Audionomiopiskelijat kehittivät ryhmämuotoisen aloitusohjauksen: uusien kuulokojeiden käyttäjien sovituskäynnit säästävät työaikaa
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote otti maaliskuussa 2024 käyttöön ryhmämuotoisen aloitusohjauksen – ryhmäohjauksen – uusien kuulokojeiden käyttäjien sovituskäynnille. Ryhmäohjauksen toimintamalli on kuulonkuntoutuksessa valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Toimintamalli on jo herättänyt kiinnostusta toisilla hyvinvointialueilla. Ryhmämuotoinen aloitusohjaus kuulokojesovituksen yhteydessä tarjoaa vertaistukea potilaille, lisää audionomin työn mielekkyyttä ja tuo helpotusta potilasjonoihin.
Aikaisemmin jokaiselle ensikojeen saavalle varattiin puolentoista tunnin audionomin vastaanottoaika kojesovituskäynnille. Vastaanotolla sovitettiin ja säädettiin kuulokojeet sekä ohjattiin kojeen käyttö ja huolto. Toimintamallin tehokkuutta (tai tehottomuutta) pohdittiin audionomien kesken ja ajatus kojeiden käytön ja huollon ohjaamisesta samanaikaisesti useammalle potilaalle syntyi. Kokemukset ryhmäohjauksesta esimerkiksi diabetesohjauksessa rohkaisivat kokeilemaan ryhmäohjausta kuulonkuntoutuksessa.
Kuvassa audionomit Suvi Malinen ja Minna Pyöriäinen
Kuva: Jukka Kokkonen
Uusi toimintamalli kuulokojesovitukseen
Uudessa toimintamallissa potilaalle varataan kuulokojesovitukseen yksilöllinen tunnin aika audionomin vastaanotolle kojeiden säätöä ja REM-mittausta (real ear measurement) varten. Lisäksi harjoitellaan kojeiden korviin laittoa ja pois ottamista sekä tarvittaessa yhdistetään kojeet langattomasti puhelimeen ja otetaan käyttöön mobiilisovellus. Heti sovituskäynnin jälkeen alkavassa ryhmäohjauksessa käydään läpi kuulokojeen huoltoon ja käyttöön liittyvät yleiset asiat. Aikaa ryhmäohjaukseen varataan puolesta tunnista tuntiin riippuen sovitetuista kojeista. Tällä hetkellä ryhmäohjauksia on järjestetty erikseen kuuloke korvakäytävässä -kojeen käyttäjille ja perinteisten korvantauskojeen käyttäjille, koska kojeiden kotihuolto-ohjeet ovat erilaiset. Ryhmäohjauksessa on yleensä 3–5 uutta kuulokojeen käyttäjää. Tietosuojan vuoksi ryhmäohjauksessa ei käsitellä henkilökohtaisia asioita tai henkilötietoja.
Kuulokojesovitusprosessin arviokäynnillä audionomi arvioi myös potilaan soveltuvuutta ryhmäohjaukseen. Joskus terveydelliset syyt voivat olla este ryhmäohjaukselle, ja tällöin suunnitellaan kojesovituksen ohjaus yksilöohjauksena kuten ennenkin. Potilas voi myös kieltäytyä ryhmäohjauksesta, jolloin hänellä on mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen. Tehokkuuteen pyrkivä ryhmäohjaus on ensisijainen toimintatapa, mutta potilas saa tarvittaessa yksilöllisen käynnin audionomin vastaanotolla.
Uuden toimintamallin tueksi laadittiin sairaalan verkkoon tallennetut työohjeet ja ryhmäohjaustilanteessa käytettävä PowerPoint-esitys. Nämä takaavat tasalaatuisen ohjauksen ja kattavan ohjaussisällön riippumatta siitä, kuka toimii ryhmäohjaajana. Ohjaavaa ja sovittavaa audionomia vaihdetaan päivittäin, jotta työ olisi mahdollisimman mielekästä ja monipuolista. Osan ryhmäohjauksista pitää asiaan perehdytetty hoitaja.
Jokaiselle potilaalle annetaan samanlainen ”aloituspakkaus”, joka sisältää muun muassa paristot, väliletkua sekä kuulokojeen käyttöohjekirjan. Ohjaajalla on ryhmäohjauksessa mukana mallikojeet ja niiden huoltotarvikkeet, joiden avulla visualisoidaan annettua ohjausta. Potilaat pääsevät halutessaan myös itse harjoittelemaan kojehuoltoja.
Potilailta kerätty palaute ryhmäohjauksesta on ollut pääasiassa positiivista. Muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen kojesovituksen jälkeen toimii myös varhaisvaiheen vertaistukena.
Ryhmäohjaus säästää audionomien työaikaa
Ryhmäohjauksen käyttöönotto on johtanut merkittävään työajan säästymiseen. Ajansäästö riippuu sovitukseen ja ohjaukseen varattujen aikojen pituudesta ja ryhmäkoosta. Esimerkiksi Siun sotessa käytössä olevilla vastaanottoajoilla ja viiden potilaan ryhmäkoolla työaikaa säästyy 20 prosenttia verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Jos ryhmän ohjaajana toimii asiaan perehtynyt hoitaja eikä audionomi, audionomin työaikaa säästyy suoraan niin paljon kuin sovitusaikaa on lyhennetty (noin 33 %).
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä niin, että silloin joka neljäs Suomessa asuva (26,3 %) olisi yli 65-vuotias ja heidän määränsä yhteensä noin 1,3 miljoonaa. Ikähuonokuuloisuus on yleisin kuulon kuntoutuksen syy, joten tilastojen valossa on ennustettavissa potilasmäärän kasvua. Tämä luo lisää painetta kuulon kuntoutuksen tehostamiseksi, ja näin ollen uusia ideoita ja toimintamalleja tarvitaan.
Ryhmäohjauksen onnistuminen vaatii audionomilta omistautumista ja positiivista asennoitumista uuteen toimintamalliin siirryttäessä. Joskus entisestä mallista luopuminen ja uuden kehittäminen kannattaa, kuten tässä tapauksessa on huomattu. Jonotusaikojen pitkittyminen on ollut ongelmana, ja hoitotakuuseen pääseminen on ajoittain ollut haasteellista. Ryhmäohjaus on auttanut jo kasvaneen potilasmassan hallinnassa ja sen toivotaan auttavan potilasmäärien edelleen kasvaessa. Uuden toimintamallin myötä Siun soten kuulokeskuksessa on alettu ideoimaan myös muita keinoja toiminnan kehittämiseksi.
Uuden toimintamallin ideoivat ja kehittivät Siun soten kuulokeskuksessa työskentelevät terveydenhoitajat Minna Pyöriäinen ja Suvi Malinen yhteistyössä audionomien kanssa ja esihenkilöiden tukemana. Aiheesta valmistuu myös Pyöriäisen ja Malisen kehittämistyö osana audionomiopintoja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Juttu on alunperin julkaistu Terveydenhoitaja-lehdessä numerossa 5/2024.
Arvostettu audionomin koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulusta
Audionomi on audiologisen hoitotyön, kuulon tutkimisen ja kuulonkuntoutuksen erityisasiantuntija. Koulutus soveltuu kuulemisesta ja kommunikaatiosta, kuulon tutkimisesta, kuulon apuvälineistä ja kuntoutuksesta kiinnostuneille terveysalan laillistetun ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. 60 opintopisteen laajuisen audionomin koulutuksen voit opiskella työn ohessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Audionomin työssä kaikki kuulemisen näkökulmat ovat edustettuina. Audionomikoulutus yhdistää teknologian, ihmisläheisyyden ja vaikuttavan asiantuntijuuden. Audionomikoulutus on investointi ammatilliseen osaamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskuntaan ja parantaa ihmisten elämänlaatua.