Röntgenhoidon alumni Saara Valtanen: “Pääsen tekemään monipuolista ja palkitsevaa työtä, jossa jokainen päivä on erilainen”
Monet meistä kokevat elämässään suunnanmuutoksia, jotka voivat viedä odottamattomiin paikkoihin. Tämä pätee myös ammatinvalintaan. Helsingistä kotoisin oleva Saara Valtanen kouluttautui lukiosta valmistuttuaan ensin liikunnanohjauksen pariin, kunnes vuosia myöhemmin hän löysi paikkansa röntgenhoitajana diagnostiikan parissa.
“Työskentelin kymmenkunta vuotta monipuolisesti personal trainerina, valmentajana ja urheiluhierojana oman oman yritykseni kautta. Elämän käänteet kuitenkin muuttuivat ja halusin hakea itselleni uutta suuntaa”, taustoittaa Saara.
Polku liikunnanohjaajasta röntgenhoitajaksi
Kolmekymppisenä Saara pohti uutta uravalintaa ja löysi uuden suunnan Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulun sijainti Helsingissä oli pääkaupunkiseudulta kotoisin olevalle Saaralle tärkeä valintakriteeri. Hän kertoo ensin miettineensä työtä ensihoitajana, mutta yhteishaussa ei tuolloin ollut kyseistä koulutusalaa haettavana. Pienen pohdiskelun jälkeen Saaran valinta kohdistui röntgenhoitajan tutkintoon, johon hän pääsi sisään ensi yrittämällä.
“Kroppa ei enää kestänyt täysipäiväistä liikunnanohjaamista, enkä uudelta alaltani toivonut istumatyötä tai täysipäiväistä asiakaspalvelua. Onnekseni löysin kuvantamisen alan, ja sille tielle olen jäänyt”, kuvailee Saara.
Vaikka Saara oli työskennellyt koko aiemman työuransa kehojen ja terveyden parissa, vaativat intensiiviset röntgenhoitajan opinnot paljon työtä ja uuden tiedon omaksumista. Saara kertoo vastuuopettajien huomioineen yksilöllisesti jokaisen opiskelijan erilaiset taustat ja tarpeet.
”Opiskelusta mieleeni on jäänyt helposti lähestyttävät opettajat, jotka välittivät jokaisesta opiskelijasta ja huomioivat jokaisen. Meitä oli eri taustoista lukiolaisista viisikymppisiin, myös useita alanvaihtajia. Jokainen kohdattiin yksilönä”, avaa Saara.
Harjoittelupaikka ei määrittele röngenhoitajan tulevaa työuraa
Harjoittelujaksoilla röntgenhoitajaopiskelijat pääsevät kokemaan erilaisia työtehtäviä ja oppimaan alan käytännön töistä. Saaran mukaan harjoittelujaksot eivät sanele, mihin kuvantamisen osa-alueeseen tulevaisuuden työ suuntautuu. Itse hän teki harjoittelut suurimmaksi osaksi sädehoidossa, kun työura veikin diagnostiikan puolelle.
”Ota harjoittelujaksoista kaikki irti ja nauti paikasta riippumatta. Harkat ovat sitä varten, että saa kosketusta työntekoon ja potilaskontakteihin. Kukaan ei odota, että harkan jälkeen osaisi kaikki asiat, vaan jokaisessa työpaikassa tullaan perehdyttämään”, Saara kertoo.
Saaran oma urapolku on osoittanut, että suuntaa voi viedä haluamaansa suuntaan myöhemminkin. Röntgenhoitajaksi valmistuttuaan hän aloitti ensin HUS:in Meilahden päivystyksessä, jossa työskenteli useita Metropolian kasvatteja. Välissä Saara sai kaksi lasta ja teki samalla töitä urheiluhierojayrittäjänä. Tätä seurasi keikkatyö Metropolian työelämäkumppani Terveystalossa, johon hänet jonkin ajan kuluttua vakinaistettiin. Nyt takana on jo liki kaksi vuotta terveystalolaisena. Hän arvostaa tehtävien monipuolisuutta, eli työssä pääsee käyttämään eri kuvantamisen menetelmiä. Päivystävässä yksikössä työskentelevällä Saaralla vuoroja on vaihtelevasti vaihtelevasti päivä-, ilta- ja viikonloppuvuoroissa omien toiveidensa mukaisesti.
”Olen viihtynyt Terveystalolla oikein hyvin. Täällä pääsee tekemään todella monipuolisesti töitä ja joka päivä on aidosti erilainen ja osaamista kertyy. Tämä on rikkaus, mutta myös joustavuutta tarvitaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Työpäivään voi kuulua esimerkiksi natiivikuvantamista, asiakastyötä, tarvike- ja lääketilauksia tai opiskelijaperehdytystä”, kertoo Saara.
Koulutuksesta monipuoliset työmahdollisuudet yksityisellä ja julkisella sektorilla
Röntgenhoitajaksi (AMK) Saara valmistui vuonna 2014, ja on edelleen tyytyväinen alavalintaansa ja Metropoliasta saamaansa AMK-tutkintoon. Hän kokee saaneensa kilpailukykyisen korkeakoulututkinnon, joka on avannut monia mahdollisuuksia työelämässä. Röntgenhoitajan työ on Saaran mukaan osoittautunut monipuoliseksi ja ongelmanratkaisukykyä vaativaksi alaksi. Samalla se on palkitsevaa työtä, jossa jokainen päivä tarjoaa mielenkiintoisia kehittymis- ja oppimismahdollisuuksia.
“Metropolian kattavalla röngenhoitajan tutkinnolla on ollut helppo työllistyä julkiselle ja yksityiselle sektorille. Kuvantaminen alana vaati kuitenkin joustavuutta, stressinsietokykyä ja valmiuksia sopeutua joskus lennostakin muuttuviin tilanteisiin. Moniammatillinen tiimityö on keskeinen osa työtä”, tarkentaa Saara.
Saara suosittelee lämpimästi Metropolian röntgenhoitajan ammattikorkeakouluopintoja niille, joita terveydenhoitoala kiinnostaa ja jotka haluavat tulevaisuuden työltään haastavuutta ja monipuolisuutta. Työssä pääsee myös jonkin verran liikkumaan ja tapaa sekä asiakkaita että terveysalan kollegoilta. Kahden lapsen äitinä Saara myös arvostaa, että röntgenhoitajana vapaalla olo myös oikeasti vapaata, eikä työasioita tarvitse miettiä.
”Aina kannattaa pysyä avoimena uusille koulutus- ja työmahdollisuuksille ja tarttua niihin rohkeasti eri elämänvaiheissa”, kannustaa Saara.
Röntgenhoidon opinnot Metropolian Myllypuron kampuksella Helsingissä
Röntgenhoitajan (AMK) koulutuksen pääpaino on radiografiatyön osaamisessa, joka sisältää potilaiden tutkimisen tai hoitamisen eri kuvantamismenetelmien avulla. Sädehoitotyön osaaminen on syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitamista ja läheisten tukemista. Radiografia- ja sädehoitotyössä röntgenhoitaja kohtaa eri ikäisiä potilaita, joiden tutkimisessa käytetään huipputeknologiaa.
Röntgenhoitajan jatko-opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Työpaikka voi löytyä sairaalasta tai pienemmästä kuvantamisyksiköistä. Röntgenhoitaja voi toimia myös lääketieteellisissä tutkimusryhmissä ja alan kaupallisissa yrityksissä myynti- ja tuotekehitystehtävissä. Metropoliassa röntgenhoitajaksi (AMK) voi opiskella päivä- ja monimuoto-opinnoissa. Koulutus on laajuudeltaan 210 op ja kestää 3,5 vuotta.