöntekijöiden ja muun henkilöstön sekä työterveyshuollon näkemyksiä ja käsityksiä sekä hyviä käytäntöjä työstä, työntekemisen tavoista, työntekijöiden ja työyhteisöjen kokemuksista työturvallisuuden, -työhyvinvoinnin ja – terveyden (jatkossa TTT) näkökulmista. Lisäksi tarkoitus on yhdessä hanketoimijoiden, TTT – asiantuntijaorganisaatioiden, työterveydenhuollon edustajien, pk-yritysten edustajien ja keikkatyötätekevien kanssa kehittää Kestävä keikkatyö-malli ja digitaalinen sovellus yritysten sekä työterveydenhuollon ja työntekijöiden käyttöön.
Tutkimus toteutetaan Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Oulun sekä Lapin alueilla. Kohderyhmänä ovat: 1) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten johto ja henkilöstö, 2) Pk-yrityksille keikkaa tekevät keikkatyöntekijät, 3) Keikkatyöntekijöitä välittävät yritykset 4) Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja keikkatyöntekijöitä välittävien yritysten yhteistyökumppaneina toimivat työterveyshuollon organisaatiot. Tutkimukseen osallistuu Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Oulun ja Lapin alueella vähintään 68 hotelli- ja ravintola-, sote-, kaupanalan, valmistavan teollisuuden ja logistiikan pk-yritystä sekä kulttuurialan toimijaa (yhteensä N= 900 henkilöä).
Olemme arvioineet, että sovellutte tutkimukseen, koska yrityksessänne toimii keikkatyötä tekeviä henkilöitä, olette yrittäjä, yrityksen johdossa tai työterveydenhuollossa, yrityksen vakituinen työntekijä tai keikkatyöntekijä. Keikkatyöntekijänä voitte olla vuokratyötä tai muuta keikkatyötä tekevä työntekijä. Vuokratyössä työntekijänä olette työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen (HP-yritys), mutta teette työtä käyttäjäyrityksessä ja sen johdon ja valvonnan alaisena. Muussa keikkatyössä työntekijänä olette suoraan työ- tai sopimussuhteessa keikkatyötä käyttävään yritykseen.
Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja teidän osuuttanne siinä. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kieltäytyminen ei vaikuta oikeuksiinne, kohteluunne, työhönne tai työllistymiseenne. Voitte myös keskeyttää tutkimuksen koska tahansa syytä ilmoittamatta. Mikäli keskeytätte tutkimuksen tai peruutatte suostumuksen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa työturvallisuudesta, -terveydestä ja -hyvinvoinnista keikkatyötä hyödyntävissä pk-yrityksissä sekä keikkatyötä välittävissä yrityksissä, erityisesti keikkatyöntekijöiden näkökulmasta. Tarkoituksena on tuottaa hankkeelle tietoa, jonka avulla
keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten ja keikka- ja muiden työntekijöiden työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi (TTT) sekä sitä kautta tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Yritysten johto ja henkilöstö sekä keikkatyöntekijät, keikkatyöntekijöitä välittävät yritykset ns. henkilöstöpalveluyritykset ja työterveyshuolto kehittävät tutkimustuloksia hyödyntäen yhdessä yrityksen TTT-tekijöitä.
Tutkimuksen toteuttajat
Hanke on ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -hanke, jonka erityistavoitteena on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankeen rahoittaja on STM (Sosiaali- ja terveysministeriö). Hankkeen koordinaattorina toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Hankkeen tutkimuksesta vastaavat Metropolia Ammattikorkeakoulu, FT Leena Rekola, Tampereen yliopisto, TkT Sari Tappura, Oulun yliopisto, Dos. Arto Reiman, Satakunnan ammattikorkeakoulu, TtT Anne Kärki. Hankkeen tutkijoilla ja organisaatioilla on vahva osaaminen sekä työturvallisuudesta, työterveydestä, työhyvinvoinnista että niiden johtamisesta. Tampereen yliopistolla ja Oulun yliopistolla on työturvallisuus- ja tuotantotalousosaamista ja kokemus vuokratyötoiminnan kehittämisestä. Metropolialla on vahva yhteiskehittämisosaaminen, kokemus pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisestä ja tutkimuksesta. Satakunnan ammattikorkeakoululla on myös vahva osaaminen pk-yritysten työhyvinvoinnin ja -terveyden kehittämisestä sekä esimiesten vertaistukitoiminnan kehittämisestä ja tutkimuksesta. Yhteishankkeena toteuttaminen mahdollistaa osaamisen yhdistämisen sekä yhteiskehittämisen.
Tutkimusmenetelmät ja toimenpiteet
Hankkeen aikana 1.3.2020 - 31.8.2023 kerätyt haastattelu-, kysely-, yhteiskehittelytyöpaja- ja kehittäjäfoorumiaineistot ovat tutkimusaineistoja ja niitä hyödynnetään hankkeessa ja jatkotutkimuksissa. Tutkimusaineistoa kerätään ryhmissä toteutettuina haastatteluina, työturvallisuuskyselynä (ArkiArvi- kysely). Myös yrityskohtaisissa yhteiskehittelytyöpajoissa ja kehittäjäfoorumeissa tuotettu materiaali on osa tutkimusaineistoa. Tutkimusdata säilytetään hanketoimijoiden jatkokäytössä anonymisoituna IDA – tutkimustietovarannossa.
1.Haastattelut
1A) Yrittäjän/yrityksen johdon haastattelu (1 h)
Haastattelu on teemahaastattelu, jonka pääteemat ovat työ, työntekijä ja työyhteisö ja niihin yhteydessä olevat TTT tekijät. Haastattelussa sovelletaan CWEQ-II -kyselyä (Conditions for Work effectiveness Questionnaire II). Kyselyn taustalla on teoreettinen malli, joka pohjautuu kolmeen näkökulmaan: rakenteellinen voimaantuminen, psykologinen voimaantuminen sekä positiivinen työtapa ja asenteet. Haastattelut toteutetaan pääsääntöisesti ryhmähaastatteluna. Yrittäjä voidaan haastatella erikseen yksilöhaastatteluna.
1B) Keikkatyöntekijöiden ja muun henkilöstön ryhmähaastattelu (1,5 h)
Haastattelussa käytetään samaa teemahaastattelurunkoa kuin kohdassa 1A. Haastattelut ovat pääsääntöisesti ryhmähaastatteluja. Keikkatyöntekijöitä voidaan haastatella erikseen yksilöhaastatteluna.
Haastattelut nauhoitetaan jokaisessa korkeakoulussa tutkijoiden toimesta ja litteroidaan ulkopuolisessa litterointiin erikoistuneessa yrityksessä. Haastattelujen nauhoitteet ovat tietosuojattavaa aineistoa, joten aineistojen toimittaminen litterointiin valitulle yritykselle tehdään tietosuojattua alustaa käyttäen.
Haastattelussa käsitellään, miten yrityksen johto tai yrittäjä, keikkatyöntekijät ja yrityksen muut työntekijät tunnistavat ja edistävät työturvallisuuteen, - hyvinvointiin, -terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä millaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä ja niihin vaikuttavia asioita haastateltavat tunnistavat yrityksessä. Haastattelua täydennetään työturvallisuuden- ja terveyden lakisääteisiä asioita ja turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä koskevilla teemoilla sekä Covid-19 pandemian aiheuttamilla haasteilla työturvallisuudelle, -hyvinvoinnille sekä -terveydelle. Erityisesti ollaan kiinnostuneita nuorten (alle 30-vuotiaat) sekä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kokemuksista työturvallisuudesta, -hyvinvoinnista ja -terveydestä.
2. Työturvallisuuskysely ArkiArvi
Keikkatyöntekijöille, yrityksen henkilöstölle, johdolle ja yrittäjille toteutetaan työturvallisuus- ja työterveysriskien nykytilan kartoitus sähköisellä Arki-Arvi- kyselyllä, joka perustuu Työturvallisuuskeskuksen ArkiArvi-työkaluun
Kyselyllä kartoitetaan millaisia työpaikan työturvallisuuden ja -terveyden vaaroja ja riskitekijöitä työntekijät (ml. keikkatyöntekijät), johto ja yrittäjät tunnistavat sekä millaiseksi he arvioivat niiden merkityksen
3. Yhteiskehittelytyöpaja (3h)
Työpajassa yrityksen henkilöstö, keikkatyöntekijät ja johto/yrittäjät sekä työterveydenhuollon edustajat tunnistavat ja nimeävät työssä ilmeneviä työturvallisuuden, -hyvinvoinnin ja –terveyden kuormitus- ja voimavaratekijöitä haastattelujen sekä Arki Arvi -kyselyn pohjalta tarkastellen työtä, työn sujuvuutta ja työympäristöä sekä työyhteisöä eri näkökulmista. Kehittämistarpeet tunnistetaan ja niihin ideoidaan yhdessä ratkaisuja. Tavoitteena on, että henkilöstö tulee aidosti kuulluksi sekä ottaa vastuuta yrityksen työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämisestä ja sen vaikutuksista tuottavuuteen.
Myös yksittäisille keikkatyöntekijöille, yksinyrittäjille ja freelancereille järjestetään työpajoja.
Työpajoissa syntyneet fasilitointiaineistot ja kirjalliset yhteenvedot ovat osa tutkimusaineistoa. Työpajoista kerätty tutkimusaineisto säilytetään tietoturvallisella alustalla jokaisessa korkeakoulussa ja anonymisoitu aineisto yhdistetään.
4. Kehittäjäfoorumit
Hankkeessa jaetaan ja kehitetään osaamista yhdessä niin, että hankkeeseen osallistuneiden kokemukset ja käytännöt reflektoidaan ja jäsennetään yhteisissä Kehittäjäfoorumeissa. Kehittäjäfoorumeihin osallistuvat hankkeen osatoteuttajat, keikkatyötä hyödyntävien ja välittävien yritysten ja keikkatyöntekijöiden edustajat sekä hankkeen tulosten levittämisen kannalta keskeiset tahot kuten TTK, työterveyshuollon edustajat sekä keskeisiä muiden sidosryhmien edustajia kuten yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot. Kehittäjäfoorumeissa syntyvät aineistot (esim. fläpit, power point- esitykset) ovat osa tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen mahdolliset hyödyt
Keikkatyöntekijöiden ja yrityksen omien työntekijöiden osallisuus TTT-kehittämisessä vahvistuu yrityksissä. Keikkatyöntekijöiden työturvallisuus, -terveys ja -hyvinvointi paranevat. Keikkatyötä hyödyntävien pk-yritysten, keikkatyöntekijöiden, keikkatyötä välittävien henkilöstöpalveluyritysten ja työterveyshuollon yhteistyö, sopimuskäytännöt ja roolit selkeytyvät. Hankkeessa syntyy keikkatyötä hyödyntäville pk-yrityksille ja keikkatyötä välittäville henkilöstöpalveluyrityksille tutkimuksen tuloksiin perustuva Kestävä keikkatyö -malli. Mallin avulla yritykset tunnistavat TTT-tekijöihin ja niiden johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä tuottavat niihin ratkaisuja erityisesti keikkatyöntekijöiden näkökulmasta. Yritysten TTT- ja johtamisosaaminen vahvistuvat. Malli tukee valtakunnallisesti yrityksiä täyttämään työturvallisuus- ja työterveyssäädösten velvoitteet sekä edistämään kaikkien työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia. Yrityksiin syntyy kulttuuri, jossa pidetään yhdessä huolta työturvallisuudesta, -terveydestä, -hyvinvoinnista.
Kustannukset ja niiden korvaaminen
Tutkimukseen osallistuminen ei maksa tutkimukseen osallistuvalle mitään.
Osallistumisesta ei makseta erillisiä korvauksia.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Koko hankkeen ajan tutkimuksen tuloksista ja tuotoksista välitetään tietoa yritysten kehittämistyöpajoissa, kehittäjäfoorumeissa, hankkeen verkkosivujen, toimitettujen blogien, hankkeen uutiskirjeiden, verkkolehtien, ammattilehtiin kirjoitettujen artikkelien, tieteellisten artikkelien sekä yhteistyökumppaneiden (esim. TTK) kautta. Tutkimuksen ja hankkeen tuloksia esitellään kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa. Tulokset esitetään niin, ettei yksittäisiä henkilöitä tai yrityksiä voi tunnistaa.
Lisätiedot
Pyydämme teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkimuksesta vastaaville henkilölle.
Tutkijoiden yhteystiedot
Tutkimuksesta vastaavat henkilöt:
- Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kati Ylikahri, +358 40 714 5126, kati.ylikahri [at] metropolia.fi (kati[dot]ylikahri[at]metropolia[dot]fi)
- Tampereen yliopisto, TkT Sari Tappura, +358 40 849 0365, sari.tappura [at] tuni.fi (sari[dot]tappura[at]tuni[dot]fi)
- Oulun yliopisto, Dos. Arto Reiman, + 358 505984509, arto.reiman [at] oulu.fi (arto[dot]reiman[at]oulu[dot]fi)
- Satakunnan ammattikorkeakoulu, TtT Anne Kärki, +358 44 7103471, anne.karki [at] samk.fi (anne[dot]karki[at]samk[dot]fi)
