Inkontinenssivaivojen oikeaoppinen hoito poistaa turhaa häpeää ja parantaa elämänlaatua
Naisten inkontinenssivaivat ovat yleisiä – silti niitä ei usein häveliäisyyssyistä uskalleta ottaa puheeksi lääkärin vastaanotolla. Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnistää tammikuussa 2024 ensimmäistä kertaa täydennyskoulutuksen, jossa erikoistutaan inkontinenssivaivojen hoitoon. Koulutukseen voivat osallistua kaikki terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat inkontinenssista kärsiviä potilaita.
Inkontinenssivaivat vaivaavat monia suomalaisia. Suomessa arviolta neljäsosalla 30–59-vuotiaista naisista on kokemuksia tilapäisestä virtsankarkailusta ja viidesosa yli 65-vuotiaista kärsii päivittäisestä karkailusta. Vanhemmiten miehillä virtsan pidätyksen häiriöt lisääntyvät ja niitä voivat aiheuttaa useat tekijät. Vaivoja esiintyy monissa eri elämäntilanteissa sekä iäkkäämmillä että nuoremmilla. Esimerkiksi moni nainen kohtaa inkontinenssivaivat ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkitilana. Vaivat johtuvat naisilla usein anatomisista syistä, sillä naisilla on lyhyempi virtsaputki kuin miehillä, lisäksi raskaudet ja synnytykset lisäävät ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Inkontinenssin esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta sitä voi esiintyä jo 30-vuotiaillakin naisilla.
Inkontinenssivaivat ovat intiimejä vaivoja eli niin sanottuja häveliäitä vaivoja. Vaivojen puheeksi ottaminen voidaan kokea hankalaksi samoin kuin esimerkiksi seksuaaliterveyden asiat. Vaivoihin voi virtsankarkailun lisäksi sisältyä esimerkiksi ulosteen ja ilman karkailua. Muun muassa näistä tekijöistä johtuen ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni vaivoista tosiasiallisesti kärsii.
”Hoidettavia on varmasti enemmän, kuin tiedetään. Potilaat osaavat kyllä itsenäisesti etsiä verkosta tietoa eri hoitotavoista, mutta puheeksi ottaminen lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla olisi ensiarvoisen tärkeää. Ja toisaalta asiantuntijoiden olisi tärkeä tunnistaa potilaan inkontinenssivaiva oikean hoitopolun löytämiseksi”, toteaa Metropolian terveyden lehtori ja Turun Yliopiston väitöskirjatutkija Sanna-Mari Manninen, joka on tehnyt pitkän kliinisen työuran naistentautien hoitotyön parissa.
Inkontinenssivaivat sisältävät virtsan-, ulosteen- tai ilmankarkailua tai kaikkea näistä. Yleisin vaiva on virtsankarkailu. Inkontinenssia diagnosoidaan perusterveydenhoidossa, jossa selvitetään esimerkiksi missä tilanteissa karkailua tapahtuu. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset perussairaudet, lääkitykset ja elintavat. Inkontinenssin hoitamiseen tarjotaan ensin itsehoitoa, esimerkiksi tupakoinnin lopettamista, ummetuksen hoitoa, ylipainon laskemista tai kotiharjoitteita lantionpohjan lihasten vahvistamiseksi. Inkontinenssivaivoja voi esiintyä ponnistaessa tai pakkokarkailuna, ja vaivoihin on erilaisia hoitopolkuja riippuen virtsankarkailun muodosta. Mikäli omatoiminen hoito ei auta, saa potilas yleensä lähetteen erikoissairaanhoidon piiriin.
Kouluttaja Sanna-Mari Mannisella pitkä ura naistentautien parissa
Tammikuussa 2024 Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnistää ensimmäistä kertaa terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnatun täydennyskoulutuksen inkontinenssin hoitoon. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia inkontinenssipotilaiden kohtaamiseen sekä oikean hoitopolun löytämiseen.
Koulutuksen vastuulehtorina toimii Metropolian terveyden lehtori Sanna-Mari Manninen. Sanna-Mari itse on taustaltaan kätilö ja naisten terveyden asiat ovat lähellä Sanna-Marin sydäntä. Hän onkin tehnyt pitkän uran naistentautien parissa, erityisesti opetustyössä viimeiset 15 vuotta. Metropoliassa Sanna-Mari on toiminut terveyden lehtorina nyt neljä vuotta. Aikaisemmin hän on opettanut lääketieteen kandiopiskelijoita Turun Yliopistossa naistentautien ja synnytysten opintojaksolla. Sanna-Mari on syvällä aiheessa, ja viimeistelee väitöskirjaansa seksuaali- ja lisääntymisterveyden opettamiseen, osaamiseen ja kehittämiseen liittyen.
”Haluan jakaa omaa intohimoani ja osaamista koulutettaville naistentautien hoidosta sekä seksuaaliterveydestä. Molemmat ovat intiimejä vaivoja, joita ei aina uskalleta ottaa puheeksi ja potilaat saattavat sen vuoksi juosta monilla vastaanotoilla. Taustalla voi joskus olla myös seksuaaliväkivaltaa tai muita traumoja. Siksi haluan edistää asiantuntemusta ja ymmärrystä näillä naisten elämän osa-alueilla, joilla on merkittävä vaikutus kokonaisterveyteen ja -hyvinvointiin”, toteaa Sanna-Mari.
Metropolia Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus lisää tietoisuutta ja osaamista inkontinenssivaivojen hoidossa
Sanna-Marin mukaan anatomisista syistä johtuen inkontinenssivaivat ovat erittäin yleinen naisilla, etenkin vanhemmilla ikäluokilla. “Erityisesti ponnistusinkontinenssista kärsivällä jo pelkästään aivastaminen tai bussiin juokseminen saattaa aiheuttaa virtsan karkaamista. Inkontinenssista kärsivä voi alkaa välttämään sosiaalisia tilanteita, sillä epäröi lähteä vieraaseen paikkaan, jos ei tiedä mistä löytyy lähin wc, tai pelkää muiden huomaavan karkailusta johtuvan hajun. Inkontinenssivaivojen oikeaoppinen hoito poistaa turhaa häpeää ja parantaa merkittävästi elämänlaatua”, toteaa Sanna-Mari.
Koulutus järjestetään upouudella Myllypuron hyvinvoinnin rakentajien kampuksella etä- ja lähiopetuksena flipped learning -menetelmällä. Koulutukseen sisältyy myös seminaaripäivä, jolloin esitellään oma seminaarityö. Koulutukseen otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa: pienempii ryhmäkoko mahdollistaa keskustelut toimivalla ryhmädynamiikalla. Lisäksi koulutettavilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia muiden ammattilaisten kanssa. Kampuksella simuloidaan asiakaskohtaamistilanteita, pohditaan inkontinenssivaivojen hoitopolkuja ja opitaan vierailevilta työelämän ammattilaisluennoitsijoilta.
Sanna-Marin lisäksi koulutuksen vierailevina luennoitsijoina toimii erikoissairaanhoidosta gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, jolla on erityisosaaminen myös proktologiassa. Vierailevana luennoitsijoina tulee olemaan myös naisten virtsankarkailuun erikoistunut urogynekologi. Fysioterapeutti puolestaan valottaa hoitomuotoja lantionpohjan lihasten vahvistamiseen.
Koulutuksen osallistujat voivat tulla eri taustoista ja positioista, mutta ovat kuitenkin terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Laki velvoittaa terveydenhuoltoalan ammattilaisia käymään tietyn määrän täydennyskoulutuksia vuosittain. Työnantaja myös seuraa, että työntekijät käyvät vaaditun määrän täydennyskoulutuksia, ja usein täydennyskoulutuksen maksajana toimii työnantaja. Koulutuksen osallistumiskulu on verovähennyskelpoista työntekijälle, mikäli sen maksaa itse, mutta samoin vähennysoikeus on myös työnantajalla työntekijän kouluttamiskuluna.